Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Louhivesi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1153
Louhivesi—Louisiana
1154
Louhisaari.
Knorring, tehtaanpatruuna Kiik ja majuri Karl
Fredrik Toll, kunnes tila oston kautta 1795
joutui vapaaherra, sittemmin kreivi Kaarle
Mannerheimille, jonka suvulla se pysyi v:een 1903,
jol-loinka sen osti maanviljelijä Oskar Hannus. —
Kartanon päärakennus on valtava,
kolmikerroksinen, tiilestä tehty palatsi, jonka kaksi ylintä
kerrosta ovat Herman Klaunpoika Flemingin
rakennuttamat ja valmistuivat hietakivisen,
kauniin, myöhäisrenesanssi tyylisen porttaalin
otsikossa olevan kirjoituksen mukaan 1655. Mitenkä
paljon vanhempi alin kerros holvikattoineen ja
kallioon louhittuine kellareineen on, on
epätietoista. Rakennuksen alkuperäinen vaskikatto ja
marmorilevyt, joilla portaat olivat päällystetyt,
hävisivät Ison vihan aikana. Rakennus on korjattu
1761 ja on vielä hyvässä kunnossa. Yläkerrassa
ovat muinaiset loistoliuoneet Kirkkosali ja
Pirun-kamari katto- ja seinämaalauksineen 1600-luvulta
ja 1700-luvun alulta. Ne esittävät Flemingien
tiluksia, Ruotsin laivastoa Tanskan vesillä v. 1644
Louhisaaren herran Klaus Laurinpoika Flemingin
johtamana y. m. Huomattava on Tukholman
kuninkaallista puutarhaa esittävä maalaus
Pirun-kamarissa. Mainittakoon vielä kartanon vanhat,
arvokkaat kaakeliuunit, joista osa on
viimevuosisadalla Karunan kartanosta tuotuja. — L:n
omistajilla on meidän päiviimme saakka ollut
patro-naattioikeus Askaisten kappelissa. [J. Sjöros,
,.Muinaismuistoja Mynämäen kihlak." (Suom.
muinaism.-ylid. aikak. VIII); „Ateneum" (1902,
s. 406 seur.).] A. Es.
Louhivesi, selkä Mikkeliin saakka ulottuvassa
Saimaan luoteishaarakkeessa. Laivareitti kulkee
Ivirkkotaipaleen ja Varkaantaipaleen kautta
Louliiveteen, josta Juurisalmen kautta Mikkelin
vesille. L:n pinta-ala on n. 91 km3, rantaviivan
pituus n. 118 km ja pinnan korkeus n. 45 m
yläp. merenp. Rannikot erittäin rikkonaiset,
kuten muillakin näiden seutujen järvillä. J. E. K.
Louis [lui’], Ludvik nimen ransk. muoto;
1 o u i s d’o r (ks. t.) sanan lyhennys.
Louis [lit?], Rudolf (s. 1870), saks.
musiikki-kirjailija; toimi (v:sta 1897) Münchenissä
musiikkiarvostelijana. On julkaissut esteettisiä
tutkielmia Wagnerista (1897, 1898), Lisztistä (1900),
Berliozista (1904), Brueknerista (1905) ja
nykyajan saks. säveltäjistä (1909). Julkaisi yhdessä
Thuillen kanssa uusiin menetelmiin pyrkivän
sointuopin (1907, 2:nen pain. 1908). 7. K.
Louis [Ini’], Victor (1735-1807), ransk.
arkkitehti, opiskeli Roomassa, päätti Théatre
fran-<;ais’n rakentamisen, suunnitellut Bordeaux’n
teatterin ja kauniimmat kadut. U-o N.
Louisd’or [luidö’r], (ransk.. lyhennettynä
37. V. Painettu M/s 13.
I louis) oik. ,.kultainen Ludvik". 1. Ransk.
kulta-I raha, jota ensi kerran lyötiin Ludvik XIII;n
1 aikana, 1640. ja viimeksi 1795; oli myöskin
kaksinkertaisia l:eja 1. dubloneja. Vanhimpien l:ien
arvo oli 10 livreä, myöhempien 24 Tours’in
liv-j reä. Frangijärjestelmän tultua käytäntöön l:n
| sijaan tuli 20 frangin raha. — 2. Tätä nimitystä
käytettiin myöskin useista saks. ja tansk. 5
kulta-taalerin arvoisista rahoista. J. F.
