- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
667-668

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laululinnut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

667

Laulu papukaija—Laurana

6b8

kohosi täydelle taidetasolleen (..Ryöstö
Seraljista", ,.Taikahuilu"). I. K.

Laulupapukaija ks. Papukaijat.

Laulurastas ks. Rastaat.

Laulurunous ks. Lyriikka.

Lauluseura ks. Lauluyhdistys.

Laulutaide. Ihmisääni on kaunein ja
täydellisin kaikista soittimista. Mutta harvoilla
ihmisillä on luonnostaan oikea laulutapa, ja paraskin
ääni menee hukkaan, ellei sitä osata taidolla
käyttää. Jo varhaisella keskiajalla pyrittiin
koulutuksen avulla kehittämään kauniita mies- ja
poika-ääniä kirkkolaulun tarpeiksi. Arvellaan,
että Roomassa jo 5:nnellä vuosis. paavi Hilarius
perusti laulukoulun. Lopulla 8:tta vuosis. niitä
syntyi myös Alppien tällä puolen, Metzissä ja
St. Gallenissa, ja vähitellen niitä ylläpidettiin
enimpien suurien kirkkojen yhteydessä ja
ruhtinaallisissa hoveissa. Ensimäiset järjestelmälliset
lauluharjoituskokoelmat julkaistiin Italiassa noin
v. 1600. It. oopperamusiikin mukana kehittyi
sitten it. 1. (bel cantoj huippuunsa. Kaikkialle
haluttiin it. laulajia, ja kaikkialta riensi
laulajia ja säveltäjiä Italiaan opiskelemaan,
tutustuakseen l:n tyylinmukaiseen käsittelyyn.
Asiaintila muuttui 19:nnellä vuosis., kun Gluckin ja
Wagnerin uudistusten kautta oopperatyylissä
käänne tapahtui ja uusi saks. laulutyyli (ks.
Lied) pääsi konserttisaleissa valta-asemaan.
Siitä perin kehittyi saks. ja ransk. 1. omaan
tyylilajiinsa, ja harvat opiskelijat nykyään
suuntaavat matkansa Italiaan. Kuitenkaan ei it. 1.
nytkään ole vailla erikoismerkitystään. 7. K.

Lauluyhdistys on yhdistys, jonka
tarkoituksena on kuorolaulun viljeleminen ja
kehittäminen. L:iin kuuluu usein kahdenlaisia jäseniä:
toimivia (laulavia) ja kannattavia (vrt. Kuoro).

7. K.

Lauluääni. 1. kyky saada säveliä esille
äänellänsä. L:n puute johtuu usein luontaisesta
laulu-elimien heikkoudesta; mutta osaksi se on
harjaantumisen ja sopivan tervevshoidon avulla
korjattavissa. Suurta vauriota tuottaa 1:lie sen
varomaton ja ennenaikainen käyttäminen
äänenmurroksen aikana. 2. ks. Ääni. I. K.

Laumontiitti, monokliinisesti prismamaisina
kiteinä kiteytyvä zeoliittimineraali, jonka
kokoomus on CaAl2H4Si40I(+2H;0. Kuivassa ilmassa
sen kidevesi osaksi haihtuu ja aine hajoo
pölyksi. L:ia tavataan vanhojen kiteisten
vuori-lajien onkaloissa ja malmijuonissa. P. E.

Launis, Armas (s. 1884), suom. säveltäjä ja
kansansävelmäin tutkija. Säveltänyt oopperan
..Seitsemän veljestä" (1912), kantaatteja,
kuorolauluja y. m.; julkaissut ,.Lappalaisia
joikusävel-miä" (noin. 700 säv.; 1908) ja „Inkerin
runo-sävelmät" (Suomen kansan sävelmiä IV, 1, lähes
1,000 säv.; 1910), sekä kumpaisiinkin kohdistuvia
vertailevia tutkielmia, joita varten on keksinyt
sävelmäin ominaisuuksia määrittelevän
merkkijärjestelmän. 7. K.

