Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kämppä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
suomalainen talonpoika, nimeltään Kärki t. Kärkinen;
mainitaan syksyllä 1710 kreivi Nierothin
sotakannalle järjestämien sissijoukkojen luutnanttina
ja teki silloin Savosta tiedusteluretken Viipurin
seuduille. Vv. 1717-19 hän kapteenin-arvoisena
komenti jalkarakuunajoukkoa
Pohjois-Pohjanmaalla, jossa talonpojat valittivat hänen
väkensä vallattomuutta. Vielä 1725 hänet
mainitaan elossa olevaksi, Kokkolan seuduilla.
Kerrotaanpa hänen tulleen aateloiduksikin. Erään
kertomuksen mukaan olisi hän sama kuin se
inkeriläinen talonpoika Kivekäs, joka jo 1702 otti
sotaan osaa sissinä. K. G.
Kärkniemi (ruots. Kärknäs), 1 manttaalin
käsittävä allodisäteri Karunan kappelissa meren
rannalla 22 km Paimion rautatieasemalta.
Kesäisin laivaliike. Nykyään ovat siihen
yhdistettyinä Qvillebvn ja Thorsbölen säterit, Liiden ja
Åkers nimiset talot sekä Österön rälssisaari. N.
950 tynnyrinalaa, joista n. 437 viljeltyä. Tekeillä
on sähkövalo- ja voima-asema, joka on yhteinen
useimpien lähiseudun kartanoiden kesken. — Kun
Sauvon ja Paimion tutkintokäräjillä 1405 otettiin
selkoa siitä, mitkä tilat näissä pitäjissä olivat
Albrekt Mecklenburgilaisen aikana joutuneet pois
kruunulta rälssin alaisiksi, huomattiin, että muuan
Niilo Tavast oli anastanut Kärkniemen, joka siis
oli palautettava kruunulle. Näin tuskin
kuitenkaan tapahtui, sillä mainitun Niilo Tavastin tytär
näyttää jälleen omistaneen tilan, ja 1447 hänen
miehensä Gödeke Fincke lahjoitti sen Turun
tuomiokirkon Pyhän Annan alttarille ja prebendalle
sovitukseksi tekemästään murhasta. Tila joutui
kruunulle nähtävästi heti Vesteråsin resessin
jälkeen. Sitten se on kauan, 1500-luvun
keskivaiheilta alkaen, Stjernkors-suvun hallussa.
Seuraavan vuosisadan loppupuolella se joutuu
Carpelan-suvulle, kunnes se 1781 oston kautta tulee
ratsumestari David Hildebrandille. Hänen perillisensä
möivät sen 1811 eversti Berndt Wilh. Fockille ja
kapteeni Otto Reinh. Fockille, joiden hallussa
se oli v:een 1857 saakka. Sitten tila on useasti
vaihtanut omistajaa. Vv. 1888-1908 sen omisti
vapaaherra Ivar von Hellens. Nyt se on hänen
tyttärensä ja tämän puolison agronomi Otto
Rotkirchin hallussa. — Kartanon yli 100 v. vanha
päärakennus paloi 1901. Äskettäin on
valmistunut uusi komea päärakennus, Nyströmin ja
Michailoffin piirustusten mukaan. A. Es.
Kärknäs ks. Kärkniemi.
Kärkölä. 1. Kunta, Hämeen l., Hollolan
kihlak., Kärkölän-Hollolan nimismiesp.; kirkolle
Järvelän rautatienasemalta 6 km, Lappilan
rautatienasemalta 11 km. Pinta-ala 250,5 km2,
josta viljeltyä maata 6,333 ha (1901);
manttaalimäärä 31 130/240, talonsavuja 180,
torpansavuja 95 ja muita savuja 557 (1907). 4,660 as.
(1910); 1,053 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 520 (1901). 521
hevosta ja 2,066 nautaa (1909). — Kansakouluja 7
(1911). Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia;
Järvelän ja Lappilan höyrysahat, Ison-Sattialan
yhtiömeijeri, Huovilan mylly ja Järvelän tiilitehdas.
— 2. Seurakunta, keisarillinen. Porvoon
hiippak., Hollolan rovastik.; Hollolaan kuulunut
kappeli (oma kappalainen v:sta 1711), tuli omaksi
khrakunnaksi arm. käskykirj. 4 p:ltä marrask.
1867 (ensimäinen khra v:sta 1888). Kirkko
tiilinen, rak. 1887-89. (Edellinen kirkko v:lta 1754.)
