- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
615-616

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lasimosaiikkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

mäntypuiden neulasia ja on sen kautta
paikoitellen Venäjällä ja Saksassa käynyt hyvinkin
vahingolliseksi. U. S-s.

Lasipaperi, luja, kestävä paperi, jonka
pinnalle on liimattu hienonnettua lasia. L:ia
valmistetaan 10 eri karkeutta, joissa lasijyvästen
suuruus vaihtelee hienoimmasta aina 1/2 mm:iin.
L:ia käytetään puun y. m. silittämiseen. V. L.

Lasisiipiset (Sesiidæ), perhosheimo kiitäjien
alalahkossa. Muistuttavat väriltään ja
ruumiinmuodoltaan erehdyttävästi
ampiaisia. Tämän
yhdennäköisyyden vuoksi hyönteissyöjälinnut
niitä karttavat. Siivet usein
suureksi osaksi lasikirkkaat,
suomuttomat. Ovat liikkeellä
päivisin auringonpaisteessa. Toukat
elävät eri kasvien runko-osissa
tai juurissa. Suomessa 11 lajia. U. S-s.

illustration placeholder
Sesia tipuliformis.


Lasisilmäkäärme ks. Silmälasikäärme.

Lasisilmät ks. Silmälasit.

Lasistanilaiset ks. Lazit.

Lasit, merit. Merellä olevassa aluksessa
jaetaan vuorokausi 6 nelituntiseen vartioon l.
„vahtiin”, ja kukin vartio 8 puolituntiseen lasiin,
jotka lyödään laivakellolla: yksi, kaksi j. n. e.
aina kahdeksaan lyöntiin. Nimitys johtuu niiltä
ajoilta, jolloin oli tapana käyttää puolentunnin
hiekkalasia ajanmittaajana. F. W. L.

Lasiteollisuus. Lasin raaka-aineina käytetään
yleensä piihappoa (kvartsihiekkaa tai piitä),
glaubersuolaa (tai potaskaa), kalkkikiveä (tai liitua)
sekä erikoistapauksissa mönjää y. m. s., riippuen
näiden raaka-aineiden valinta valmistettavan
lasin laadusta. Usein täytyy lisätä sellaisiakin
aineita, jotka hävittävät lasista värin (esim.
ruunikiveä, arsenikkihapoketta, salpietaria y. m.).
Lasitehtaissa on tärkein osa lasiuuni. Se on
muurattu kovaa kuumuutta
kestäväksi, ja sen sisällä on useita
(6-12) suuria sulatusastioita.
Sulatusastiat ovat
tulenkestävästä savesta valmistettuja; ne
ovat joko aivan avosuisia tai
suojuksella varustettuja (ks.
kuvaa).

illustration placeholder
Lasiuunissa olevia sulatusastioita.



Lasin raaka-aineet sekoitetaan hienoksi
jauhettuina ja pannaan sulatinastioihin. Sulatettaessa
kerääntyy pinnalle huokoista, kiteistä ainetta,
joka kuoritaan pois. —
Jos sulasta lasista
valmistetaan lasiesineitä puhaltamalla,
täytyy lasin sulatusastioissa
uunissa tavallisesti hiukan
jäähtyä. Puhaltamisen
toimittaa lasinpuhaltaja
pitkällä, rautaisella
putkella, jonka pituus on
1-1,5 metriä, paksuus n. 3
cm; toisessa päässä
putkea on puinen suukappale,
toinen pää on hiukan
levitetty, jotta siihen voidaan ottaa sulatusastiaan
kastamalla suurempiakin lasiannoksia.
Tavallisesti on puhallusputken keskus puulla peitetty
(kuva A).

illustration placeholder
Lasiuunin läpileikkaus (kivihiililämmitystä varten).


Kun lasi on kuumana hyvin sitkeää, voidaan
putken päähän tarttunutta lasikappaletta puhallella
taitavasti menetellen ja yhä uutta lasia
tartuttaen suuremmiksikin kappaleiksi. Jos esim.
puhalletaan pulloa,
otetaan putken päähän
sulatusastiasta lasimassaa,
painetaan sitä n. s.
valssilevyn (kuva B)
syvennystä vastaan ja samalla
puhalletaan, joten
saadaan ontto kuula. Jos
lasia ei ole vielä tarpeeksi
paljon, kastetaan
uudelleen sulatusastiaan ja
pyöristetään taas
valssilevyn avulla. Nyt
työnnetään lasipallon yläosaa
erityisellä raudalla
pitkin putken vartta (kuva a) ja puhalletaan
putkea pyöritellen ja heilurimaisessa asennossa
pitäen, joten saadaan muoto b. Sitten pannaan tämä
puisen kaavan sisään ja puhalletaan, jolloin
pullosta tulee sylinterimäinen (kuva c). Lopuksi
pullon pohja muovataan eri tavoilla eri
näköiseksi, esim. kuumentamalla pullon pohjaa ja
painamalla sitä kuumalla raudalla e, jonka päässä
on kuumaa lasia; pullo saa silloin muodon d.
Kun putki nyt irroitetaan pullosta, levitetään
pullon suu paksummaksi tai kietaistaan suun
ympärille sulaa lasia, jotta saadaan siihen tuo
yleisesti tunnettu rengas. — Samantapaisesti
kuin pulloja, valmistetaan monia muita
tarvekaluja, kuten esim. juomalaseja, karahviineja,
viinilaseja y. m. — Akkunalasit valmistetaan
puhaltamalla ensin suuri lieriö, joka umpinaisista
päistään katkaistaan, sitten sivusta halkaistaan
ja oikaisu-uunissa oikaistaan. — Lasiputkia
valmistetaan paksummista lasisylintereistä vetämällä.
Joskus valmistetaan myös n. s. kruunu-lasia
(engl. crown-glass). Tätä valmistettaessa
puhalletaan ensin pyöreä kuula, jonka jälkeen kuula
puhallusputkineen pannaan kovasti pyörimään;
kuula litistyy silloin ympyriäiseksi levyksi, josta
voidaan leikata tasaisia kappaleita. Ennen
valmistettiin tällä tavoin pieniä, pyöreitä
akkunalaseja, n. s. „häränsilmiä”.

illustration placeholder
Lasinpuhaltajan työkaluja.


Yleisesti on viimeinen menettely lasiesineitä
valmistettaessa jäähdyttäminen.
Lasiesineet täytyy puhalluksen jälkeen viedä
jäähdytysuuniin, jossa ne pääsevät hitaasti
kylmenemään. Nopeasti jäähtynyt lasiesine on
hauras.

Peililasia valmistetaan joko puhaltamalla
tai paremmin valamalla ja valssaamalla, hiomalla
ja kiillottamalla, jonka jälkeen pinnalle
kiinnitetään heijastava verho, ellei täten valmistettuja
laseja haluta käyttää esim. suuriksi
näyteikkunalaseiksi y. m.

Optillisiin tarkoituksiin käytetään
kalium-lyijylasia ja kalium-kalsiumlasia (ks. Lasi).
Lämpömittareihin käytetään
sinkinpipitoista tai borosilikaatinpitoista lasia, koska
lämmön vaihtelu niihin vaikuttaa hyvin vähän.
Värjättyjä laseja valmistetaan lisäämällä
sulaan lasimassaan värillisiä metallioksideja.
Emalji sisältää tavallisesti tinaoksidia.
Valkoista maitolasia valmistetaan lisäämällä
lasiin tina- tai lyijyoksidia, krysoliittia,
maasälpää, luutuhkaa t. m. s. — Jos väriaine on
kallista ja värjättävä lasiesine suuri, kastetaan


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0334.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free