Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo / 619-620 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lasittaa ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

SS siirrospinnat: N nuorempia, V vanhempia vuorilajeja: MM nyk. maanpinta. Katkonaisilla viivoilla merkityt muodostumat ovat kuluneet pois.

geologisina aikoina ja kulutus on ehtinyt tasoittaa niissä
syntyneet korkeuserotukset, niin l. esiintyy
maanpinnassa vain sillä
tavoin, että siinä
on nuorempia
muodostumia kuin
syvemmälle
kuluneessa ympäristössä (ks. kuvaa).
L.-alueita
Suomessa ovat esim. Kokemäenjoen suupuolen laakso
ja Laatokan pohjoisosa, vrt. Siirros. P. E.


Laskeuma (ptosis, prolapsus). Useat
ruumiimme elimet voivat erinäisissä tapauksissa
liikkua paikoiltaan, laskeutua alemmaksi ja
tunkeutua ulos ruumiinontelosta. Tällaisista
laskeutuneista elimistä mainittakoon: laskeutunut
mahalaukku, joka voi aiheuttaa vaikeita
ruuansulatushäiriöitä, laskeutunut poikittainen lynkkysuoli,
joka voi olla syynä pitkäaikaiseen kovaan
vatsaan, liikkuva munuainen, laskeutunut emä ja
laskeutunut peräsuoli, jotka kaikki aiheuttavat
mitkä helpompia, mitkä vaikeampia sairaloisia
tiloja, joita usein ainoastaan leikkauksella
voidaan parantaa. Y. K.

Laski, puolal. aatelissuku (lat. a Lasco).
1. Jan L. (1466-1531), v:sta 1510 Gnesénin
arkkipiispa ja Puolan primas. Toimitti painosta
vanhimpain Puolan lakien kokoelman (Commune
inclyti Poloniæ regni privilegium).
2. Jan L. (1499-1560), edellisen veljenpoika,
Puolan (sekä Alankomaiden) uskonpuhdistuksen
pääedustajia, setänsä kasvattama, meni
hengelliseen säätyyn ja pääsi aikaisin korkeihin
arvoihin. Opiskeli ulkomailla, m. m. Erasmus
Rotterdamilaisen johdolla. Palasi Puolaan, missä hän
epäiltynä uskonpuhdistuksen suosimisesta sai
valallisesti puhdistautua syytöksestä; myöhemmin
hänessä kuitenkin protestanttinen käsitys
vakaantui ja hän jätti Puolan 1537 turhaan
koetettuaan vaikuttaa uskonpuhdistuksen hyväksi.
Asettui Itä-Frieslantiin ja saattoi kreivitär
Annan suostumuksella uskonpuhdistuksen voitolle
tässä maassa. Interimin johdosta karkoitettuna
L. lähti Englantiin 1550 ja johti Lontoossa
protestanttista seurakuntaa; Englannista hänen
täytyi poistua 1555 ja hän siirtyi jälleen Saksaan.
V. 1556 L. palasi Puolaan ja puuhasi
sikäläisten protestanttisten uskonpuolueitten yhdistystä;
laski perustuksen sittemmin (1570) tehdylle
Sandomirin sopimukselle. G. R.

