- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
859-860

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leuciscus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

859

Leukodermia—Leustadius

860

lun, ettii L:ta ei ole ollut olemassakaan. — joka
lausunto kuitenkin lienee pidettävä lähteneenä
hyperkriitillisestä halusta hylätä vanhoja
perintä-tietoja. (vrt. Demokritos.) A. Gr.

Leukodermia (kreik. leuko’s = valkea, ja derma
= iho), joko synnynnäinen tai muutamain tautien
(esim. kupan, hermotulehduksen) aikaansaama
täplikäs värinköyhyys ihossa. Se esiintyy useimmin
kaulassa ja käsissä sekä näkyy selvemmästi
kesäisin, jolloin auringon valon vaikutuksesta muu
osa ihoa tummenee. Y. K.

Leukofaani (kreik. leuko’s = valkea, ja phano’s
= loistava), väritön tai vihertävä, rombisesti
kiteytyvä kivennäinen, jonka kokoomus on
Na (BeF)Ca(Si03)2. Sitä on löydetty vain
Lan-gesundin vuonon nefeliinisyeniittien
pegmatii-teista Norjasta. P. E.

Leukofylli ks. Lehtivihreä.

Leukofyyri, eräs vaaleanvärinen diabaasin
muuttumistulos, jossa uutismuodostuksina on
kloriittia, kaoliinia ja karbonaatteja. P. E.

Leukogeeni (kreik. leuko’s = valkea, ja genein
= synnyttää), valkaisuaine, rikkihapokkeen
nat-riumsuola.

Leukoija (itatthiola atmua), ristikukkaisiin
kuuluva, Välimeren maista polveutuva, hyvin
yleinen puutarliakukkakasvi, jota
viljellään tuoksuvien, punaisten,
sinipunaisten, vaikeitten tai
kellertävien, usein kerrottujen
kuk-kiensa vuoksi. Lehdet
harmaanvihreät, lidut pitkät, hyvin kapeat.

J. A. W.

Leukoma (kreik., < leuko’s =
valkea), sarveiskalvon tautien seu
rauksena syntynyt läpinäkymätön
valkea arpi sarveiskalvossa. Jos
1. sijaitsee silmäterän kohdalla,
estää se näkemistä. Tällaisissa
tapauksissa voidaan toisinaan näkö
uudelleen palauttaa silmään
siten. että leikataan keliäkalvoon
(irikseen) pieni ikkuna, jonka
kautta valo päsee silmään. Y. K.

Leukomaiinit ovat typenpitoisia, emäksisiä,
ptomaiini-aineiden kaltaisia aineita, jotka
syntyvät elävässä elimistössä munanvalkuaisaineiden
hajaantumistuloksina. Niiden vaikutuksen
hermostoon otaksutaan aikaansaavan väsymyksen
tunteen. Hajautuvat nukkuessa.

Leukoplakia (kreik. leuko’s = valkea, ja
plat-lein - muodostaa), muutamissa (etenkin kielen,
huulien ja suuontelon) limakalvoissa esiintyvä
valkoinen tai hopeanharmaa, usein
haavapintai-nen limakalvopaksunnos. Syynä sen
esiintymiseen suussa pidetään vahvaa tupakoimista. L. voi
myöhemmin kehittyä syöväksi, minkävuoksi sen
esiintymiseen on aina kiinnitettävä huomiota.

Y. K.

Leukoplasti ks. Värihiukkaset.

Leukopyriitti ks. Löllingiitti.

Leukorrea ks. Valkovuoto.

Leukosafiiri ks. Korundi.

Leukosytoosi (kreik. leuko’s = valkea, ja ky té’
= rakko), joko ohimenevä tai kestävä valkoisten
verisolujen liikarunsaus. L. esiintyy fysiologisissa
tiloissa aterioiden (etenkin
munauvalkuaisrikkai-den) jälkeen, raskauden aikana ja
vastasyntyneellä; patologisena ilmiönä se tavataan vereu-

Leukoija.
a hedelmä.

vuodoissa ja useimpain kuumetilojen aikana
etenkin taudeissa, joissa ruumiista eriää solurikasta
nestettä (esim. keuhkotulehduksessa, ruusussa,
keuhkopussin- ja vatsakalvontulehduksessa ja
märkäpesäkkeissä). Valkoisia verisoluja on
tavallisesti täysikasvuisen ihmisen veressä n.
8.000-9,000 mm3:ssä; l:ssa niiden luku kasvaa
20,000-40.000 :eenkin mm3 sekä veritaudeissa aina 1-2
miljoonaankin mm3:ssä. Y. K.

