- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1459-1460

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanjako

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1457

Maanjako

1458

kyliin tontit rajoitettiin ja järjestettiin
säännöllisen muotoisiksi suorakaiteiksi. Kylän koko
tonttialue muodostettiin myöskin neliön tai
suorakaiteen muotoiseksi. Tonttialueen halki tai
laitaan jätettiin tiealue 1. raitti (radu skiptis)
(karttaliite I). Toisinaan taas jaettiin
tonttialue kahden risteävän tien kautta ensin
neljään osaan (fjædær skiptu). Tonttialueen
rajat järjestettiin tav. auringon kulun 1.
pääilmansuuntien mukaan. Tontin suuruus oli
suhteellinen talon kyläosuuteen 1. v e r o 1 u k u u n
(ks. t.). Samassa järjestyksessä kuin tontit
sijaitsivat tai olivat numeroituina kylässä, oli
kunkin talon saatava viljelyssarkansa tontin
suuruuden 1. .veroluvun mukaisessa levevssuhteessa
(sarkojen pituutta ei tav. otettu huomioon)
kussakin vainion lohkossa. Viljelykset eli pellot ja
niityt jaoiteltiin nimittäin maan kaltevuuden ja
laadun mukaan ensin säännöllisiin lohkoihin.
Ruotsin vallan mukana aurinkojakotapa,
..ruotsalainen jak o", tuli myöskin Suomeen.
Koko Louna.is-Suomessa on käynyt tällainen
s a r k a j a k o, vaikka tonttialueita talojen
hajanaisen aseman takia ani harvoin, yhtä vähän
Suomessa kuin Ruotsissakaan, voitiin jakaa niin
säännöllisesti kuin jakotapa olisi vaatinut. Näin
oli saroiteltu kylän talojen vanhat koto- (hoi-)
1. veropellot ja -niityt, joita sanottiin
tankopuiloiksi ja -niityiksi, kun
sarkojen leveys oli tangoissa määrätty, mutta
osa-miesten kylän yhteiselle metsämaalle raivaamat
uiko 1. u u t i s-p e 11 o t ja -niityt sekä
pienet haat jäivät tav. jakamatta raivaajan
nautintaan. Hämeessä koko taloa eli koukkua
kohden annetut sarat olivat 6 tankoa (à 6 kyyn.)
leveät. Sarkojen luku voi nousta useampaan
kymmeneen, jopa päälle sadankin taloa kohden
(karttaliite II). Metsämaatkin jaettiin
au-rinkojakotavan mukaan joskus kylän rintamailla,
harvoin takamailla. Muualla Suomessa on maat
jaettu muutamiin harvoihin epäsäännöllisiin
lohkoihin. pellot luultavasti kylvömäärän ja niityt
heinäkuormien mukaan (karttaliite III),
joka lienee vanha suomalainen
lohkojako-tapa, ja ani harvoin on sarkajako tullut
käytäntöön. — Aurinkojakoja toimittivat
Ruotsi-Suo-messa ennen maanmittarikunnan perustamista ja
sata vuotta sen jälkeenkin kihlakunnan
lautamiehet tai oikeuden määräämät katselmusmiehet. jotka
sitten joissakin seuraavissa käräjissä ilmoittivat
jaon oikeuden tutkittavaksi ja
vahvistettavaksi. Jaoista ei tehty mitään karttoja,
ennenkuin jakojen toimittaminen 1725 uskottiin
maanmittarien tehtäväksi. —-

Venäjällä on sarkajakotapa vieläkin
käytännössä, vaikka talojen kesken sarat kussakin
lohkossa määrätään arvalla. Kylän tonttialue on
suorakaiteen muotoinen, jonka halki kulkee tie
eli raitti, kuten aurinkojaossakin. Talon
suuruuden määrää taas Pietari Suuren verouudistuksen
(1718) jälkeen aika-ajoin toimitettavien
väenlas-kujen. revisionien, osoittama talon
miespuolisten jäsenten, revisionisielujen luku, joka on
jakoperusteena, aikaisemmin sen määränä oli
aura-luku (solia’). M. toimitetaan uudelleen tav. joka
revisionin jälkeen tai milloin kyläkokous niin
päättää. Jaon toimittavat tav. kyläläiset itse.
V. 1910 duuma hyväksyi lain pysyväisen jaon
toimittamisesta, joten talonpoika pääsee erilleen

kyläyhteydestä (mir), vieläpä voi saada
tilus-sarkansa yhdistetyiksi yhteen.

