Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanvuokra
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1499
Maanvuokra
1503
maalla, joka astui voimaan 1 p. tammik. 1904.
Työnsä kestäessä komitea oli anonut
hallitukselta lupaa saada toimeenpanna tutkimuksen
maamme silloisista torpparioloista, mutta
senaatti ei siihen suostunut. Sen sijaan saatiin
samoihin aikoihin julkisuuteen eräs yksityinen,
Aksel Warénin laatima tutkielma
„’Torppari-oloista Suomessa". Kysymystä käsiteltiin myös
siihen aikaan sanomalehdissä ja
aikakauskirjoissa ja se sai paljon huomiota osakseen.
Silloisissa vuokraolojen parantamista tarkoittavissa
pyrkimyksissä oli huomattavissa kaksi eri
pääsuuntaa. Toinen niistä pyrki säätämään uusia
määräyksiä asianosaisten keskinäisen
sopimusvapauden pohjalla; toinen taas pyrki
lainmää-räyksillä järjestämään asianosaisten keskinäiset
suhteet niin, että vuokramiehen, heikomman
asianosaisen, edut tulivat mikäli mahdollista
turvatuiksi. 1902 v:n maanvuokralaki on rakennettu
sopimusvapauden pohjalle. Se sisältää entistä
tarkempia määräyksiä vuokrasopimuksien teosta,
muodosta ja niihin perustuvista asianosaisten
keskinäisistä oikeussuhteista. Sen aikaansaamista
vuokramiehen asemaan kohdistuvista
varsinaisista parannuksista on mainittava, että sen
mukaan vapaaehtoinen kauppa ei riko
kiinnittämä-töntäkään vuokraa siinä tapauksessa että
vuokramies jo on tullut vuokra-alueelle.
Vuokramiehelle myönnettiin korvaus hänen vuokra-alueella
tekemistään parannuksista, mikäli tilan arvo oli
parannuksien kautta kohonnut, ei kuitenkaan yli
niiden kustannuksien, jotka vuokramies itse oli
parannuksiin pannut sekä muutamilla muilla
rajoituksilla. Niitä syitä, joiden takia vuokramies
voitiin velvoittaa kesken vuokrakautta
vuokra-alueesta luopumaan, rajoitettiin melkoisesti.
Muodolliselta ja lakiteknilliseltä kannalta katsoen
uusi laki tuli huomattavan täydelliseksi ja
ajanmukaiseksi.
Kun sitten v:n 1905 suurlakon jälkeen huomio
taas erityisesti kiintyi maalaisolojen ja
maaseudun alempien kansakerrosteu aseman
parantamiseen, tuli taas esille myös kysymys
m.-lainsäädäntöön tarvittavista parannuksista. N. s.
agraarikomitea, joka asetettiin laatimaan
ehdotusta tilattoman maalaisväestön aseman
parantamiseksi, laati ehdotuksen m. m. uudeksi yleiseksi
m.-ksi. Samoin laadittiin niin hyvin
suomalaisen puolueen kuin myös sosiaalidemokraattisen
puolueen keskuudessa omat erityiset
vuokralaki-ehdotukset. Kysymys uudesta vuokralaista oli
sitten esillä v:n 1907 ja 1908 valtiopäivillä, ja
niiden työn tuloksena saatiin julkaistuksi uusi asetus
torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
vuokrauksesta 12 p-.ltä maalisk. 1909, joka astui
voimaan 30 p. maalisk. sam. v.
Kuten uuden asetuksen nimi jo osoittaa, tuli
se koskemaan vain torpan, lampuotitilan ja
mäkitupa-alueen vuokraa. Torpaksi katsotaan
asetuksessa määrätty maatilan alue, joka on
maanviljelyksen harjoittamista varten annettu
vuokralle ja varustettu siihen tarkoitetuilla
rakennuksilla tai aiottu niillä varustettavaksi.
Lampuotitilaksi katsotaan asetuksessa semmoista
vuokralla olevaa, maanviljelykseen käytettäväksi
aiottua manttaaliin pantua tilaa, joka
hallintonsa puolesta on päätalon alainen.
