- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
339-340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köysikäyrä ... - Kööpenhamina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

339

Köysitela—Kööpenhamina

340

Köysirata.

vaunu automaattisesti siirtyy, samalla kuin lukko
myös automaattisesti irtautuu kuljetusköydestä.
Käsivoimalla vaunu sitten siirretään kaato- tai
täyttöpaikalle ja edelleen uudestaan
kantoköy-delle ja kytketään käyttököyteen takaisin
kuljetettavaksi. Pylväät ovat n. 6-10 m korkeita ja
sovitetaan n. 36-60 m toisistaan. Jokien ja
laaksojen yli on 500 m:n pituisia välejä jopa
pitempiäkin. Köydet ovat vahvoja teräsköysiä,
sillä niihin muodostuu varsin suuria
jännitysvoimia varsinkin nousupaikoissa. Vaunujen
kantokyky riippuu siten köyden lujuudesta ja
nousujen suuruudesta ja vaihtelee n. 250-1.000 kg:aan.
Köysiratoja kiinalaiset käyttivät jo tuhansia
vuosia sitten, Euroopassa lienee niitä v:lta 1411
säilyneen kuvan mukaan käytetty vasta
keskiajalla. Ne ovat varsin sopivia ja käytännöllisiä
kuljetuslaitteita epätasaisissa ja tiettömissä
seuduissa ja sellaisissa paikoissa, niissä tavalliselle
rautatielle ei ole tilaa taikka ei tahdota maata
lunastaa, sillä k. on miltei riippumaton
maanpinnan epätasaisuuksista, ottaa hyvin vähän
tilaa ja on suhteellisesti halpahintainen. Niitä
käytetäänkin hyvin paljon kivihiilen, malmien,
kalkki- y. m. kivien, saven, puutavaran y. m.
sellaisten ainesten kuljettamiseen kaivos- ja
saantipaikoista j aloituspaikkoihin tai satamiin ja
lastauspaikkoihin, usein rannalta suoraan mereen,
jolloin laituri rakennukset jäävät miltei kokonaan
tarpeettomiksi; usein niitä myöskin käytetään
rakennuspaikoilla rakennusaineiden ja maan
ku-lettamiseen. Esimerkkinä mainittakoon, että
Jällivaara n-Ofotenin rataa rakennettaessa tiettömien
ja asumattomien tunturiseutujen läpi sekä
ruoka-että rakennusaineet kuljetettiin Norjan
puoleisella osalla toisiinsa liittyvillä riippuratajaksoilla
satamasta työpaikoille saakka. J. C-én.

Köysitela,
liereä tai
kartiomainen kela, jonka
ympäri köysi
kiertyy. K:aa
käytetään varsinkin
nostokoneissa.

Köökari, ruots. K ö k a r [isökar], 1. Kunta.
Turun ja Porin 1., Ahvenanmaan kihlak., Föglön
Köökarin-Sottungan nimismiesp.; sijaitsee
Ahvenanmaan kaakkoisimmassa ulkosaaristossa, n.
70 km Maarianhaminasta, 30 km Föglön
Deger-hystä. K:n saaristo käsittää lukuisan joukon
metsättömiä kalliosaaria; omituisena
poikkeuksena saarten yleisestä luonteesta on mainittava
mitä relieviinmäii kasvullisuuden peittämät jdö

Köysitela.