Laskiainen (ruots. fastlagen, saks.
Fastenabend), katolisen kirkon kevätpaaston
alkajaisjuhla, jonka viettoon Suomessakin on liittynyt
henkien palvelukseen kuuluvia menoja.
Varmuudella ei voida sanoa, onko laskiaisella kenties
jo pakanuudenajalla ollut määrätty päivänsä, vai
onko kirkon juhlapäivään vasta myöhemmin
liittynyt menoja vanhasta henkien talvijuhlasta:
Eerik Sorolainen nimittää tätä juhlaa
paastonlaskiaiseksi (< ruots. fastlags-), josta
näkyy, että laskiainen on väännösmuoto ruots. lags.
Paaston alkajaisjuhlana laskiainen oli vuoden
tärkeimpiä ja se käsittikin kolme paaston
edelläkäypää päivää, joista laskiaissunnuntai
(lat. quinquagesima) ja laskiaistiistai
olivat tärkeimmät. Jo keskiajalla laskiaisen
viettoon liittyi huvitilaisuuksia, kemuja, tanssiaisia,
naaamiohuveja ja monenlaista pilantekoa, josta
kaikesta sitten kehittyi karnevaali (ks. t.).
Protestanttisissakin maissa olivat vielä kauan
yleisenä tapana n. s. laskiaisnäytännöt, joissa
ylioppilaat ja käsityöläiset esittivät useinkin
tilapäisesti sommiteltuja farsseja y. m. s. Henkien
palveluksesta ovat muistona monet laskiaistaiat
ja -tavat sekä luulot. Onko mäenlasku ja
laskiaisajo peräisin näistä pakanallisista tavoista,
ei ole aivan varmaa, ks. Kirkkovuosi.

Laskiaissunnuntai ks. Laskiainen ja
Kirkkovuosi.

Laskiaistiistai ks. Laskiainen.

Laskimolaajennus (Sinus venosus) ks.
Verisuonet ja Sydän.

Laskimosuhina, suhiseva ääni, joka
kuulotorvella kuunneltaessa voidaan havaita kaulassa
sisemmän kaulalaskimon alipään tienoilla. Sen
aiheuttaa mainitussa laskimossa kulkevassa
verivirrassa syntynyt pyörre. L. kuuluu pääasiassa
heikoilla, vähäverisillä ihmisillä.

Laskimot ks. Verisuonet.

Laskimoveri ks. Veri.

Laskos, kivistä, betonista, puusta y. m.
samantapaisista aineista tehty kerros maanpinnan,
luisupintojen y. m. suojaamiseksi liikenteen, tuulen,
sateen taikka aaltojen vaikuttamalta kulumiselta
ja särkymiseltä. Tavallisin laskosaine on kivet,
joita täytteiden ja leikkausten luisupintojen
päällystämiseen käytetään litteähköinä laakoina.
Niiden saumat täytetään karhunsammalilla taikka
sementtilaastilla, jos l. tahdotaan kestävämpi ja
erittäinkin jos se tulee veden ja aaltojen
vaikutuksen alaiseksi kuten kanavissa (ks. t.).
Erilaatuisimmat l:t esiintyvät katujen (ks. t.)
päällysteinä, jossa niiden tulee estää kadun pintaa
kulumasta epätasaiseksi ja sade- ja likavettä
tunkeutumasta maan sisään ja saastuttamasta sitä.
J. C-én.

Laskoskivi, kivi, jolla katuja, teitä, ojien ja
kanavien luisupintoja y. m. s. päällystetään; tav.
katujen l:iä, ks. Katu.

Lasku, kaltevuus, putous, juoksevan veden
pinnan taikka uoman, kuten joen, ojan, kanavan,
rännin l. kourun, taikka tien, kadun, rautatien,
viettävän maanpinnan y. m. s. korkeusero kahden
pisteen välillä. Se määrätään korkeusmittauksen
(ks. t.) ja pisteiden välisen pituusmittauksen
avulla ja ilmaistaan joko kummastakin
mittauksesta saaduilla tulosluvuilla (jos esim. pisteiden
väli on l:m ja korkeusero h:m on n. s.
absoluuttinen l. eli -putous h/l) tahi samaa
kaltevuutta vastaavilla korkeuseroluvuilla 100 tahi
1,000 m:n välimatkalla — suhteellinen eli
relatiivinen l. 100h/l% ja 1000h/l‰.
J. C-én.

Laskukone, lukujen laskemiskone.
Ensimäisen l:n keksi ranskalainen B. Pascal (1642).
Filosofi Leibnizin l.
valmistui 1673. V.
1820 sai
elsassilainen X. Ch. Thomas
patentin
„Arithmometer”-koneelleen.
joka on
nykyisten Thomas-koneitten edeltäjä.
Tätä konetta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>