- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1281-1282

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luuhiili ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1281

Luuhiili—Luulaja

12S2

Luuhiili, luumusta, s p o d i u m, luista
ilmaköyliässä tilassa kuumentamalla saatu hiili.
Kuumentaessa hiiltyvät luun orgaaniset aineet.
Luusta saadaan liiillytystulosta keskimäärin 60% ;
tuotteessa on noin 10 % hiiltä, 78 %
fosforihap-poista kalkkia, 8 % hiilihapon kalsiumsuolaa,
hiukan kosteutta y. m. aineita. Luuhiili pidättää
runsaasti liuonneita aineita ja sitä käytetään
etupäässä epäpuhtaitten, ruskean y. m. väristen
liuosten valkaisemiseen teollisuudessa. Esim.
sokeritehtaissa valkaistaan sen läpi siivilöimällä
raakasokerin liuos. Luuhiili menettää kuitenkin
jonkun ajan kuluttua puhdistavan kykynsä, mutta
hapoilla y. m. aineilla ja hehkuttamalla se
saadaan uudelleen käyttökelpoiseksi. — Luuhiilen
puhdistava ja valkaiseva vaikutus lienee
myö-Käisimpien tutkimusten mukaan suurimmaksi
osaksi siinä olevien erinäisten yhdistysten
kemiallista vaikutusta. S. V. II.

Luuhohka ks. Luu.

Luujauhot, tärkeä ja yleinen apulanta, jota jo
ikimuistoisista ajoista saakka on Euroopassa
käytetty eritoten viini- ja öljypuuviljelysten
lannoitukseen. L:n lannoituskyky perustuu niiden
vedyn- ja fosforihaponpitoisuuteen.
Luujauhoteh-taissa poistetaan survotuista luista rasva
ylikuu-mennetulla höyryllä. Näin saaduissa
höyrystetyissä l:ssa on vain n. 1-2 % vetyä, mutta sen
sijaan 28-30 %:iin saakka kohotettu
fosforihapon-pitoisuus. Höyrystetyt 1. liukenevat maahan
nopeammin kuin sinältään survotut. L:ja on
mieluimmin käytettävä kalkista köyhässä sekä yleensä
multarikkaassa maassa, jossa niiden liukeneminen
käy helposti, vrt. Apu lannoitus aineet.

Luukalvo ks. Luu.

Luukalvontulehdus 1. periostitis on
tartunnan tai loukkaantumisen aiheuttama
tulehdus luukalvossa. Se voi johtaa
märkämuodostuk-seen luun ja luukalvon välillä ja aikaansaada
luun osittaisen kuoleutumisen. L. on tauti, joka
aiheuttaa kovaa särkyä ja kipua luussa. Sitä on
kirurgisesti hoidettava. — Paitsi ylläesitettyä
äkillistä 1 :t a on vielä n. s. hiipivä 1., joka
johtaa sairaalla kohdalla vähittäin tapahtuvaan
luun liialliseen kasvamiseen. Hiipivä 1. tavataan
useissa luiden taudeissa sekä syfiliksessä. Y. K.

Luu-karies 1. caries on luussa oleva hiipivä
tulehdus, joka johtaa märkimiseen ja
fistelikäytä-väin muodostumiseen. Samalla se aikaansaa luussa
sairaloisen paksuuskasvun estäen usein luun
säännöllisesti tapahtuvaa pituuskasvua. L:n
aiheuttajana on useimmiten tuberkelibasilli, mutta
paitsi tuberkuloosista 1. voi myös johtua
syfiliksestä ja muista taudeista. Se kohtaa useimmiten
lapsia ja nuoria henkilöitä. Silloin kun 1.
sijaitsee lähellä niveliä, voi se jatkua näihinkin ja
hävittää silloin nivelen joko osittain tai kokonaan.
Selkärangan nikamissa oleva 1. johtaa
kyttyrä-muodostukseen. Y. K.