— 3. K. l. Kärkilä. Rukoushuone Pusulan
pitäjän pohjoiskolkassa. Jumalanpalveluksia
pidetään 6 kertaa vuodessa. Rukoushuone rak. 1842.
L. H-nen.
Kärmäki (Kerämäki), Jaakko,
Etelä-Pohjanmaalla 1720-luvulla alkaneen
lahkolaisliikkeen johtomiehiä. V. 1739 tuomiokapitulin
eteen tutkittavaksi vedettynä K. ilmoitti
hylkäävänsä kirkon, saarnaviran, lastenkasteen,
kirkossa käytetyn ehtoollisen y. m. Todelliset
kääntyneet, jotka olivat n. s. „sisällisen sanan”
johdossa, voivat hänen mielestään saavuttaa jo
tässä elämässä täydellisyyden ja olivat vapaita
sunnuntain viettämisestä sekä muista
seremonioista. Kun K. pysyi lahkolaisuudessaan, m. m.
itse haudaten kuolleet lapsensa, pantiin hänet
yhdessä vaimonsa Liisa Antintyttären kanssa
Turun linnaan v. 1760. Kun he 1768 saivat
palata kotiseudulleen Laihialle, oli liike jo
loppunut. K. näyttää kuolleen kohta sen jälkeen.
A. J. P-ä.
Kärnten, Itävallan kruununmaa, arvoltaan
herttuakunta, Alppialueella, Italian rajalla; 10,326
km2, 394,735 as. (1910), joista 74,8% saksalaisia,
25,1% sloveeneja; roomal.-katolista oppia
tunnustaa 94,4%. — Pohjois-K:n täyttävät
Keski-Alppeihin kuuluvat Noriset-Alpit, matalia (korkein
huippu Eisenhut 2,441 m), pyöreäselkäisiä vuoria.
Niiden poikki johtaa pohjoisesta päin tärkeät
solat Gurktalin ja Lavanttalin laaksojen kautta K:n
keskustaan Klagenfurtin monien järvien
täyttämään murtolaaksoon. Tätä rajoittavat etelässä
Karavankit, länteenpäin jatkuen Karnisiin
Alppeihin. Pääjoki on Klagenfurtin laakson kautta
virtaava Draava. Ilmasto mantereinen, talvet
kovin kylmät: Klagenfurtin laaksossa on v:n
keskilämpö +7,2° C, tammikuun —6,2° C, heinäkuun
+18,8° C. — Pääelinkeino maanviljelys, jota
harjoittaa 58,4% väestöstä. Peltomaata on
kuitenkin ainoastaan 13,7% maasta (tärkeimmät
viljelyskasvit: ruis, kaura, vehnä, ohra, tattari,
maissi, perunat); laidunta on 32,8%, metsää
44,1% (1909). Nautakarjaa 1/4 milj., sikoja
0,17 milj., lampaita 0,12 milj. (1900). Vuorityöstä
ja teollisuudesta elää yli 20% väestöstä.
Vuorityön tuotteista on tärkein lyijymalmi, jota
louhittiin 14,122 tonnia (1908), arvoltaan 2,9 milj.
mk. l. 65,6% Itävallan koko lyijymalmin
tuotannosta; sinkkimalmia louhittiin 24,804 tonnia
(Itävallan sinkkimalmituotannosta 79.3%),
ruskohiiltä 0,13 milj. tonnia, rautamalmia 17,111
tonnia. Vuorityön tuotteiden arvo oli 5,82 milj. mk.
(1908). Teollisuuden tärkeimmät haarat ovat
rauta- ja puutavarain valmistus. —
Liikenneteinä joet vähäarvoisia: lauttaväyliä tosin on
394 km, mutta niistä ainoastaan 130 km
veneillä, eikä yhtään höyryaluksilla kuljettavia.
Rautateitä on 589 km (1908). — K:ssä on
seuraavat oppilaitokset: 1 teologinen opisto, 4
keskikoulua, 95 ammattikoulua. 4 seminaaria, 403
kansakoulua. — Hallinnollisesti K. jaetaan 7
piirikuntaan ja 1 kaupunkialueeseen. Maan
hallitus on Klagenfurtissa. Maapäivillä on
37 jäsentä; Itävallan valtioneuvostoon K.
lähettää 10 edustajaa. — Vanhalla ajalla K:ssä asui
kelttiläisiä karneja; roomalaisaikana maa oli
osa Noricumista, 500-luvulla sinne saapui
slaavilaisia kansoja, sitten avaareja. Oli 600-luvulla
päämaana länsi-slaavilaisessa Karantanian
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
