- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1675-1676

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maksimilian ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1675

Maksimilian tyyli—Makuaisti

1676

johdolla, jonka kanssa hän riitaantui, kun Kaarle
yritti toimittaa keisarinkruunun pojalleen
Fili-pille: tämä aie raukesi Ferdinandin sekä Saksan
ruhtinasten vastarintaan. M. lähestyi
kruununperillisenä Saksan protestantteja sekä liittyi
hovisaarnaajansa Pfauserin vaikutuksesta
sydämessään Lutherin oppiin; valtiolliset näkökohdat
estivät häntä julkisesti kääntymästä siihen. M.
valittiin 1562 »roomalaiseksi kuninkaaksi" sekä
kruunattiin myös Böömin ja Unkarin
kuninkaaksi; seurasi isäänsä keisarinistuimella.
Hallitsi sen ohessa varsinaista Itävaltaa, Tirolin
joutuessa hänen veljelleen Ferdinandille ja
Steier-markin, Kärntin, Krainin y. m. toiselle
veljelle Kaarlelle. M. osoitti keisarinakin
suvaitsevaisuutta, vaikka hän itse pysyikin katolilaisena;
koetti Saksan valtakunnassa sovittaa
katolilaisia ja Augsburgin tunnustuksen kannattajia ja
myönsi perintömaissaan protestanteille
uskon-vapauden. Saksassa katolisuus kuitenkin edistyi,
ja M. itse yritti, vaikka turhaan, sulkea
refor-meeratuu Pfalziu vaaliruhtinaan Fredrik III:n
pois uskonrauhasta Augsburgin valtiopäivillä
1566. Kun Don Carlosn kuoltua M:n pojille
avautui mahdollisuus päästä Espanjan
valtaistuimelle, alkoi M. etupäässä ajaa Habsburgin
suku-politiikkaa ja osoittaa suurempaa katolista
intoa. — Saksa nautti M:n hallitessa kauan aikaa
ulkonaista rauhaa, mutta 1566 uhkasi suuri vaara
sulttaani Soliman II:n hyökkäyksen tähden;
tämän kuoltua M. kuitenkin 1568 teki rauhan
Turkin kanssa. M. oli sivistynyt ja luonteeltaan
hyväntahtoinen. G. R.

Maksimilian-tyyli, Baierin Maksimilian II: n
1840-luvulla esillekäskemä, keinotekoinen uusi
rakennustyyli, jonka piti, uuden ajan tieteellisiin
ja teknillisiin tuloksiin perustuen, yhteensulattaa
antiikin ja kotimaisen gotiikin muodot. Tyyliä
on Münchenissä edustamassa Maximilianstrassen
päärakennukset, — Helsingissä vanha
kemiallinen laboratori. TJ-o N.

Maksimilämpömittari ks. Lämpömittari.

Maksimityöpäivä ks. M a k s i m a a 1 i t y
ö-a i k a.

Maksimovits l-ö’-]. Karl Ivanovits
(1827-01), ven. kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija,
tuli 1864 Pietarin kasvit, puutarhan
konservaattoriksi, 1871 kasvit, museonjohtajaksi. Teki 1859-65
laajoja matkoja Siperiaan, Pohjois-Kiinaan ja
Japaniin, selvittäen useissa arvokkaissa teoksissa
näiden seutujen kasvistoa. M. käsitteli
tieteellisesti useiden muiden tutkimusretkeilijäin, kuten
Przewalskin ja Potaninin kokoelmia. Teoksista
mainittakoon: »Primitiæ floræ Amurensis" (1859),
Flora Tangutica (1877-88), »Enumeratio
planta-rum hucusque in Mongolia nec non adjacente pårte
Turkestania sinensis lectarum" (1889).

Maksimovits [-(>’-], Mihail
Aleksandr»-viti (1804-73), vähäven. kirjail ja, oli
kotoisin Pultavan kuvernementista, opiskeli
Moskovan yliopistossa, tuli 1833 kasvitieteen
professoriksi Moskovan yliopistoon, josta hän 1834
kutsuttiin ven. kirjallisuuden professoriksi äsken
perustettuun Kiovan yliopistoon, mutta otti 1841
eron virastaan ja käytti koko loppuelämänsä
Etelä-Venäjän historian, kansa- ja muinaistieteen
tutkimiseen. Hän on julkaissut 1827-49 kolme
kokoelmaa vähäven. kansanlauluja,
Vähä-Venäjän oloja käsittelevän »Dennitsa" nimisiä vih-

koja (1S30-34) ja „Kievljanin" nimistä
kalenteria. Vähäven. kielelle hän käänsi
muinaisvenä-läisen ..Kimon Igorin sotaretkestä" (1857) ja
Psalttarin (1859), M. oli vähävenäläisten kansallisen
elämän huomattavimpia puoltajia. Hänen
kootut teoksensa (3 os.) ilmestyivät 1876-80.