Luukas, evankelista, syntyi Eusebiuksen ja
Hieronymuksen tietämän mukaan Syyrian
Antiokiassa, todennäköisesti pakanallisista
vanhemmista. Että hän ammatiltaan oli lääkäri (Koi.
4m), näkyy monin paikoin hänen kirjoittamiensa
teosten, nim. Evankeliumin ja
Apostolien tekojen, kielestä (vrt. Adolf Harnack,
„Lukas der Arzt", 1906). Myöhempi,
epähistoriallinen taru tekee hänestä myöskin
taidemaalarin. — L. oli Paavalin toisella lähetysmatkalla
41. V. Painettu »/s 13.

hänen matkatoverinsa Troaasta Filippiin,
3:n-nella matkalla aina F il i pistä Jerusalemiin saakka,
sekä hänen laivamatkallaan Koomaan (ks. A p o
s-t oi ien tekoja). Myöskin Paavalin
vankeu-denaikana Roomassa L. oli hänen luonaan (Koi.
4h; 2 Tim. 4n; Filem. „4. Tiedot L:n
myöhemmästä lähetystoimesta ja hänen kuolemastaan
ovat aivan epävarmat. Lokak. 18 p. omistetaan
katolisessa kirkossa hänen muistolleen. Edv. St.

Luukasaumat, luolaeläinten luujätteitä,
juoksevan veden tai petoeläinten yhteenkuljettamia,
tai muulla tavoin luoliin, rotkoihin, maakuoppiin,
joen uomiin y. m. kertyneitä tav. fossiilisia tai
subfossiilisia luujoukkioita: muodostavat aineksia
n s. luubreksialle (ks. t.). V. A. K-io.

Luukasvain a) (Osteoma) on luukudoksen
sairaloisen lisäkasvun aikaansaama kasvain. Toiset
l:t ovat sangen kovaa, norsunluumaista kudosta
toiset löyhempää, sienimäistä luukudosta. b)
Luupahka (Exostos) on luussa tavattava,
luukalvon sairaloisen tilan aiheuttama lisäke.

Luukausi. Nimitys, jota joskus käytetään
magdaleena-ajasta. ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.

Luukkoinen, Taneli (k. n. 1712), suom.
soturi, Ison vihan aikuinen sissipäällikkö, syntyi
Inkerinmaalla, jossa Kivekäs muodostamallaan
talonpoikaisjoukolla oli ruvennut tekemään
rohkeita ryöstöretkiä venäläisten alueelle. Kivekkään
jälkeen L. jatkoi sissisotaa Suomessa
Inkerinmaan jouduttua venäläisten haltuun. Kenraali
Maidel antoi hänelle kapteenin arvon 1706, ja
kun Nieroth 1711 muodosti sissijoukot
„jalka-rakuunoiksi", tuli L. majuriksi. V. 1711 hän
näkyy tehneen retken Inkerinmaalle asti. josta
toi kirkonkellon; joutui sam. v. elokuussa
erään kapteeninsa, Tillaisen, kanssa vangiksi
lähellä Viipuria, retkeillessään siellä 130 miestä
mukanaan. Hänet vietiin Pietariin, jossa hänen
onnistui karata, mutta joutui vuorokauden
perästä uudelleen vangiksi. Hän näkyy kuitenkin
pian päässeen vapaaksi, sillä vähän myöhemmin
hänet taas vangittiin ja vietiin Pietariin; oli jo
hirsipuuhun joutumassa, mutta näytettyään
ma-jurivaltuutuksensa jätettiin henkiin, vietiin
Moskovaan, josta kuitenkin pääsi karkaamaan.
Sitten L. teki vielä retken Viipurin tuolle puolelle,
ja hänen sanotaan olleen saamaisillaan itse
tsaarin vangiksensa. K. O. L.

Luukudos ks. Luu.

Luulaja (ruots. Luled, myös Lule), kaupunki
Ruotsissa, Norrbottenin läänin pääkaupunki,
Pohjanlahden luoteisrannalla mereen pistävällä
niemellä Luulajanjoen suussa; 9,030 as. (1911).
L. on v:u 1887 palon jälkeen säännöllisesti
rakennettu; huomattavia rakennuksia:
kaupungintalo, kirkko Oskar Fredriks kyrka. Korkeampi
yleinen oppilaitos, alkeiskoulu tyttöjä varten,
kausakoulunopettajaseminaari y. m.,
kemiallis-kasvibiologinen laitos, Norrbottenin museo. L:n
merkitys perustuu suureksi osaksi sen asemaan
Lapin rautamalmialueen tärkeimpänä
vientisatamana L:n-Jällivaaran radan eteläpäässä.
L:n.satamassa, jonne pääsevät 7-8 m syvällä kulkevat
alukset, on suurenmoiset malminlastauslaitteet,
joiden avulla laiva voi ottaa lastinsa 10 tunnissa.
Rautamalmia vietiin 1909 1,035 milj. ton. (31,1 %
Ruotsin rautamalmin viennistä), sitäpaitsi
takkirautaa. maasälpää, puutavaroita (21,400 m3)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0689.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free