Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Michaud ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
465
Michaud—Michelangelo
466
tansk. kirjailija, julkaisi esikois-runokokoelmansa
,,Digte" 1888, joka ilmaisi hienoa runollista
tunnetta ja hyvää muoto-aistia, vaikkei suurempaa
itsenäisyyttä. Erikoista menestystä hän ei
myöskään saavuttanut aikaisimmilla
romaaneillaan „Synd" (1891) ja „Vanemennesker" (1892);
vasta romaani „Æbelo" (1895) ja novellikokoelma
„Dodedansen" (1900), joissa hän liikkuu
keskiaikaisissa aiheissa, voittivat täydellisesti
yleisön suosion puolelleen. Edelleen hän on
julkaissut: ,,Livets fest", ,,Giovanna", runokokelmat
,,Sirener" ja „Palmerne" (1904) sekä useita
näytelmiä, joista „Revolutionsbryllup" (1906)
saavutti tavattoman menestyksen. M. on toiminut
myös sanomalehtialalla, kirjallisuus- ja
taidearvostelijana, on etevä kääntäjä ja toimitti
1900-07 aikakauslehteä „Kunst".
2. K a r i n M.-S t a n g e 1 a n d (s. 1872), tansk.
Kirjailijatar, synt. 15 e c h B r ö n d u m, oli
naimisissa M. 1 :n kanssa: harjoitti aluksi musiikkia,
mutta antautui kirjalliselle alalle julkaisten 1898
esikoisteoksensa „Højt spil". Sen jälkeen hän
on vuosittain julkaissut teoksen tai kaksi ja
käsitellyt niissä naisen tunne-elämää sen eri
kehitysasteissa. Aikaisemmissa hän on
osoittanut omaavansa hienoa psykologista aistia,
myöhemmät herättävät pääasiallisesti enemmän
patologista kuin kirjallista mielenkiintoa. Hänen
teoksistansa mainittakoon: ,,Barnet" ja „Lille
mor" (1902; suom. 1904), „Sønnen" (19031.
„Tommelise" (1905), „Tro som guld" (1909),
„Den farlige alder" (1910; suom. 1911), „Elsie
Lindtner" (1912), „Grev Svlvains hævn" (1913).
n. Kr-n.
Michaud
sö’J, Joseph Frangois [-(1767-1839), ransk. publisisti ja historiankirjoittaja;
ajoi vallankumouksen aikana kuningasvallan
asiaa lehdessään „La Quotidienne" ja tuomittiin
tämän johdosta kuolemaan (1795), mutta tuomio
peruutettiin; pakeni 1797 Sveitsiin, mutta palasi
1799 Pariisiin; v:sta 1813 akatemian jäsen. M:n
ansiokkain historiateos on „Histoire des
croi-sades" (1812-22), jonka lisäksi hän vielä julkaisi
ristiretkien historiaa valaisevan lähdekokoelman
„Bibliothëque des croisades"; otti yhdessä
veljensä Louis Gabriel M:n kanssa osaa suuren
„Bio-graphie universelle" teoksen perustamiseen.
Michel [se’l], André (s. 1853), ransk.
taidehistorioitsija; Louvre-museon keski- ja
uudenaikaisen veistokuva-osaston konservaattori.
Käsitellyt kirjoituksissaan Ranskan taidetta ja
toimittaa laajaa taiteenhistoriaa „Histoire de l’art",
jota alettiin julkaista 1905. E. R-r.
Michel
se’lj, Claude, liikanimeltä C1 [-o-dion (1738-1814), ransk. kuvanveistäjä.
Myö-häisrokokon ajalla M. kuvanveistäjänä vastaa
Fragonardia maalarina. Erinomaisesti
kuvastavat tämän aikakauden kevyttä iloisuutta hänen
marmorista, pronssista ja usein biskviistä tai
poltetusta savesta tehdyt pienet, erittäin
viehättävät ja henkevät veistoksensa, jotka esittävät
nymfejä, satyyrejä, paimenettaria, amoriineja,
lapsia y. m. Suuremmassakin koossa, vaikka ei
läheskään samalla menestyksellä, M. on tehnyt
uskonnollisia, mytologisia ja koristeellisia
veistoksia sekä Montesquieux’n kuvapatsaan (1783)
ja m. m. korkokuvan »Napoleonin tulo
Miinche-niin" (Place du Carrouselin riemukaaressa
Pariisissa). E. R-r.