Sarkajakotavasta ja yleensä tilusten
pilkkoutuneesta s e k a-a s e m a s t a (Gemengelage) on
seurauksena hankaluuksia tilusten viljelyksessä.
Yksityisiä sarkoja ei voi aidata eikä
erityisempää kylän yhteisestä (tav. kolmivuoroisesta)
viljelystavasta poikkeavaa järjestelmää niillä
noudattaa. Tilusten hoitoon nähden vallitsee v a
i-niopakko (Flurzwang). Jokaiseen
peltovuo-roon on kaikkien talollisten kylvettävä samaa
viljaa, määräaikana muokattava, kylvettävä ja
niitettävä. Kesanto- ja sänkipelto sekä
viljelemättömät maat ovat osamiesten yhteisinä
karja-laitumina. Vieläpä tilattomatkin voivat saada
laiduntamisoikeuksia, joten syntyi haitallisia
rasiteoikeuksia (servitut).

Ritarilaitoksen kadotettua keskiajan lopulla
merkityksensä sotalaitoksen toisin järjestämisen
kautta, alkoivat lääniherrat itse laajemmin viljellä
maitaan ja tehdä muutoksia vallitsevaan
jakotapaan. Myöskin lampuotiolojen järjestäminen,
nouseva teollisuus, kauppa- ja liikesuhteiden
vaikutus maataloustapaan, aiheuttivat muutoksia
viljelystavoissa ja m:ssa. Niinpä erittäin Englannissa
uuden ajan alussa hovien omistajat ryhtyivät
lääniherruutensa nojalla erottelemaan ja
aitomaan kylän yhteisiä karjalaitumia, jopa hovien
maita erilleen kyläläisten maista. Näitä
yhteismaiden jakoja ja sarkojen yhdistelemisiä,
aitomisia (enclosure) on sitten jatkunut aina melkein
nykyaikaan saakka. Erittäinkin vv. 1760-1844
välillä toimitettiin niitä paljon n. 4,000 kylässä.
Baierissa Kemptonin piirissä alettiin myöskin jo
1540 v:n tienoilla tiluksia koota suurempiin
lohkoihin, käyttämällä apuna myöskin talojen muut
toja (Vereinödung). — Englannista levisi sitten
lohkojakotapa Tanskaan (Udskiftning),
Ruotsi-Suomeen. missä se on tunnettu isojaon nimellä,
Hannoveriin ja Preussiin, missä sitä nimitetään
monilla nimillä (Separation, Verkoppelung,
Flnr-bereiniguvg, Feldbereinigung, Güter-Arrondierung,
Consolidation, Zusammenlegung der Grundstiicke
y. m.). Baierista Württembergiin ja
Itävaltaan (Kommassation) y. m. — Tanskassa
ennätettiin nämä isojaot toimittaa loppuun
1700-luvun loppu- ja 1800-luvun alkupuolella. Aset.
v:lta 1781 myönsi pienimmällekin tilalliselle
iso-jaonsaantioikeuden. Jakoperusteena oli talon
vero-luku (Uartkorn). Palstaluku määrättiin l-3:ksi.
Yhteismaat jaettiin myöskin. — Preussissa ja
Saksassa yleensä isojaot aluksi jatkuivat hitaasti,
päästen vasta viime vuosisadan loppupuolella
uuteen vauhtiin ja nyt paljoa täydellisemmässä
muodossa. Erittäinkin paljon vaivaa ja varoja
uhrataan samalla talousteiden rakentamiseen ja
maiden kuivatuksiin. Kylien yhteiset metsämaat
suljetaan kuitenkin nykyään pois näistä jaoista,
sillä metsämaan jakamista yksityisomistukseen ei
pidetä edullisena metsätaloudelle. Näitä jakoja
johtavat erityiset virastot (Generalkommissionen).
Ylipäänsä on kuitenkin isojako hitaasti levinnyt
Euroopassa. Niinpä vasta aivan viime vuosina on
ryhdytty niihin yleisemmin Itävallassa ja
Sveitsissä, mutta Ranskassa tuskin muuta kuin nimeksi,
jos kaikki kyläläiset sellaiseen suostuvat, mikä on
harvinaista, sillä lakisäädöksiä puuttuu
niskoittelevien siihen pakottamiseksi.

Ruots i-S u o m e s s a saatettiin isojaot valtio-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0782.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free