Mäkitupa-alue taas on maa-ala, joka annetaan vuokralle
maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan
taikka muun taloudellisesti samanvertaisen
henkilön tai perheen asunto-alueeksi. Uusi asetus
ei enää rakentunut sopimusvapauden pohjalle,
vaan se pyrki päinvastoin asianosaisten
sopimusvapautta tarpeellisissa kohdissa rajoittamalla
saamaan heikomman asianosaisen, vuokramiehen,
edut vuokrasuhteissa turvatuiksi sekä estämään
yhteiskunnan kannalta kohtuuttomien ja
vahingollisten vuokrasopimuksien syntymistä. Uuden
asetuksen aikaansaamista uudistuksista on
mainittava seuraavat:
Lyhyin sallittu v u o k r a-a i k a on määrätty
50 v:ksi, poikkeustapauksissa 25 v:ksi.
Vuokramiehelle on annettu varmuus täyden
korvauksen saamisesta vuokrakaudella vuokraesineeseen
tekemistään tarpeellisista parannuksista, mikäli
vuokraesineen arvo on niiden kautta noussut.
Vuokrasopimuksien kiinnittämisen sijaan on
säädetty asetuksessa erityinen
rekisteröimismenet-tely, jonka mukaan vuokrasopimuksen
rekisteröiminen kerran toimitettuna on voimassa
koko vuokra-ajan ilman uudistamista. Asetus
turvaa myös vuokramiehelle oikeuden
kohtuulliseen vuokramaksuun määräämällä, että
sen kohtuullisuus vuokramiehelle on erityisen
väli-mieslaitoksen, vuokralautakunnan
harkittava. Vuokramaksu on määrättävä kokonaan
rahassa, vaikkakin se sopimuksen mukaan
voidaan suorittaa sekä päivätöissä että
luonnontuotteissakin. Mainittu välimieslaitos, jonka uusi
asetus on asettanut vuokranantajain ja
vuokra-miesten välille, on saanut tehtäväkseen paitsi
vuokrasopimuksien tarkastamista ja
vahvistamista myös kaikkien vuokrasuhteista johtuvien
riita-asioiden sovittelemisen, ennenkuin ne
voidaan ottaa kihlakunnanoikeudessa käsiteltäviksi,
sekä katselmuksien toimittamisen vuokra-alueilla
ja monia muita toimia.
Asetus sellaisenaan tuli tietenkin koskemaan
vain sen voimaanastumisen jälkeen tehtyjä
vuokrasopimuksia. Kuitenkin on erityisellä n. s.
taannehtivalla asetuksella määrätyt
osat siitä ulotettu vanhempiinkin
vuokrasopimuksiin, nim. ne osat, jotka koskevat
vuokrasopimuksien siirtämistä ja lakkaamista, sekä
erinäisillä rajoituksilla myös ne, jotka koskevat
vuokramiehen oikeutta korvauksen saamiseen asetuksen
voimaanastumisen jälkeen tehdyistä
parannuksista. Myös ovat asianosaiset oikeutetut
vanhemmissakin vuokrasuhteissa siirtymään
päivä-työvelvollisuudesta rahamaksukannalle, jotapaitsi
uudessa asetuksessa säädetyt menettelytapaa
koskevat määräykset ovat ilman erityistä
määräystäkin taannehtivina sovellettavat
vanhempiinkin vuokrasopimuksiin. Koska uusi asetus
tuli tuntuvasti rajoittamaan maanomistajain
oikeuksia, ei ainoastaan uusien
vuokrasopimuksien teossa, vaan vanhoihinkin
vuokrasopimuksiin nähden, määrättiin taannehtivassa
asetuksessa kaikki asetuksen voimaanastuessa
irtisanomisen varassa olevat vuokrasopimukset
jatkettaviksi v:een 1916 saakka, sekä asetuksen voimaan
astumisen jälkeen lähivuosina päättyvät
määräaikaiset sopimukset niin, että ne tulevat
päättymään vv:na 1916-22.
Uusi asetus sai mäkitupalaisten aseman
vuokra-alueilla huomattavan varmaksi. Kun
maanomistaja määrättiin vuokrasuhteen lakatessa
lunastamaan vuokramiehelle kuuluvat vuokra-alueen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
