- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
339-340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Merkinantokirja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

339

Merkkikieli—Meriin de Douai

340

kielioppinsa („Vàrt språk", 1903-) V:ssä osassa;
niin myös on ensimäisenä („Om ord och
ordklas-ser", Nord. Tidskr. 1879) puoltanut m:n
itsenäisyyttä kieliopin yhtenä pääosana äänne-ja
muoto-opin rinnalla. Tähän kolmiajakoon, jonka
periaatteellisesti on hyväksynyt m. m. engl. H. Sweet
(1892), on myös ransk. R. de la Grasserie (,,De
la psychologie du langage", 1889) tullut
itsenäisesti, vaikka hän käyttää toista oppinimistöä
(merkitysoppia vastaa ’psykiikka’).

M. on joko deskriptiivistä m:ia, johon
kuuluu kategoriaoppi, s. o. oppi
käsiteltävässä kielessä esiintyvistä merkityskategorioista
1. -luokista, ja f u n k t s i o n i-o p p i, joka
esittää kielenmuotojen merkitystehtäviä; tai
etymologista, jolloin se käsittelee merkityksien
historiallista kehitystä ja siitä johtuvia
keskinäisiä suhteita.

Kansainvälisenä nimenä on käytetty
enimmäkseen ’semasiologiaa’; ranskalaisilla on
käytännössä myös nimi ’sémantique’, semantiikka.
Noreen taas, joka katsoo ensinmainitun jo saaneen
käytännössä ahtaamman (etymologisen
sanain-merkitysopin) merkityksen, on luonut koko m:ia
varten uuden nimen ’semologia’. Kaikkien
näiden kantasanana on kreik. sëma ’merkki’,
së-mainö ’merkitsen’, vrt. Kielioppi. E. A. T.

Merkkikieli ks. Daktylologia ja
Elekieli.

Merkki- 1. leimakirves, kaadettavien ja
metsästä poistettavien puiden merkitsemiseen
käytetty työase, jolla
lyödään merkki
puun kylkeen rin-

nankorkeudelle
(kylkileima),
arvokkaammissa
puissa tavallisesti
sitäpaitsi puun
juureen
(kanto-leima). M:ssä on
merkkikannalla 1.
takalla varustettu pohja pääasiana ja itse terä
sivuseikkana. Terä tehdäänkin sen takia varsin
kapeaksi (5-8 cm). Varren pituus on
tavallisuuden mukaan noin ’/„ m. Merkkitakka
varustetaan joko terävillä syrjillä, jolloin
merkinmuo-toinen lastu lähtee puusta leimatessa, taikka
ko-honevalla kirjaimella tai numerolla, joka ei ole
lastualeikkaava. Valtion metsätaloudessa
Suomessa erotetaan a) metsänhoitajan leimakirves,
b) luovutusleimakirves, c) takavarikkokirves ja
d) metsänvartian merkkikirves. Ohjesäännön
mukaan v:lta 1859 ei valtion metsänhoitaja saa
..edesvastauksen uhalla jättää kruunausvasarata
to:sen miehen haltuun eikä sillä muuten kuin
itsensä läsnä ollessa kruunauttaa". — Paitsi
näitä kirveitä käyttää sekä kruunun
metsähallinto että ne puutavaraliikkeet, jotka uittavat
puita, erityistä vesimerkkileimakirvestä, jolla
lautattavat puut merkitään niin, että omistaja
saattaa ne tuntea lauttausvesistössä.
Vesimerkkikir-ves on lastualeikkaava ja on tavallisesti
varustettu erityisen pitkällä varrella. O. Ltli.

Merkkimuodot ks. Teema.

Merkkiyhdistys, kulutusylidistys, joka toimii
vain siten, että se tekee kauppiasten kanssa
sellaiset sopimukset, että sen jäsenet näyttämällä
yhdistyksen antaman merkin saavat tavaroita

1 Kruunun metsänhoitajan
leimakirves. 2 Kruunun luovutusleimakirves.
3 Kruunun takavarikkokirves.
4 Kruunun metsänvartian
merkkikirves.

ostaessaan hinnanalennusta. M:t eivät ole
osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi ja ovat tätä
nykyä harvinaisia. J. F.

