Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lathræa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
637
Lathræa—Latinalainen risti
L. squamaria. 1
kukkiva varsi, 2 kukka. 3
sama suur., 4 emin latva
luottineen, ö ponsi.
„The Germania of Tacitus with ethnological
dissertations" (1851), „Tlie ethnology of Europe"
(1852), „The native races of the russian empire"
(1854), „Varieties of the human species" (1855),
,,TIie eastern origin of the celtic nations" (1857),
„Descriptive ethuology" (1859), „Nationalities of
Europe" (1863) sekä ,,Elements of comparative
philoiogy" (1862), jossa hän laajimmin on
perustellut sitä mielipidettään, että
indoeurooppalaisten kansain alkukoti on
Eurooppa eikä Aasia. — Li.
julkaisi myös tutkimuksia
engl. kielihistorian alalta.
Lathræa, s n o m u k k a,
kasvisuku
Orobanchacece-he\-mossa; lehdettömiä,
suomuisia, vaaleita loiskasveja
lehtipuiden juurilla. Kukat
yksipuolisessa, nuokkuvassa
tertussa. Meillä yksi laji, L.
squamaria, harvinaisena
pähkinäpuun juurilla
Ahvenanmaalla ja lounaisimmassa
Suomessa. J. A. IV.
Lathwood (engl.) ks. P u
u-tavaralajit.
Lathyrus, n ä t k e 1 m a,
kasvisuku hernekasvien heimossa, yli 100
lajia etupäässä pohjoisella pallonpuoliskolla.
Matalia, rentoja tai
kär-hien avulla
kiipeile-viä yrttejä, lehdet
harvapariset, kukat
tertuissa tai
yksinäisiä, punaisia, sinisiä,
sinipunaisia,
keltaisia tai valkeita,
usein isohkoja. Varsi
usein siipipalteinen.
Meillä 7 lajia. Niistä
on keltakukkainen
niittynätkelmä
(L. pratensisj, kuten
muutkin L.-lajit
erinomainen rehukasvi.
Lehtojen kaunistus
keväällä on
sinipuna-kukkainen L. vernus
(1 i n n u n h e r n e) ;
kuten edellinen laji
yleinen koko maassa. L. sat vus- ja L.
cicera-lajeja viljellään syötävien siementensä vuoksi
Etelä-Euroopassa, Sisilian L. odoratus,
haju-herne, on hyvänhajuisten, isojen,
vaihtelevan-väristen kukkiensa vuoksi yleinen puutarhakasvi.
Latifundio 1. latifundiumi (lat.
lätifu’71-dium), hyvin suuri maatila.
Latimer [lätima], Hugh (1480-1555), engl.
teologi. L. oli englantilaisen uskonpuhdistuksen
ensimäisiä miehiä ja etevä saarnamies. Katolisen
reaktsionin päästessä Marian aikana valtaan
nä-net poltettiin roviolla Oxfordissa.
Uskonpuhdistuksen edistämiseen hänellä oli erittäin su iri
vaikutus niin hyvin puheittensa kuin varsinkin
persoonallisuutensa kautta. E. K-a.
Latina ks. Latinan kieli.
Latinalainen. 1. Muinaisen Latiumin asukas.
— 2. Roomalainen, romaanilainen,
roomalais-kato-linen.
. pratensis. / kukkiva oksa,
kukka, 3 luotti, 4 palko,
5 siemen.
Latinalainen keisarikunta, risti retkeilijäin
1204 perustama valtakunta, heidän tehtyään
lopun Itä-Rooman keisarikunnasta, jota L. k.
alueeltaan osaksi vastasi. Pääkaupunkina oli
Konstantinopoli. L. k. oli järjestetty läänitysvaltioiden
tapaan. Ensimäinen keisari oli ristiretkeilijä:n
keskuudestaan valitsema Flanderin kreivi
Bii-duin, joka jo 1205 Adrianopolin tappelussa
jju-tui bulgaarein vangiksi. Hänen veljensä Henrik
(1206-16) hallitsi voimakkaasti, mutta tämän
heikkojen seuraajain (Courtenayn Pietari 1217.
Robert 1217-28, Juhana Brienneläinen 1228-37.
Balduin IT 1237-61) aikana valtakunta
rappeutui rappeutumistaan ja puolustautui vain vaivoin
Johannes Vatatseen, Nikaian keisarin
hyökkäyksiä vastaan. Tämän seuraaja Mikael Palaiologos
valloitti vihdoin genovalaisten liitossa
Konstantinopolin 1261 tehden siten lopun L:sta k:sta.
G. R.
Latinalainen kirjallisuus ks.
Latinankielinen kirjallisuus.
Latinalainen kirkko, roomalais-katolinen
kirkko (ks. t.).
Latinalainen purje, kolmion muotoinen purje,
jollaista Välimeren seuduilla asuvat kansat
käyttävät veneissään ja pienenpuolisissa aluksissaan.
F. W. L.
Latinalainen rahasopimus (ransk. convention
monétaire), se välipuhe, jonka 23 p. jouluk. 1865
tekivät keskenänsä Ranska, Belgia, Italia ja
Sveitsi (latinalainen rahaliitto, 1’union latine) ja
jonka mukaan Ranskan rahajärjestelmä
määrättiin mainittujen valtioitten yhteiseksi
rahajärjestelmäksi. V. 1868 siihen yhtyi Kreikka: 1874
Itävalta alistui sen määräyksiin 8:n ja 4:n
guldenin nimellä v:een 1892 lyötyjen 20:n ja 10:n
frangin rahojen suhteen; 1878 siihen liittyi
Monaco ja 1908 se ulotettiin Belgian Kongoon.
Latinalaisen rahasopimuksen määräyksistä
mainittakoon: laskuyksikkönä on 1 frangi (it. Iira,
kreik. dralchme), joka jaetaan 100 centimeen
(it. cevlesimi, kreik. lepta); kaksimetallikanta,
kullan ja hopean arvosuhde 15 :1 ; yhteiset
määräykset rahojen painosta, pitoisuudesta,
läpimitasta, y. m. Kullasta lyödyt pääraliat: 100:n,
50:n, 20:n, 10:n ja 5:n frangin rahat, hopeasta
lyöty pääraha: 5:n frangin raha; hopeasta
lyötyjä vaihtorahoja: 2:n, l:n, ’I,:n ja ’/s111 frangin
rahat, joiden paino on suhteellinen 5 frangin
rahaan, mutta hopeanpitoisuus pienempi. Jokaisen
maan päärahoja on muiden sopimusmaiden
julkisissa kassoissa (v:sta 1885 myöskin Ranskan
pankissa ja Belgian kansallispankissa) otettava
vastaan rajattomassa määrässä; hopeisia
vaihtorahoja ei tarvitse ottaa vastaan suuremmissa
kuin 100 frangin erissä. Latinalainen rahasopimus
on monasti uudistettu, v:sta 1890 alkaen
kolmeksi vuodeksi erällään. Kun hopean arvo
1870-luvun alkupuolella alkoi aleta, kävi
kaksimetalli-kannan ylläpitäminen mahdottomaksi ja 1878
lakkautettiin 5 frangin hopearahojen lyönti, niin
että latinalaisen rahaliiton maissa siitä lähtien
on ollut voimassa „ontuva" kultakanta. [Willis,
,,IIistory of the lätin monetarv union".]
Latinalainen risti, 1. Kristuksen kärsimyksen
(passionin) r. (crux immissa), jonka neljästä
haarasta alin, ristin varsi on toisia pitempi,
esiintyy jo 200-luvulla eräällä marmoritaululla
katakombeissa. ks. Risti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
