- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1249-1250

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luopiois ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1249

Luopiois—Luostariholvi

1250

Sahalahden pitiijää). Kirkonkylä Kukkianjärven
luoteisella rannikolla; kesäliikenne Onkkaalan
(Pälkäneellä) ja Puntarin (Kuhmalahdella)
laiturien kautta, edelliseen 30 km, jälkimäiseen
23 km kirkolta; talviliikenne Oriveden (45 km)
ja Hämeenlinnan (60 km) rautatienasemien
kautta. Pinta-ala 292.i km2, josta viljeltyä
maata (1910) 4,913 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,078 ha). Manttaalimäärä 33,08ji,
talon–.ivuja 116, torpansavuja 120 ja muita savuja 473
(1907). 4,373 as. (1912); 862 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 692 (1901)! 657 hevosta, 2,715 nautaa (1910).

— Kansakouluja 6 (1913). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Pälkäneen kunnan kanssa;
haara-apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Holjan
höyrysaha ja -mylly; Aitoon osuusmeijeri;
Aitoon höyrysaha ja -mylly; Rautajärven meijeri.

— Luonnonnähtävyyksistä mainittakoon saarekas
Kukkianjärvi. — Vanhoja kartanoita:
Rautajärvi ja Kantola. — 2. Seurakunta,
Porvoon hiippak.. Hämeenlinnan rovastik.; oli
rukoushuonekuntana jo 1600-luvun lopulla, sai
en-simäisen pappinsa 1682, tuli kappeliksi 1693
(tunnettiin myös „ Vesikansan kappelin"
nimellä) ; määrätty erotettavaksi omaksi khrak:ksi
keis. käskykirj. 10 p:ltä kesäk. 1880; on
kuitenkin vielä toistaiseksi kappelina. Kirkko puusta,
rak. 1813, korjattu perinpohjin 1899.
[,,Luopioinen" (Tampereen Sanomat n:o 70 A, 1912);
.,Ylitä ja toista Luopioisista" (Hämetär n:t 64,
70, 1912); A. Kena: „Tietoja Luopioisten
seurakunnasta" (1893).] L. B-nen.

Luopiois ks. Luopioinen.

Luostari (lat. claustrum = suljettu paikka;
ruots. klostcr), munkkien tai nunnain yhteinen
asumalaitos. Kristillinen luostarilaitos syntyi
Egyptissä 4:nnellä vuosis. Vanhat erakot elivät
kukin omassa majassaan ilman yhteistä johtajaa
tai elämänsääntöä, mutta rakensivat usein
majansa niin lähelle toisiaan, että syntyi todellisia
erakkokyliä syrjäisiin seutuihin. Heidän tarvitsi
ainoastaan valita itselleen johtaja ja panna
kylän ympärille aita, ja niin 1. oli valmis.
Myöhemmin l:t kehittyivät usein mahtaviksi
rakennusryhmiksi, joilla saattoi olla suuri
rakennustaiteellinenkin arvo. Suuren länsimaisen luostarin
suunnitelmasta saa käsityksen n. v. 822
perustelun St. G a 11 e n i n luostarin pohjapiirroksesta.
Keskustana on idästä länteen suuntautuva kirkko.
Siihen liittyy välittömästi erinäisten
toimihenkilöiden huoneita, vierasten odotus- ja
puheluhuo-neet, kirjasto, suuri kokoussali ja sakaristo.
Kirkon eteläpuolella olevan pihan ympärillä on
kolmella sivulla ristikäytävä ja sen takana idässä
munkkien asuinhuonerakennus, jonka
pohjakerroksessa on lämpiö (calefactorium),
yläkerroksessa yhteinen suuri makuusali (dormitorium),
etelässä suuri ruokailuhuone (refectorium),
lännessä kellareita y. m. huoneita. Tämän
keskustassa olevan rakennusryhmän lisäksi on muurien
sisäpuolella vielä lukuisia muita rakennuksia,
kuten vieraskoti. koulu, apotin asunto, sairaala,
talous- ja käsityöhuoneet, navetat y. m. L:ia
ympäröivä muuri oli varustettu kaikilla
keskiaikaisen linnoituksen puolustuskeinoilla. Hiukan
toisenlaista tyyppiä edustaa Maulbronnin
sistersi-läis-1. (v:lta 1146). Siinä oli laitoksen keskustana
ristikäytävä, jonka ympärillä idästä länteen päin
40. V. Painettu ">U 1:1.

Maulbronnin luostari.

lukien sijaitsivat kokoussali, kirkko,
maallikkojen ruokasali ja herrain ruokasali. Apotin asunto
ja talousrakennukset olivat etäämmällä.
Kokonaan uutta suunnitelmaa seurasivat luostareitaun
rakentaessaan kartusiaanit (ks. t.).
Heilläkin oli kirkko ja piha ristikäytävineen, mutta
niihin liittyi ainoastaan yksi kokousrakennus.
Munkit asuivat omissa, pienen puutarhan
ympä-röimissä majoissaan, jotka oli ryhmitetty
hautuumaan ympäri. Uudempana aikana jesuiitat
ovat perustaneet usein mahtavia, taiteellisesti
arvokkaita „taloja", joiden suunnittelemisessa 011
kuljettu aivan uusia uria. Kerjäläismunkit
keskiajalla ja useat uudella ajalla syntyneet
veljeskunnat ovat saaneet tyytyä vaatimattomiin, ali
täisiin, jopa monasti vuokrattuihinkin
asumuksiin. Muutamat l:t ovat taidehistoriallisesti
arvokkaita. Niihin kuuluvat Monte Cassino
Cam-paniassa, San Marco Firenzessä, Certosa Pavian
luona, Mont Saint-Micliel Normandiessa y. m.
Luostarilaitoksesta ks. M u n k k i 1 a i s u u s.
[J. v. Schlosser, ,,Die abendländische Klosteran
låge des f riihen Mittelalters" (1889), F. Keller.
,.Bauriss des Ivlosters St. Gallen" (1844), E.
Paulus, „Die Zisterzienserabtei Maulbronn" (3:spain.
1890), H. Bergner, ,,Handbuch der kirchlichen
Kunstaltertümer in Deutschland" (1905), Höllerl,
,,Kloster-Schematismus, Verzeichnis sämtlicher
Klöster etc Deutschlands und Österreich-Ungurns"
(3 :s pain. 1899).] A. J. P-ä.

Luostariholvi, pohjamuodoltaan
neliskulmaisen tai monisivuisen huoneen kattava holvi,
siten toisiaan leikkaavista tynnyriholveista
syntynyt, että holvipinnat esiintyvät seinäin, lakea
kohti kaartuvina jatkoina. L:ssa liolvipaineet
siirtyvät suorastaan seinille eikä kuten
ristihol-vissa yksityisiin pisteisiin. Suurimpia
suoritettuja l:eja on Firenzen tuomiokirkon, Fil. Brunei
leschi’n 1420-34 rakentama rohkea kupoli,
läpimitta 40 m, korkeus lakeen 91 m. ks. Holvi.

U-o N.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0673.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free