ynnä muutamat pikkusaaret seu ympärillä,
pääsaarten eteläpuolella. Pinta-ala 60.5 km3;
viljeltyä maata 123 ha (1901); manttaalimäärä 4 ,e/ö>
talonsavuja 61, torpansavuja 3 ja muita savuja
69 (1907). Asukkaita 917 (1910) ruotsink.; v. 1901
oli 107 ruokakuntaa, joista 90:llä kalastus
pääelinkeinonaan (kalastuksen ohella hylkeen- ja
merilintujen pyynti erittäin tärkeitä
elinkeinon-haaroja). 47 hevosta ja 310 nautaa (1909). —
Kansakouluja 2 (1912), ruotsinkielisiä. — O.-y.
Granitilla on K :ssa kivenliakkaamo, jossa n. 50 työn
tekijää (1912). — Hamnön saarella Köökarin
luostarin (ks. t.) rauniot. — 2.
Seura-k u n t a, keisarillinen, Turun arkkihiippak.,
Ahvenanmaan rovastik.. perustettiin Föglön
kappeliksi 1544, määrättiin erotettavaksi eri
klira-kunnaksi sen. päät. 20 p:ltä syysk. 1905;
erottaminen toimeenpantiin 1908. Kirkko harmaasta
kivestä, rak. 1784. [O. M. Reuter, ,.Suomea
samoilemassa" sivv. 240-246.] L. TI-nen.

Köökarin luostari, fransiskaaniluostari,
sijaitsi nvk. Köökarin kappelin Hamnön saarella.
Keskiaikaisissa asiakirjoissa on tästä luostarista
tietoja ylen niukasti. N. 1400-luvun puolivälissä
se on jo luultavasti ollut olemassa. Vanhin tieto
on v:lta 1472, jolloin Tukholmassa kuoli
sikäläisen fransiskaaniluostarin lehtori Ericus Olai.
jonka ennen mainitaan olleen guardiaanina
Köökarin luostarissa. Sittemmin mainitaan luostari
testamenteissa kolmasti, viimeksi 1512.
Luostarin häviämisvuotta ei tunneta, mutta se lankeaa
arvatenkin, kuten muittenkin Suomen luostarien.
Naantalin luostaria lukuunottamatta, 1500-luvtui
edelliselle puoliskolle. Luostarin kirkko oli
jonkun aikaa uskonpuhdistuksen jälkeen vielä
käytännössä. Köökarin nykyinen kirkko on
rakennettu luostarin raunioille. [K. G. Leinberg, ,,De
finska klostrens liistoria" (s. 129 ja seur.).]

A. Es.

Köökarinselkä pistää Itämerestä pohjoista
kohti Ahvenanmaan saariston eteläosaan; idässä
se rajoittuu Köökarin, pohjoisessa Sottungan ja
lännen puolella Föglön saaristoihin. L. JJ-nen.

Kööpenhamina (tansk. Köbenhavn I.
Kjöbenhavn [= kauppasatama], ruots. Köpenhamn, saks.
Kopenhagen, engl. Copenhagen, lat. Ilafnia),
Tanskan kaunis pääkaupunki, sijaitsee Sjællandin
saaren itärannalla, Pohjois-Euroopan tärkeimmän
kulkutien Juutinrauman varrella; 462.132 as.
(1911). V. 1906 Kissa ja läheisissä esikaupungin
tapaisissa Frederiksbergin ja Goentoften kunnissa
asui 20,7 % Tanskan asukkaista. K:n pinta-ala
on 69,i km2, pituus 12,7 km, leveys 10 km. —
Se jakaantuu neljään osaan: 1) entisten,
pois-purettujen vallien sisäpuolella oleva Vanha Iv.,
johon myös kuuluu Sjællandista kapean salmen
(Kallebodstrand etelässä, satama pohjoisessa)
erottaman Amagerin saaren luoteispäässä oleva
Kristianshavn. 2) Vanhasta K:sta länteenpäin
V o 1 d k v a r t e r e r n e, ent. vallien ulkopuolella,
toisena rajana lounaasta koilliseen yhteensä
3 km:n pituisina ulottuvat, n. % km leveät
järvet St. Jorgenssø, Peblingeso sekä Sortedamssø.
3) Järvien ulkopuolella olevat entiset
esikaupungit Broerne (Sillat), Østerbro pohjoisessa,
Xorrebro lännessä ja Vesterbro lounaassa sekii
Amagerilla Kristianshavnin entisten
vallihauto-jen ulkopuolella oleva Amagerbro. 4) Vv. 1901-02
kaupunkiin liitetyt alueet Bronshoj. Valby

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0190.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free