Laupeuden sisaret (ransk. Soeurs [filles] de
la charité 1. de la miséricorde),
kristillismielis-ten naisten yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on
kurjuuden poistaminen etupäässä köyhiä ja
sairaita auttamalla ja hoitamalla. Ensimäisen
tällaisen yhdistyksen perustivat ransk. Vincent de
Paul ja hänen ystävättärensä Louise le Gras;
yhdistys sai säännön 1633 ja paavin vahvistuk-

! sen 1668. Sisaret tekevät lupauksensa vuosittain,
joten se ei ole eliniäksi sitova. Protestanttisella
taholla laupeuden sisaria vastaavat diakonissat-

Laupeuden veljet (Ranskassa frères de la
charité, Italiassa Fate bene fratelli, Espanjassa 77o*
pitalarios), roomalais-katolinen sairashoitoa liar
joittava veljeskunta. Veljeskunta oli alkuaan
Juhana di Dion 1540 Granadassa perustama
maallikkoyhdistys, mutta 1572 paavi vahvisti
sen varsinaiseksi Augustinuksen sääntöä nou
dattavaksi munkkikunnaksi. Paitsi tavallisia
munkkilupauksia veljet sitoutuivat myöskin
sairaanhoitoon. V. 1624 veljeskunta sai kaikki
kerjä-läismunkistojen etuoikeudet. Veljeskunnan
sairaaloissa hoidetaan kaikkia, uskontunnustukseen
katsomatta. Oltuaan 1592-1868 jakautuneena
italialaiseen ja espanjalaiseen kongregatsioniin
veljeskunta on viimemainitusta vuodesta alkaen
esiintynyt jälleen yhtenä. V. 1906 oli
veljeskunnalla 9:ssä hallintopiirissä yhteensä 1,572 veljeä
ja 103 sairaalaa, joissa oli 14.562 vuodetta.
Veljet ovat yleensä maallikoita ; kussakin sairaalassa
on oma pappi. A. J. P-ä.

Laura ks. Petrarca.

Laura (kreik.; oik. = sola, kuja), Lavia,
kreik.-katolinen luostari, jossa munkit elävät ku
kin erikseen kammioissaan eikä yhteisissä
työ-ja ruokasaleissa.

Lauraeus, Alexander ks. Lauréus.

Lauræus [-r?-], Gabriel (1677-1753), pappi,
professori. Sai nuoruudessaan taistella puutetta
vastaan, mutta pääsi vihdoin piispa Gezelius
nuoremman palvelukseen, saaden tältä merkilliseltä
mieheltä paljon terveellisiä vaikutteita.
Gezeliuk-sen toimesta L. nimitettiin 1702 Porin
jalkaväkirykmentin saarnaajaksi, oli mukana m. m. Pui
tavan taistelussa, joutui vangiksi ja vietiin ensin
Moskovaan, sitten, 1712, Tobolskiin. Täällä hän
oli vankeustovereilleen suureksi hyödyksi sekä
kätevyydellään että papillisella toiminnallaan. Van
kien keskuudessa tapahtunut pietistinen herätys
tempasi hänetkin mukaansa, mutta hänen
ansiokseen on ainakin osaksi luettava se. että liike pysyi
vapaana kiihkohengellisyydestä. Uudenkaupungin
rauhan jälkeen kotimaahan palattuaan L. sai 1724
Loimaan kirkkoherran viran. Tässä toimessa
ollessaan hän otti papiston edustajana osaa 1731: n
ja 1746:n valtiopäiviin ja kutsuttiin
viimemainittuna vuonna Ruotsin tiedeakatemian jäseneksi.
Kutsuttiin 1749 ensimäiseksi teologian
professoriksi yliopistoon sekä Turun tuomiorovastiksi
ja vaikutti yliopistossa kristillisyyden sisällisen
tämiseksi käytännöllis-raamatullisessa hengessä.
Sitä tarkoitti myöskin hänen ainoa
tieteellis-teo-loginen tutkimuksensa ..De bonis operibus". jonka
hän julkaisi pappeinkokous-väitöskirjana. Lisäksi
hän julkaisi ,,Muutamia hengellisiä virsiä" (1747).
joita hän oli suomentanut ruotsin ja saksan kie
Iistä, „Underrättelse om iskällare" ja „Sätt att
liärda stål tili hvarjehanda behof" (Ruotsin
tiedeakatemian toimituksissa 1747 ja 1748).

A. J. P ä.

Laura Marholm ks. Hansson, Ola.

Laurana [-ra’-], Francesco, dalmatsial. ku
vanveistäjä ja mitalien tekijä 15:nnen vuosi.-,
jälkipuoliskolta. Työskenteli Etelä- ja Keski
Italian, Sisilian ja Etelä-Ranskan hoveissa.
Pa-lermon ja Napolin kirkoissa nähdään L:n
tekemiä kirkko-isien ja evankelistojen korkokuvia ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0366.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free