- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
929-930

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liike ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

929

Liike—Liikenne

930

l:n nopeus tietyssä hetkessä muuttuisi tasaiseksi,
niin kappale tällä nopeudella siis kulkisi
aikayksikössä matkan, jonka lukuarvo on yhtäsuuri kuin
nopeuden lukuarvo mainitussa hetkessä. —
Epätasaisessa l:ssä sanotaan nopeuden lisäystä tai
vähennystä aikayksikössä
kiihtyväisyy-d e k s i (akseleratsioniksi). Tasaisesti
muuttuvaisessa l:ssä kiihtyväisyys on vakinainen.
Tällaista l:tä sanotaan tasaisesti
kiihtyväksi tai tasaisesti hidastuvaksi sitä
myöten onko kiihtyväisyys positiivinen vai
negatiivinen. Edellyttämällä että tasaisesti kiihtyvän
l:n alkunopeus on 0, aika t ja kiihtyväisyys a, on

loppunopeus v = a.t ja matka s = —’ . Näistä
kaavoista johdetaan kaava c = Vfn ,s- (vrt.
Putous-liike). — Sitä mekaniikan osaa, jonka tehtävä
on l:n selitteleminen ainoastaan tila- ja
aikakäsitteitä silmällä pitäen, sanotaan
kinematiikaksi (ks. t.). Dynamiikassa 1.
otetaan käsiteltäväksi massa- ja
voimakä-sitteiden yhteydessä. Dynamiikan pohjana
ovat l:n peruslait. Ensimäinen niistä, j a
t-ka vaisuuden laki, kuuluu: »jokainen
kappale pysyy lepotilassa tai
liikkuu tasaisella nopeudella
suoraviivaista rataa pitkin, elleivät
ulkonaiset voimat pakota sitä
muuttamaan tilaansa." L:n toinen peruslaki
koskettelee »voimain riippumatonta vaikutusta" ja
kuuluu: »voiman vaikutus
kappaleeseen on riippumaton kappaleen
1.-tilasta sekä muista voimista, jotka
samaan aikaan vaikuttavat
kappaleeseen." Kolmannella lailla vaikutuksesta ja
vastavaikutuksesta on seuraava sisältö: »kun
voima vaikuttaa kappaleeseen, niin
kappaleen voimalle tekemä
vastavaikutus 1. reaktsioni on yhtäsuuri
kuin voima itse, mutta
vastaissuun-t a i n e n." Kahden ensimainitun lain
pääsisällön Galilei oivalsi. Viimemainittu laki on
Newto-nin keksimä. U. 8:n.

Liike, taloust., ks. Liikeyritys.

Liikeapulainen ks. K a u p p a-a p u 1 a i s e t.

Liike-energia ks. Energia.

Liikekannalleasettaminen 1.
mobilisat-s i o n i, sotajoukon asettaminen sotajalalle.
Tähän kuuluu: 1. Päämajan ja armeian ylijohdon
ynnä kaikkien esikuntien ja vain sota-aikana
toimivien hallinnollisten laitosten järjestäminen.
— 2. Kaikkien esikuntien, joukko-osastojen ja
hallinnollisten laitosten saattaminen
täysilukuisiksi. — 3. Uusien joukko-osastojen ynnä
vara-väen asettaminen kenttä- ja linnoitusarmeioja
varten. — 4. Sotatarpeiden saattaminen
käyttökuntoon. — 5. Sotavoimain muonituksen,
sairaanhoidon, sielunhoidon y. m. järjestäminen. — 6 ja 7.
Linnoitusten ja merivoimain varustaminen
sota-kuntoon. — L. tapahtuu sotaministeriössä
rauhan-aikana laaditun salaisen
mobilisatsioni-suunnitelman mukaan. il. v. H.

Liikemomentti, voiman ja sen sovituspisteen
voiman suunnassa kulkeman matkan tulo.