Leukosyytit 1. valkoiset verisolut ks.
Veri.

Leukotliea [-the’ä] (= „valkoinen jumalatar"),
kreik. tarustossa merenlialtiatar; pidettiin jo
vanhoista ajoista samana kuin Kadmoksen tytär
lno. ks. A t h a m a s. O. E. T.

Leuktra, paikkakunta Etelä-Boiotiassa.
tunnettu taistelusta, jossa Epameinondas 371 e. Kr.
voitti spartalaiset. O. E. T.

Leuku, veitsi, jolla lappalainen kaapii lumen
ja jään pulkan pohjasta; sitä käytetään myös
hakkaamiseen. U. T. S.

L’Européen ks. E u r o p é e n.

Leusiini, amidokapronihappo, C„H13NOi, kitei
nen aine, syntyy munanvalkuaisaineiden hajotessa
ja esiintyy yleisesti eläin- ja kasviorganismissa.

Leusiitti, vulkaanisissa vuorilajeissa esiintyvä
väritön tai punertava kivennäinen,
kokoomukseltaan kaliumaluminiumsilikaatti KAlSi20„. Sillä
on regulaarisen ikositetraedrin muoto, mutta
todella kiteet ovat polysynteettisia
kaksoismuodos-tuksia hyvin monesta lamellista, jotka ovat
heikosti kahtaistaitteisia ja todennäköisesti
rombi-sia. Kuumennettaessa yli 500° lamellit häviävät
ja aine muuttuu isotrooppiseksi mutta jäähtyessä
lamellit ilmestyvät uudelleen. Tästä selviää, että
1.. joka aina on syntynyt sulaliuoksesta
kiteytymällä, on alkuaan ollut todella regulaarinen,
mutta tämä olomuoto on epäpysyvä alhaisessa
lämpötilassa ja muuttuu toiseksi heteromorfiseksi
muodoksi säilyen muotopiirteiltään alkuperäisenä.
L:n om. p. on 2,5, kovuus 5.5-6. Sitä on isoina ja
hyvin muodostuneina kiteinä Vesuvion,
Kocca-monfinan sekä Booman ympäristön sammuneiden
tulivuorien laavoissa, ja mikroskoopilla tunnetta
vina rakeina useissa basalteissa, fonoliiteissa y. m.
L. muuttuu helposti milloin analsiimiksi,
milloin nefeliiniksi ja sanidiiniksi. Tämä selittää sen
seikan, ettei l:ia tavata missään geologisesti
vanhoissa magmavuorilajeissa. P. E.

Leusiittibasaltti, vulkaaninen tummanharmaa
vuorilaji, jossa pääaineksina on leusiittia ja
au-giittia sekä oliviinia. Se on yleistä Eifelissä ja
Laacher-järvellä, Böömissä y. m. P. E.

Leusitiitti, vulkaaninen harmaanvärinen
vuori-laji, jossa pääaineksina on leusiittia ja augiittia.
Tunnetuimpia esiintymiä ovat Albano-vuoristo
Rooman lähellä ja Boccamonfina Kampanjassa

P. E.

Leusitofyyri, leusiitinpitoinen fonoliitti (ks. t.).

Leustadius /-«’-/, Lars Fredrik (1835-89),
kauppias, lahjoittaja; oli apulaisena raahelaisten
kauppiasten Johan ja Baltzar Fellmanin
liikkeessä ja sai edelliseltä lahjaksi suuren
omaisuuden, jota kartutti omalla liiketoiminnallaan;
määräsi testamentissaan Baaheu kaupungille
400,000 markkaa; pääoman noustua 500.000
mk:ksi oli korot käytettävä yleishyödyllisiin
tarkoituksiin, etupäässä vähävaraisen
kansanluokan hyväksi. >/. E-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0468.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free