Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Litania ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1045
Litania—Litofyysit
10i6
täysikasvuisiksi, samalla tavalla. Tällaista
jakautumista ei kuitenkaan voi jatkua rajattomasti,
sillä tytärsolut huononevat polvi polvelta, ellei
välillä soluyhtymistä (konjugatsionia) tapahdu.
Alhaisemmat monisoluiset eläimet, esim.
ontelo-eläimet, lisääntyvät suvuttomasti s i 1 m i k o
i-raalla; tällöin silmu joko irtaantuu
emoeläi-mestä ja muodostaa uuden yksilön (esim.
lampi-polyyppi), tai jää tähän kiinni; näin syntyvät
n. s. runkokunnat (esiin, korallit ja eräät
vaippaeläimet). Erityinen muoto silmikoimista on
kuroutuminen (strobilatsioni), esim. liuskameduusat.
Suvuton 1. esiintyy vain alemmilla eläimillä;
meritähdet ja eräät nivelmadot ovat korkeimmat
muodot, joilla tämänlaatuista l:tä vielä tavataan.
Joskus vaihtelevat suvuton ja suvullinen 1.
samalla lajilla (sukupolvenvuorottelu), esim.
Tlydro-zooit. Suvullisesta l:stä ks. Siitos. P. B.
Litania (kreik. litane’ia ’= pyyntö, rukous),
juhlallinen. lyhyiliin lauseisiin jakautuva rukous,
jota alkuaan on esitetty papin ja seurakunnan
vuoroveisuna juhlakulkueissa katumuspäivinä
y. m. erityisissä tilaisuuksissa mutta joka
sitten sai sijansa säännöllisissäkin
jumalanpalveluksissa. Yleensä se alkaa sanoilla: Kyrie eleison
(Herra armahda!). Luther muodosteli
katolilaisen liturgian esikuvan mukaan litanioja, joiden
mukaan meidänkin kirkkokäsikirjassamme oleva
litania on laadittu. Suomen kirkossa on sitä
määrätty käytettäväksi vain rukoussunnuntaina
yhteisen kirkkorukouksen asemesta. U. P.
L:n musiikillinen esitys on samankaltaista
korutonta tyyliä kuin Psalmien. Missä l:aa
laulettuna käytetään, on sillä suuri merkitys
seurakunnallisen kirkkolaulun kehittämisessä, kun se
totuttaa veisuussa noudattamaan sanojen
luonnollista lausutusta. Katolisissa kirkoissa 1.
lauletaan usein kansankielellä, esilaulajan ja
seurakunnan vuoroveisuuna. I. K.
Lit de justice [li da zysti’s], sanallisesti
,,oi-keusvuode". istuin, jota kuningas parlamentin
istunnossa (Ranskan ..parlamentit" olivat alkuaan
tuomioistuimia) käytti; sittemmin nimitystä
alettiin käyttää itse istunnosta, jossa kuningas m. m.
antoi kuuluttaa ja kirjoihin merkitä antamansa
asetukset. R. E.
Lithargyrum, lyijyoksidin vanha nimitys.
Lithiasis (kreik. lithos = kivi) ks. K i v
i-tauti ja Hedelmärupi.
Lithospermum arvense, r u s o j u u r i.
Borra-jrtreacerr-heimoon kuuluva parhaastaan
ruispelloissa kasvava rikkaruoho. Varsi pysty, kankea,
lehdet kapeat, karheakarvaiset, kukat pienet,
ta-vall. valkeat, suppilomaiset,
loh-kohedelmykset kivikovat, juuri
punainen, tahraava. Erästä toista
lajia L. officinalen viljellään
Böömissä, missä sen lehdistä
valmistetaan ..Kroatian" 1.
..Böömin teetä". J. A. H’.
Lithou, Gustaf ks. L i t h
o-v i u s 2.
Lithovius-s u k u [litii-] 011
alkuansa peräisin Kaarinan
Lit-toisten kylästä. Sen kantaisä
H e n r i c u s L a u r e n t i i L.
tuli 1583 Limingan
kirkkoherraksi. allekirjoitti Upsalan
kokouksen päätöksen 1593 ja kuoli
1615. Hänestä polveutuvat myöskin Ahlholm ja
Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Top
pelius-suku. Suvun jäsenistä ovat seuraavat tul
leet tunnetuiksi kirjallisella alalla. K. G.
