Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kursokone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
119
Kurth—Kuruc
120
J. Knrtén.
las 1852. antautui liikemiehen uralle ja rupesi
1864 itsenäisesti liikettä harjoittamaan Vaasassa.
Toimi samalla myös
pankkialalla ja tuli 1878
perustetun Vaasan
osakepankin johtajaksi.
Ottanut osaa useiden Vaasan
teollisuuslaitosten ja
yhtiöitten (esim. Vaasan
puuvillateollisuus-osakeyhtiön,
Vaasan
laivaveistämö-yh-tiön y. m.) perustamiseen.
Vista 1872 hyvin
huomattuna jäsenenä kaikilla
valtiopäivillä, hoiti vv:ien
1885, 18S8, 1891, 1894 ja
1897 valtiopäivillä
suurella taidolla
porvaris-säädyn puhemiehen
tehtävää. Kuului alkuaan
n. s. vapaamieliseen
(liberaaliseen). sittemmin ruotsinmieliseen
puolueeseen, edustaen siinä maltillista kantaa. — Otti
tehokkaasti osaa Vaasan kunnallisiin asioihin
ollen pitkät ajat valtuuston puheenjohtajana.
Oli jäsenenä useissa hallituksen asettamissa
komiteoissa, kuten Vaasan läänin hätäapukomiteassa
1860-luvulla, komiteoissa, jotka 1880- ja
1890-luvuilla asetettiin pankkiliikettä koskevien
laki-säännösten tarkastamiseksi y. m. G. R.
Kurth [-rt], Godefro’id (s. 1847), belg.
historioitsija, vista 1872 professorina Liittichin
yliopistossa, on m. m. rupeamalla pitämään
seminaariharjoituksia menestyksellä toiminut
historiantutkimuksen kehittämiseksi Belgiassa;
julkaissut v:sta 1899 aikakauskirjaa „Archives
belges". Ollen Itä-Belgian saksalaisten johtajia
K. on perustanut saks. yhdistyksen ja (1900)
aikakauskirjan „Deutsch-Belgien". Teoksia: „Les>
origines de la civilisation moderne" (1886), „Les
corporations ouvrières au moyen äge" (1893),
..Clovis" (1896), „S:t Boniface" (1902), „Notger
de Liöge et la civilisation au X. siècle" (1905),
,,La frontière linguistique en Belgique et dans
le nord de la France" (1S96-98). K. on
myöskin esiintynyt kaunokirjailijana ja kääntäjänä.
Kurtiini (ransk. courtine), se osa
linnoituksen vallia, joka on kahden
lähekkäisen vallinsarven kylkien
välissä. SI. v. II.
Kurtiisi (ransk. court oisic =
hovitapa, hieno käytös), mielistelevä
kunnianosoitus; liehakoiva käytös eritoten naista kohtaan;
kevytkenkäinen lemmenleikki.
Kurtisaani (ransk. courtisane), oikeastaan
hovinainen; kiemaileva puoliylhäinen nainen;
nimitystä käytettiin ennen varsinkin paavin
rakastajattarista.
Kurtiseerata (ks. Kurtiisi), mielistellä,
pyrkiä jonkun (eritoten naisen) suosioon.
Kurttusieni ks. H a a r u k k a s i e n e t.
Kurtz
tsj, Johann Heinrich (1809-90),
saks. lut erilainen teologi, 1850-70 professorina
Tarton yliopistossa, tutkinut etupäässä V:n T:n
eksegetiikkaa, jonka alalta on julkaissut useita
teoksia, m. m. „Beiträge zur Vertheidigung und
Begriindung der Eiuheit des Pentateuchs" (1844).
..Christliche Religionslehre" (1844; us. pain.),
.Geschichte des alten Buudes". Sitäpaitsi K. on
julkaissut paljon käytetyitä raamatunhistorian ja
kirkkohistorian oppikirjoja.
Kuru. 1. Kunta, Hämeen 1., Ruoveden [-kih-lak., Kurun-Teiskon nimismiesp.; sijaitsee
lääninsä luoteisimmassa kolkassa; kirkolle
Tampereen kaupungista 64 km (vesitse 50 km).
