- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
21-22

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mannheimin-kulta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

21

Mannheimin-kulta—Manometri

22

kennuksia on raatihuone Marktplatz-torin ääressä,
kauniiseen barokkityyliin rakennettu Kaufhaus
Paradeplatz-torin luona, kaupungin
juhlaraken-nus Rosengarten Friedriehsplatz nimisen suuren
puiston pohjoispuolella, marmorilla sisustettu ja
freskoilla kaunistettu ent. jesuiittakirkko (rak.
1737-60). Muistopatsaita on pystytetty
Schillerin, Ifflandin, W. H. von Dahlbergin y. m.
muistoksi. — Taloudellinen elämä on erittäin vilkasta.
M. on Etelä-Saksan suurimpia
teollisuuskaupunkeja; tuotteista ovat huomattavimmat kone-,
rauta- ja metalliteokset, sähkö-, selluloidi-,
tupakka- ja lasivalmisteet. automobiilit, sokeri,
olut, öljyt, kemialliset ainekset y. m. Kauppa
on Etelä-Saksan suurin; M. on Reinin-liikenteen
eteläinen päätekohta, jossa Reiniä myöten tuodut
tavarat siirretään toisiin liikenneneuvoihin. M:n
tapulitavaroista mainittakoon vilja, polttoöljy,
kivihiili, puutavarat, sokeri, tupakka, humala,
viinit y. m. Laivaliikennettä varten M:n satama
on laajennettu ja varustettu uudenaikaisilla
sa-tamalaitteilla (kustannukset n. 60 milj. mk.),
niin että se nyt on Saksan parhaita. Satamaan
tuotiin 1910 4,2 milj. ton. ja siitä vietiin 0.» milj.
ton. tavaroita: ainoastaan Duisburg-Ruhrortin.
Hampurin ja Berliinin jokisatamien liikenne on
suurempi. — Historia. M:n paikalla oli jo
700-luvulla pieni kylä ja sen eteläpuolella
Eichelzheimin linna (jossa paavi Johannes
XXIII:ta pidettiin vankina), mutta M:n uudempi
historia alkaa vasta 1600-luvulla; 1606 Pfalzin
vaaliruhtinas Fredrik IV perusti tänne
linnoitetun kaupungin, johon hän sijoitti Alankomaista
tulleita pakolaisia. Tilly valloitti M:n 1622,
ruotsalaiset 1631, keisarilliset 1635. ranskalaiset 1644
ja 1689, jolloin M. kokonaan hävitettiin. V. 1720
vaaliruhtinas Kaarle Filip teki sen
hallituskau-pungikseen, 1795 sen valloittivat ranskalaiset, ja
itävaltalaiset heti sen jälkeen. V. 1803 M. joutui
Badenille. ’ E. E. K.

Mannheimin-kulta
liäi-J 1. semilor, [-lejee-xinki, sekametalli, joka sisältää 7 osaa vaskea,
3 osaa messinkiä ja 1,5 osaa tinaa.

Manniitti, mannasokeri, kuusiarvoinen
alkoholi, jota on mannassa, mannasaarnin
(Fraxi-nns ornus) kuivatussa mehussa, ja useissa
levä-kasveissa. Sitä syntyy fruktoosia (hedelmäsoko
ria) pelkistettäessä. Kiteytyy hienoiksi
neulasiksi, maistuu makealta ja liukenee helposti
veteen. Muodostaa väkevällä typpihapolla
käsiteltäessä räjähtävää nitromanniittia. J.V.

Mannila, maatila Laukaan pitäjässä 7 km
Kuusan rautatieasemalta koilliseen Kuusveden
ja Nurmijärven välisellä kannaksella, käsittää
nyk. 1 manttaalia, n. 3,000 ha. — Mylly,
kotitarvesaha, pärehöylä ja sähkölaitos.
Karjan-hoitokoulu v:sta 1912 alkaen. — Ollut toista
sataa vuotta Monthan suvun hallussa. Nyk.
omistaja (1912) maanv lj. Aksel Monthan. A. Es.