Liikenne, erikoisala kansantaloudessa, jonka
tehtävänä on liikeyhteyden ylläpitäminen
talouksien kesken. Liikenne käsittää toisin sanoen ne
taloudellisen elämän ilmiöt, jotka koskevat
tavarain ja henkilöiden paikallista siirtoa 1.
kulje-30. V. Painettu u/413.

tusta, jonka sanan ei tarvitse sellaisenaan
sisältää taloudellisen toiminnan tarkoitusta, ja
keskusliikettä 1. sitä pysyväistä yhteyttä
eri talouksien kesken, mihin myöskin tietojen
toimittaminen posti- ja lennätinlaitoksen
välityksellä kuuluu. Liikennettä välitetään joko maitse
tai vesitse ja sen eri aloja edustavat erilaiset
liikennetiet: maantiet, rautatiet,
sisävesi t i e t kanavarakennuksineen, meritiet
merikanavineen ja satamalaitoksilleen, sekä
julkiset liikennelaitokset: posti, sähkölennätir
ja telefoni.

Alkuperäisissä talousoloissa, joissa kukin talous
itse tuottaa, kasvattaa, laatii ja valmistaa kaiken,
mitä se tarvitsee, käyttää ja kuluttaa, ei
taloudellinen liikeyhteys ole tarpeellinen eri talouksien
kesken. Tuotannon jatkuva jakautuminen ja tarpeiden
laajeneva lisääntyminen tekevät vähitellen
vaihtotalouden välttämättömäksi ja tihentävät
tilientä-mistään talouksien keskinäiset liikesuhteet. Tässä
vaihtotalouden kehityskaudessa on liikenne
lopulta omaksi erikoisalakseen erottunut. Alkuaan
tuottaja itse toimitti tavarainsa kaupaksi
kuljettamisen. Sittemmin tuli hänen avukseen
kauppias, joka otti huolekseen menekin hankkimisen
tavaroille ja niiden toimittamisen
myyntimarkki-noille. Kansainvälisen liike-elämän vilkastuessa
ovat sitten kauppa ja liikenne eronneet
itsenäisiksi toiminta-aloiksi. Ja meidän päiviemme
kansantaloudessa ja maailmantaloudessa
liikenteellä on siksi tärkeä tehtävä, että koko
nykyaikaista talousjärjestelmää on sanottu
liikenne-taloudelliskapitalistiseksi.

Liikenteen kehityksen vaikutuksesta on
etäi-syysesteiden merkitys vähenemistään
vähennyt. Ihmisajatusta tulkitsevani
merkkien lähettäjänä lennätinlaitos on melkein
olemattomiin hävittänyt etäisyysesteet
tietoliikenteen alalla. Muutamissa päivissä tehdään nykyään
matkoja, joilla ennen viivyttiin kuukausia. Ja
tavarainkin kuljetuksessa ovat liikenteen
lisään-tynyt nopeus ja kuljetuskustannusten
asteittainen aleneminen tehneet ihmisen melkoisesti
etäi-svysesteiden herraksi. Kun lasketaan, että
liikenteen kehitys kolmen viimeisen sukupolven ajalla
on alentanut kuljetuskustannukset 250 kertaa
alhaisemmiksi, niin se merkitsee taloudellisesti
etäisyyden lyhenemistä samassa määrässä.
Kehityksen vaikutus on tässä kohden ollut sama kuin
jos maapallo merineen mantereineen olisi
supistunut 250 kertaa entistään pienemmäksi, toisin
sanoen noin puoleen nykyisen Euroopan Venäjän
inaa-aluetta, Suomenmaa jonkun pitäjän,
Nurmeksen tai Iisalmen, kokoiseksi.

Samalla kuin etäisyydet ovat pienentyneet,
samalla ovat liikenteen kehityksen mukana
vaihtotalouden markkinat suuresti laajentuneet ja
joukkotavarain sellaisten kuin kivihiilen, viljan
ja puutavarain menekkialueena ovat nykyään
maailmanmarkkinat. Markkinain suuretessa on
taas kauppa saanut entistään paljoa laajemman
ja monipuolisemman toiminta-alan.
Kansainvälistä kauppaa on aina ollut olemassa, mutta
varsinainen maailmankauppa on vasta
meidän päiviemme kehityksen ja nykyaikaisen
liikenteen tulos. Muutenkin on kaupan alalla, joka
ennen oli kuljetustoimen hoitajana ja jonka
käskyjä liikenne vielä nytkin tärkeimpänä
tehtävänään täyttää, monenlaiset olojen muutokset olleet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0503.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free