Pinta-ala 759,i knr, josta viljeltyä maata 2.648 ha
(1901); manttaalimäärä 21.4sss, talonsavuja 101.
torpansavuja 210 ja muita savuja 244 (19071.
5,155 as. (1910) ; 893 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 581 (1901).
451 hevosta ja 1,649 nautaa (1909). —
Kansakouluja 5 (8 opett.) (1911). Kunnanlääkäri;
apteekki (Ruoveden haara-apt.). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri, Kähmän
höyrysaha, 6 vesimyllyä. -— Säännöllinen laivaliike
Tampereelle. — 2. Seurakunta,
konsistoril-linen, Porvoon hiippak.. Tampereen rovastik.;
perustettu Ruoveden kappeliksi 1666, erotettu
omaksi khrakunuaksi keis. käskykirj. 11 p:ltä
marrask. 1S72 (ensim. khra v:sta 1893). Kirkko,
puinen, rak. 1781. suurennettu 1844. sisustusta
korjattu perinpohjin 1905. L. II-nen.
Kuruc [-uts] oli nimenä vars. 17:nneltä
vuo-sis. alkaen niillä unkarilaisilla, jotka Bocskayn.
G. Betlileiiin, Tökölyn ja Räköczyn y. m.
johdolla taistelivat vapautensa ja uskonsa
puolesta itävaltalaisia sortajiansa vastaan.
Mahdollista on, että nimitys tuli käytäntöön jo
16:nnen vuosis. alkupuolella silloin, kun G. Dözsa
I (ks. t.), joka paavilta oli saanut oikeuden r i
s-t i n 1 i p u n käyttämiseen turkkilaisia vastaan
käytävässä taistelussa, ryhtyi kapinaan
kotimaista aatelissortoa vastaan. Nykyään k.
sanalla usein myös nimitetään vallitsevain (vars.
valtiollisten) olojen itsepintaista vastustajaa. —
Kurucien runoudella tarkoitetaan sitä
etupäässä lyyrillistä runoutta, joka 16:nnella
vuosis. sekä 17:nnen vuosis. alkupuolella
syntyi k:ien keskuudessa. Runojen tekijät
tunnetaan nimeltä vain poikkeustapauksissa:
viittauksia raskaan sorronajan valtiollisiin
tapahtumiin esiintyy muissakin kuin valtiollista
sisällystä olevissa runoissa. K.-runous kukoisti
kauneimmillaan Tökölyn ja Räkoezyn aikana:
kai-I kissa on pohjasävelenä syvä isänmaan- ja
va-paudenrakkaus. K:ien runot ja laulut ovat
osaksi kansan suussa osaksi käsikirjoituksina
säilyneet meidän päiviimme asti, jolloin ne vasta
ovat saatetut painon kautta julkisuuteen (1712:n
jälkeen k.-runojen laulaminen ankarasti
kiellettiin). — K:ien runot olivat sorron vuosina joka
miehen suussa lauluina ja elivät siten
polvesta polveen kansan huulilla. Näiden
laulu-nuottien tekijät ovat yhtä tuntemattomat kuin
runojen sepittäjätkin. K.Taulujen nuotit ovat
epäilemättä kansallisen unk. musiikin kaikkein
kauneimpia helmiä, joista sitten, samaan
perus-tyyliin, vähitellen on kehittynyt suuri määrä
uusia kauniita laulu- ja tanssinuotteja.
K.-laulujen rytmi on usein hidas, juhlallinen, melkein
virrentapainen. Toisissa taas on sotaisen
marssin poljento, joka mielikuvitukseemme johtaa
Räköczyn husaarien torventoitotuksia.
Mahdollisena pidetäänkin, että viimemainitut ovat
olleet perusajatuksena n. s. Räköczyn-laulussa,
josta sitten sata vuotta myöhemmin syntyi
maailmankuulu Räköczyn-marssi. [Badics, ,.A
kuruc viläg költészete" (Beöthvn kuvall. kir-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