1. Sakari L. (1672-1743), pappi ja runoilija.
Porvarin poika Oulusta, tuli yliopp. 1692 ja
maist. 1700. V. 1702 L. pääsi Nevanlinnan
kirkkoherraksi, mutta pakeni venäläisten jaloista
Ruotsiin, josta 1713 siirtyi Oulun
kirkkoherraksi. L. on esiintynyt suomenkielisenä
historiallisena runoilijana. Tunnetuin hänen
runoistaan on kolmikielinen (suomeksi, ruotsiksi ja
latinaksi kirjoitettu) runo Kaarle XII:n
kuolemasta: „Threnodia lugentis Fennoniæ". II. O.
2. K u s ta a L. (I, i t h o u) (1692-1753), runoilija,
kotoisin Limingasta, opiskeli Upsalassa, harrasti
etupäässä latinaista runoustaitoa mukaillen
Luca-nusta, Statiusta, Claudianusta y. m.
myöhäis-roomalaisia runoseppiä. Antautui sotaunille, jolta
erottuaan saavutti kapteenin arvon 1751.
Maineensa L. saavutti Kaarle XII:ta käsittelevällä
heksametfiruiiollaan ,.Panegyris exsequialis". Iiii
neil runonsa ovat enimmäkseen tilapäisiä onnit
telu-, hauta- ja varsinkin anomusrunoja.
Kokoelma L:n runoja julkaistiin myös Saksassa
(,.Poëmatum heroico-miscellaueorum pars I".
1734).
3. Iisak L. (1709-88), Lapuan kirkkoherra
1757, mainittava suomenkielisenä kirjailijana
jumaluusopin alalla, esim. julkaissut „Rippi-sclioulu
ja kingeri-lugut", Turussa 1765. uusia painoksia
1821 ja 1833. K. G.
Litiofiliitti ks. T r i f y 1 i i n i.
Litioniitti 1. zinawaldiitti ks. Kiille.
Litionikiille 1. z i n n \v a 1 d i i 11 i ks. K i i 1 I e.
Litistyminen. Taivaankappaleen 1. on
ekvaattori- ia napalävistäjien erotus, jaettuna
ekvaat-toiilävistäjällä. L:n aiheuttaa taivaankappaleen
pyöriminen akselinsa ympäri, ja se 011 siis
riippuvainen sekä kiertoajasta että tiheydestä.
Allaoleva taulu valaisee asiaa:
Kiertottthti Litistymi- Kiertoaika Tiheys
nen t. m.
Maa liOt 23 56 1,00
Jupiter Vh 9 50 0,8 J
Saturnus % 10 14 0.13
II. A’.
Litiumi (< kreik. lithos = kivi), alkalimetalli.
kem. merkki Li, atomip. 7. L. esiintyy pienissä
määrin muiden alkalimetallien yhteydessä
muutamissa .mineraaleissa, kuten litionikiilteessä.
lepi-doliitissa. trifylliinissä ja spodumenissa. eräissä
kivennäislähteissä ja muutamien kasvien, esim.
tupakan, tuhkassa. L.-metalli, joka valmistetaan
elektrolyysin avulla litiumkloridista, on
hopeanvalkoinen metalli ja kevein kaikista metalleista:
sen om.-p. on 0.r,n. sen sulamisp. 186°. L:n
suolat liukenevat veteen, kumminkin karbonaatti
(LiCOn) ja fosfaatti ovat vaikeasti liukenevia.
Liekille 1.-suolat antavat punaisen värin.
L.-karbonaattia käytetään ilotulitustarkoituksiin ja
lääkkeenä, koska muutamien terveysvesien
vaikutuksen otaksutaan riippuvan niiden 1.-suolan
pitoisuudesta. Edv. IIj.
Litofyysit (= „kivikukka"), konsentrisista kun
ris|a muodostuneet pyöreähköt, läpileikkauksessa
täys in kehittyneen ruusunkukan näköiset ontelon
täytteet. L:ien aines 011 tavallisesti n. s.
mikro-felsiittiä, s. o. hyvin hienoa maasälvän ja kvartsin
L. arvense.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