Manninen, Antti (1831-66), maanviljelijä,
kirjailija; toimi maanviljelyskoulun johtajana
v:sta 1857 Tohmajärvellä ja v:sta 1860 Leväisen
opistossa lähellä Kuopiota; perusti 1861 Kuopion
maanviljelysseuran ja sam. v. Tapio-lehden ollen
sen toimittajana 1861-66; julkaisuja: ,,Taito ja
toimi" (1856), ,,Lyhykäinen maanviljelysoppi"
(1858), „Mietteitä katovuosista Suomessa" (1860;
Suom. kirjall. seuran palkitsema).

Manninen, Otto (s. 1872), runoilija, syn-

nyt Kangasniemessä, yliopp. 1892, fil. kand. 1897.
Kansallisteatterin kirjallisena neuvonantajana
1907-09, yliopiston suomen kielen lehtori v:sta
1913. Julkaissut runokokoelmat ,.Säkeitä" (1905)
ja ,,Säkeitä II" (1910). M. edustaa Suomen
uusimman lyriikan kulttiveeratuimpia saavutuksia.
Hänen säkeensä ovat harvinaisen suppeita,
taide-takeisia. Niihin on puristettu tietoisin, lasketuin
keinoin surunsoipaa, kohtaloihin tyynesti
alistuvaa tunnetta ja teräväksi hioutunutta älyllistä
harkintaa. Suurta tunnustusta M. on saavuttanut
mestarillisilla runonsuomennoksillaan. Monet sangen
vaikeat vieraskieliset runoelmat ovat hänen
käsissään saaneet oivallisen suomenkielisen asun,
tulleet aivan kuin uudestaan runoilluiksi.
Mainittakoon niistä sikermä Topeliuksen runoja,
Runebergin lyyrilliset runot, näytelmät ,,En voi"
ja „Salamiin kuninkaat" sekä „Vänrikki Stoolin
tarinat", Heinen satiirinen runoelma
„Saksan-maa", Molièren komedia „Oppineita naisia" ja
Ibsenin draama ,,Peer Gynt". Lisäksi M. on
toiminut paljon kielentarkastajana ja suomentanut
m. m. laajan „Yleisen kirjallisuuden historian"
ja Eliel Aspelinin kirjoittaman Lauri Stenbäckin
elämäkerran. V. T.

Manning [mänirj], Henry Edward
(1808-92), engl. kardinaali. M., joka kuului
niihin anglikaanisen kirkon (ks. t.) pappeihin, jotka
Oxford-liikkeen (ks. t.) välityksellä siirtyivät
katoliseen uskoon (1851), sai pian maansa
katolilaisten keskuudessa johtavan aseman, kohoten
1865 Westminsterin arkkipiispaksi ja 1875
kardinaaliksi. Vaikka 51. teologina olikin Nen’inania
(ks. t.) heikompi, saavutti hän kuitenkin tätä
suuremman kirkkopoliittisen merkityksen.
Taitavasti hän johti katolisen kirkon sosiaalisia
rientoja Englannissa perustaen raittiusseuroja ja
toimien huomattavalla tavalla työnantajien ja
työläisten välittäjänä, varsinkin suuressa
satama-työmiesten lakossa 1889. M. on hyvin tehokkaasti
edistänyt katolisuuden kasvavaa arvoa
Englannissa. V. 1870 hän kuului erehtymättömyysopin
inr.okkaimpiin puoltajiin. M. on julkaissut useita
teoksia, joista kenties „Grounds of faith" on
enimmin levinnyt. Elämäkerrallisia esityksiä
M:sta ovat kirjoittaneet: Hutton (1892), Purcell
(1896), Pressencé (1897). E. K-a.

Manometri (kreik. mäno’s = ohut, ja metron =
mitta), astiaan suljettujen kaasujen tai
höyryjen jäntevyyden 1. paineen mittaamiseksi
suunniteltu koje. M:eja on kahta lajia: neste- ja
vieteri-m:t. Neste-m. on joko avonainen
tai suljettu. Edellinen on kahdesti taivu-

a

Kuva 1.

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free