J. J. il

Makslahti, Viipurin lahdesta syvälle
kaakkoon pistävä merenlahti, jonka rannalla on M:n
kylä ja laivalaituri Koiviston pitäjässä.
Postiasema.

Maksmo ks. Maksamaa.

Maksubilanssi ks. Kauppabilanssi.

Maksupäiväkirja, kirjanpidon apukirja,
johon määräpäivänä suoritettavat maksut
(vekselit, laskut y. m.), joskus myöskin muut
täsmällisyyttä vaativat asiat, kirjoitetaan muistiin
kukin määräpäivänsä kohdalle.

Maksut (saks. Gebühren). Maksu on valtion
yksipuolisesti määräämä erityinen korvaus, joka
jostakin julkisen viranomaisen tai muunlaisen
kuin taloudellisen laitoksen erityisestä
käyttämisestä vaaditaan käyttäjältä. Veroista m. eroavat
siinä, että ne suoritetaan erikoisesta
palveluksesta. minkä valtio takaa yksityiselle, kun sitä
vastoin varsinaiset verot kannetaan yleensä
valtion tarpeiden tyydyttämiseksi, katsomatta
mihinkään erityiseen valtion veronmaksajalle
suomaan etuun. Käytännössä verot ja m. kuitenkin
helposti sekaantuvat toisiinsa. Näin on laita
silloin, kun m. ovat niin suuria, ettei ole mitään
suhdetta kustannusten ja korvauksen välillä.
Toisinaan myöskin sellaisa suoritettavia, jotka koko
luonteeltaan ovat veroja, sanotaan m:ksi,
historiallisten olojen vaikutuksesta taikka koska niissä
varsinaisten verojen ohella on m:jakin. Näin on
! erityisesti niiden m:n laita, joita otetaan
varallisuuden siirtyessä toiselta toiselle, koska tähän
tarvitaan viranomaisten tointa ja sentähden
vaaditaan m:ja, mutta samalla myöskin saadaan
aihetta veron ottamiseen. Erittäin paljon m:ja
esiintyy Ranskassa ja Itävallassa. Suomessa m:ja
kannetaan pääasiallisesti toimitus-m:n ja
leima-suostunnan muodossa, vaikka viimemainittuun
kuuluu koko joukko sellaisiakin suoritettavia,
jotka oikeastaan ovat veroja, m. m.
perintöverokin. [Eheberg, „Finanssioppi".]

Maku ks. Makuaisti.

Makuaisti välittää tietoisuuteemme eri
aineiden maun. Makuaistimuksia voimme erottaa
neljä ryhmää: makean, karvaan, happamen ja
suolaisen aistimus, joiden lisäksi vielä voidaan
lukea alkaalisen- ja metallinmaun aistimus.
Makuaistimus on harvoin puhdas, siihen liittyy usein
tunto- ja hajuaistimuksia. M:n pääte-elin, m a k
u-elin (organon gustus) sijaitsee suuontelossa,
pääasiallisesti kielen limakalvossa. Sen
muodostavat pienet, pitkänpyöreät makukeräset,
joita tavataan vallinystyröitä ympäröivän
syvänteen reunoissa, lehtinystyräin sivuissa ja useiden
sieninystyräin päissä. Kaikkia yllämainittuja
sanotaan yhteisellä nimellä
makunystyröiksi. Sitäpaitsi on niitä kurkunkannessa sekä
lapsella vielä suun ja poskien limakalvossa.
Täysikasvuisella häviää osa näistä makukeräsistä.
joten esim. kielen keskustaan syntyy kohta, joka
ei tunne makua. Makukeränen on pitkänpyöreä,
lehtisilmua muistuttava, useamman makusolun
ja niitä ympäröivän vahvikesolun muodostama

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0900.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free