Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mena ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
277
Mena—i
Mendel
278
puutavarat, siirtomaantavarat, hevoset, muulit.—
Ransk. rakensivat M:n kohdalle linnoituksen
1600-luvulla: 1797 se joutui Yhdysvalloille. V.
1849 M. sai kaupunginoikeudet. Vv. 1S62 ja
1864 M:n luona oli laivasto- ja maataistelu
Pohjois- ja Etelävaltioiden sotavoimien välillä;
1870-luvulla raivosi keltakuume, joka uhkasi hävittää
koko kaupungin. E. E. K.
Mena = M e n e s (ks. Egypti, palsta 543), n.
3400 e. Kr. elänyt faarao, joka 18:nnen dynastian
jälkeisen perintätiedon mukaan ensimäisenä
hallitsi koko Egyptiä. Itse asiassa näkyy jo Narmer
niminen ruhtinas valtikkansa alle yhdistäneen
Etelä- ja Pohjois-Egyptin. Herodotoksen mukaan
M. perusti Memfiksen. K. T-t.
Menabrea [-ë’-], Luigi F e d e r i c o(1809-96),
kreivi, sittemmin Valdoran markiisi, it. sotilas ja
valtiomies, palveli alkuansa upseerina
insinöörikunnassa, sittemmin m. m. Torinon yliopiston
professorina; otti kenraalimajurina ja
insinööri-joukkojen päällikkönä osaa v:n 1859 sotaan
johtaen m. m. Peschieran piiritystä: johti
kenraaliluutnanttina sotatoimia Anconassa ja Capuassa
ja Gaëtan piiritystä; oli 1861-62 meriministerinä
ryhtyen rakentamaan Spezzian suuria
arsenaaleja; 1867-69 pää- ja ulkoasiainministerinä;
sittemmin lähettiläänä Lontoossa ja Pariisissa.
J. F.
Menageria [Se-] (ransk. ménagerie, <
mc-nage- talous; talouteen tarvittavat nelijalkaiset
ja siipikarja), eläintenkesyttäjän tai -näyttäjän
eläinkokoelma.
Menam (Me Nam), joki Taka-Intiassa,
Siamin päävirta. M:n lähteet ovat 19° 30’ pohj. lev.
Lao-valtioissa, Doi Luangin vuoristossa.
Pää-kulkusuunta on eteläinen. M. laskee mahtavain
suistomuodostusten (pituus n. 200 km) kautta
Siamin-lahden pohjoisperukkaan, 63 km
Bangkokin alapuolella; pituus n. 1,200 km. — M. on
Siamin sisäosien tärkein liikennetie, vaikka
suuremmat höyryalukset eivät sitä voikkaan
käyttää. Useat M:n lisäjoista (Menium, Siamin
historiallinen virta, jonka varrella Sakotai ja
Sawan-kalok, kaksi Siamin vanhaa pääkaupunkia ja
Meping oik., Nam Sak vas.) ovat niinikään
kuljettavia. M:n suuret kesätulvat ovat Siamille
yhtä tärkeät kuin Niilin Egyptille. Kalastus on
tuottoisa. E. E. K.
Menandros (lat. Menander). 1. (342-290 e. Kr.),
kreik. huvinäytelmäinkirjoittaja, n. s. uuden
attikalaisen komedian etevin edustaja, sepitti
alun toista sataa näytelmää, joista kuitenkin
meidän aikoihimme oli säilynyt ainoastaan suuri
joukko lyhyitä katkelmia, osaksi vain yksityisiä
säkeitä; jonkunmoisen kuvan M:n tuotannon
laadusta antoivat kuitenkin roomal.
komediankir-joittajain Plautuksen ja varsinkin Terentiuksen
jäljennökset. Vasta 1897 Egyptissä tehdyt
pa-pyruslöydöt (m. m. 51 säettä käsittävä
„Peri-keiromene" näytelmän loppukokoelma), mutta
varsinkin 1905 löydetty ja 1907 julkaistu n. s.