Michel [se’l], Émile (1828-1909), ransk.
taidehistorioitsija ja -maalari. Maalannut
maisemia Fontainebleau-kouluu tapaan ja julkaissut
oppineita, hienoa aistia todistavia tutkielmia
etenkin Saksan ja Alankomaiden taiteilijoista
sekä teokset „Les mattres de paysage" (1906) ja
„Études sur 1’histoire de 1’art" (1895 ja 190S).
E. R-r.
Michel [-sc’l], Georges (1763-1843), ransk.
taidemaalari. Alankomaalaisten maalarien
vaikutuksen alaisena M. maalasi yksinkertaisesti ja
vapaasti maisemia Pariisin edustalta ja
varsinkin Montmartresta. Hänestä tuli Ranskan
tun-uelmamaiseman, .,Paysage intime"n, edelläkävijä.
[Elämäk. kirj. A. Sensier.] E. R-r.
Michel [-se’l], Louise (1833-1905), ransk.
anarkisti, toimi opettajattarena Pariisissa, missä
samalla harjoitti hyväntekeväisyyttä ja
anarkistista yllytystä; otti tehokkaasti osaa kommuunin
kapinaan 1871; häntä on m. m. syytetty siitä,
että hän olisi, kun kommunardit joutuivat
tappiolle, kehottanut hävittämään Pariisin; karkoi
tettiin kapinan jälkeen Uuteen Ivaledoniaan,
mutta sai armahduksen 1880; herätti edelleen
huomiota hurjalla anarkistisella agitatsionillaan,
jonka johdosta tuomittiin kaksi kertaa
vankeuteen, mutta sen ohessa uhrautuvalla
hyväntekeväisyydellään; kirjoittanut näytelmiä ja
romaaneja; julkaisi 1886 ,,Mémoires". [Levetzowiu ja
Girault’in elämäkerrat.]
Michelangelo [mikela’ndzelo]
(Michelangelo Buonarroti) (1475-1564),
firenzeläinen renesanssimestari, uudemman ajan kenties
voimakkain ja suuriaatteisin kuvaamataiteilija.
Kuten useat renesanssin
nerot M:kin toimi
monella taiteen alalla:
kuvanveistäjänä, maalarina,
runoilijana, arkkitehtina.
Merkittävimmät ovat
hänen suurimmaksi osaksi
ihmismuotoja esittävät
kuvanveistoksensa ja
maalauksensa. Niissä ilmenee
korkea, usein
väkivaltainen luomisvoima, joka
purkautuu usein
yliluonnollisissakin mittasuhteissa ja
muodoissa. M. ei ole
useimpien aikalaistensa tavoin
realistinen
luonnonesit-täjä, ei myöskään
antiikin tapaan luonnon ihanteellinen kuvaaja,
hänen taiteensa lähenee pikemmin Platonin
taide-ihannetta, jonka filosofiaan hän oli
tutustunut. Suuri itsenäisyys, aatteen rohkeus ja
tunteen laatuaan yksinäinen jalous tekee M:u
teokset inhimillisen pyrkimisen valtavimmiksi
muistomerkeiksi. Hänen taiteelliseu kehityksensä
historia kulkee nuorukaisen voitonvarmasta
uskalluksesta miehuuden usein synkkiin
kamppailuihin, niistä vanhuuden järkyttäviin
pettymyksiin ja viimeisiin pelottaviin voimanpurkauksiin.
— M. on opiskellut maalaustaidetta Domenico
Ghirlandajon työpajassa, kuvanveistäjänä on
häntä ohjannut Bertoldo, D o n a t e 11 o n
myöhäinen apumies. Medici’en puutarhassa olleessa
kuvanveistokoulussa M. jo tutustui
myöhäis-antiikkisiin sarkofagikuviin, hellenistisiin gi-
m
Michelangelo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