Merkurialismi, elohopeamyrkytys (ks. t.).

Merkurikloridi ks. E 1 o h o p e a.

Merkurioksidi ks. Elohopea.

Merkurisulfidi ks. Elohopea.

Merkurius lähinnä aurinkoa kiertävä
pla-neetti. M:n keskimääräinen etäisyys auringosta
on 58 milj. km (=0,aa;i, jos maapallon
keski-etäisyys on yksikkönä). Kiertoaika on 88
päivää. ja radan eksentrisiteetti on suurempi kuin
millään muulla kiertotähdellä (asteroideja
lukuunottamatta), nimittäin 0,so8. Periheli- ja
apheli-etäisyyksien suhde on niin muodoin n.
Radan kaltevuus ekliptikaa vastaan on 7°, ja
kierto-akseli on jokseenkin kohtisuorassa asemassa
rataa vastaan. Oletetaan, että M. kiertää akselinsa
ympäri samassa ajassa kuin auringonkin ympäri.
Tähän johtopäätökseen on tultu erinäisiä
pinnan-muodostuksia koskevista havainnoista, mutta
tarkkojen havaintojen tekemistä estää osaksi M:n
vähäinen koko (4,770 km läpimitaten, 0,j: maan
halkaisijasta), osaksi — ja suuremmassa määrin —
se seikka, että tämä planeetti maasta katsottuna
ei voi tulla loitommalle auringosta kuin 28°,
joten se on näkyvissä ainoastaan aamu- tai
iltahämärässä. Massa on n. auringon mas-

6000000

sasta ja 0,os maan massasta, tiheys ei paljon
poikkea maan tiheydestä. Ilmaston
olemassaolosta ei ole tarkkoja tietoja. M. näyttää faaseja,
joita kiikarilla voi havaita, ja kulkiessaan
auringon ohi (ohikulkujen väliajat ovat 13 ja 46
vuotta) näkyy planeetti mustana pilkkuna.
Lähin ohikulku tapahtuu 7 p. marrask. 1914. M:n
perilielin kiertonopeus vuosisadassa on havaittu
olevan 38" suurempi teorian laskemaa (vrt.
Intramerkuriaaliset planeetit).

11. R.

Merkuriyhdistykset, ne elohopeayhdistykset.
jotka johtuvat elohopeaoksidista (ks. Elohopea).

Merkurokloridi, kalomeli. ks. Elohopea.

Merkuroylidistykset, ne elohopeayhdistykset,
jotka johtuvat elohopeaoksidulista (ks.
Elohopea).

Merle d’Aubigné [miirl dobinjë’], Jean
Henri (1794-1872), ransk.-sveits. reformeerattu
jumaluusoppinut, polveutui ransk. hugenoteista.
Opintoaikanaan Genevessä M. sai pysyväisiä
vaikutuksia skotl. Robert Haldanen aikaansaamasta
herätyksestä. V. 1818 hän tuli ransk. seurakunnan
papiksi Hampuriin, 1824 hovisaarnaajaksi
Brfis-seliin. V:sta 1831 kuolemaansa asti M. vaikutti
professorina evankelisen seuran
pappisseminaarissa Genèvessä. Teoksista mainittakoon:
„His-toire de la reformation en Europe au XVI siècle"
(1S35-53, 5 nidettä; 3:s pain. 1877-78), ,,Histoire
de la reformation en Europe aux temps de
Calvin" (1862-78, S nidettä), „Le protecteur, ou la
république d’Angleterre aux jours de Cromwell"
(184S), ,,’Trois siècles de luttes en Écosse" (1850).
[Bonnet, ,,Notice sur la vie et les écrits de M. d’A."
(1874).] A. J. P-ä.

Meriin de Douai [-lä’ da duë’], Philippe
Antoine (1754-1838), kreivi, ransk.
oikeusoppinut ja valtiomies; valittiin 1789
säätykokouk-seen ja oli perustuslakia säätävän
kansalliskokouksen toimeliaimpia jäseniä; tuli 1791 Dou-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0182.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free