,,Me-nandros-kirja", joka sisältää osaksi
laajanpuolei-sia otteita 4 näytelmästä („IIeros". „Samia",
„Epitrepontes", ,,Perikeiromene") ovat voineet
antaa välittömän vaikutuksen M:n
runoilijaluon-teesta. Toiselta puolen järkiperäinen suunnittelu
ja keveä tyyli, toiselta puolen luonnetyyppien
tarkka havaitseminen ja hieno psykologinen
erittely sekä maailmanmiehen hillittyyn huumoriin
yhtynyt elämänviisaus ovat M:lie ominaisia. M:n
katkelmat on julkaissut Kock, „Comicorum
atti-corum fragmenta" (3:s osa); myöhempiä löytöjä
tai niihin perustuvia editsioneja ovat julkaisseet
Nicole, Hunt ja Grenfell, Kretsehmar, Lefebore,
van Leeuwen, Robert, Körte, Sudhaus, Capps y. m.
[Guizot „Ménandre, étude historique et littéraire"
(1855), Horkel, „Die Lebensweisheit des
Komi-kers Menander" (1857), Lübke, „Menander und
seine Kunst" (1892) y. m., Edv. Rein, „Uudet
Menandroksen nävtelmäin katkelmat" (Valvoja
1909).]
2. Kreik reettori 3:nnen vuosis. jälkimäiseltä
puoliskolta; hänen nimellään käy 2 n. s.
„epi-deiktisiä" (näyte-) puheita käsittelevää
kirjoitelmaa, joista kuitenkin vain toista pidetään hänen
tekemänään (julk. Walz, „Rhetores græei" III).
M. sepitti m. m. myös Demostlieneen puheisiin
selityksiä, jotka ovat olleet myöhempien
»skho-lionien" perustana. [Bursian, »Der Ehetor
Menandros u. seine Schriften" (1882), Nitzsche,
»Der Rhetor Menandros und die Scholien zu
Demosthenes" (1883).]
3. M. „Protector" (Protiktor), bysanttil.
historiankirjoittaja 6:nuen vuosis. jälkimäiseltä
puoliskolta, käsitteli runsaista ja luotettavista,
varsinkin maan- ja kansatiedettä valaisevista
tiedoistaan huomattavassa historiateoksessaan vv:n
558-582 välistä aikaa; siitä on säilynyt vain
lukuisia katkelmia, jotka ovat julkaistuina
kokoelmassa „Corpus scriptorum historiæ byzantinæ",
Migneu „Patrologia græca"ssa, Dindorfin
teoksessa »Historioi græei minores" (2:nen os.) y. m.
E. R-n.
Ménant
nä’J, Joachim (1820-99), ransk.
tuomari ja assyriologi, julkaisi suuren joukon
Assyrian ja Persian historiaa, kieliä ja [-kirjallisuutta valaisevia teoksia, osaksi yhdessä J.
Op-pertin kanssa. K. T-t.
Ménard [-nü’r], René (s. 1862). ransk.
taidemaalari. Maalannut pääasiallisesti romanttisia,
koristeellisesti käsiteltyjä ja klassillisen
rauhallisia tunnelmamaisemia, joissa useimmiten nähdään
henkilökuvaesityksiä. Pariisin Faeulté de droit’ssa
ovat M:n 1909 tekemät seinämaalaukset
»Kulta-aika", »Paimenelämää" ja »Antiikkinen unelma".
Antellin kokoelmissa on häneltä eräs
ihanteellinen maisema iltavalaistuksessa ja »Causse
Ma-jeau" piminen ransk. maisema. E. R-r.
Mendel, Gregor Johann (1822-84),
kuolemansa jälkeen kuuluisaksi tullut
luonnontutkija, syntyi Heinzendorfin
kylässä Itävallan
Slee-siassa heinäk. 22 p. 1822.
Isä oli maanviljelijä,
vanhaa saksalaista
talonpoikaissukua; puutarhanhoitoon innostuneena hän
perehdytti aikaisin
poikan-sak n siihen. Opiskeltuaan
erinäisissä alemmissa
kouluissa poika tuli
Trop-paun kymnaasiin ja
lopuksi Olmütziin.
Trop-paussa eräs opettajista,
muuan
augustinoluis-munkki, näyttää
houkutelleen poikaa luostariin
kuvaillen luostarielämän Gregor Mcnilel.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