Louisiade-saaristo [lüisiä’d-], Brittiläiseen
Uuteen Guineaan kuuluva saariryhmä Isossa
valtameressä, Uuden Guinean kaakkoiskärjen
itäpuolella; alkuasukkaat, papualaiset, käyttävät
saarista nimeä Massini; n. 2,200 km2, suurin.
Tagula, 800-990 km2. Pieniä korallisaaria
lukuunottamatta L. saaret ovat vuorisia, rehevän
kasvullisuuden peittämiä. — Saaret näki Torres
1606; nimen niille antoi Bougainville 1768, ja
1885 Englanti otti ne haltuunsa.
Louisiana [lüiziä’na], (lyhennettynä La),
Yhdysvaltain etelävaltioita, Meksikonlahden
rannalla, osaksi Mississippi-joen suiston ympärillä,
osaksi Mississippi-joesta länteen, missä rajana
Texas-valtiota vastaan on Sabiue-joki; 125,625
km2, 1,656.388 as. (1910). — L:n pohjoisosa on
loivasti etelään viettävää ylänköä (korkeimmat
kohdat vain 122 m yi. merenp.), jonka
eteläpuolella maan länsiosassa leviää melkein puutou
preeria-alue. Se muuttuu rannempana 45-55 km
leveäksi, puuta kasvavaksi rämevyöhykkeeksi,
jossa rantoja reunustaa mangrovekasvullisuus.
Tämä vyöhyke on ainoastaan n. 3 m yi. merenp.
L:n itäosa on Mississippi-joen kerrostamaa
liete-maata, jota jokien tulvilta on suojattava
mahtavilla patorakennuksilla. Vesistöjä L:ssa on
enemmän kuin missään muussa Yhdysvaltain valtiossa;
n. 8,000 km2 on niiden peittämää. Joista
mainittakoon paitsi päävirtaa siihen laskeva Red Ri
ver, sekä tämän lisä joki Washita. Pitkin jokien
juoksua on taaja verkko vesiuomia, bayou, joiden
tehtävänä patojen rakentamiseen asti oli osittain
purkaa mereen jokien äyräitten ylitse tulvan
aikana nouseva vesi. Järvet ovat osaksi meren
yhteydessä olevia rantalaguuneja (Pontchartrain,
Maurepas, Borgne, Sabine y. m.), joissa vesi
nousee ja laskee meren vuorovesiliikkeen mukaan,
osaksi Mississippin ja Red Riverin uoman
muutoksesta syntyneitä pieniä puolikuunmuotoisia
„ox-bow"e)a; osaksi järviä on syntynyt Red
Riverin ja sen lisäjokien varsille juoksun
tukkeutuessa peninkulmien pituisiin vesikasvien y. m.
muodostamiin patoihin. Kuljettavia vesiteitä
L:ssa on n. 6.800 km. — Ilmasto on
puolitroo-pillista; vtn keskilämpö +21–|-18,50C, heinäkin
+ 27- + 28°C, tammikuun -f8- + 13°C. Halloja
sattuu 3-4 kk:n aikana. Sademäärä on sangen
runsas, n. 1.400 mm v:ssa. Malaria on yleinen,
mutta keltakuume on terveydellisten toimenpiteit
ten avulla tuntuvasti vähentynyt. — Metsät ovat
laajat; vuosisadan vaihteessa 58 % maasta oli met
säin peittämää. Ne ovat osaksi erinomaisia
liavu-puumetsiä (sahalaitosten y. m. s. tuotantoarvon
puolesta 1909. 261 milj. mk.. L. oli Yhdysvaltain
valtioista toinen), osaksi tammi- ja saarni-,
osaksi tavattoman reheviä puolitroopillisen
ilmaston metsiä (palmuja, sypressejä, magnolioita,
mangrovepuita). Musta karhu, susi ja kauris
eivät vielä ole hävinneet, ja silloin tällöin näkee
rämeikössä puuman ja ilveksen. Vesieläimistö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
