Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Milano ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
527
Milanon kulta—Miliisi
528
kolia M: ssa syntyi Patarian (patarilaisten)
kir-kollis-valtiollinen uudistusliike, jonka johdosta
alempi kansa pääsi valtaan. Investituura-riita
Henrik IV:n ja Gregorius VII:n välillä
aikaansai uusia levottomuuksia M:ssa. Sisällisissä
riidoissa kehittyi 1100-luvun alussa M:n
kunnallinen itsehallinto; tämän etunenässä oli kansan
valitsemia, konsulin nimisiä virkamiehiä. M., joka
yhä laajentaa valtaansa, esiintyy 1100-luvulla
lombardilaisten kaupunkien pääjohtajana
itsenäisyystaistelussa Fredrik Barbarossaa vastaan; hän
valloitti kaupungin 1158 ja toistamiseen 1162,
jolloin se hävitettiin. Pian M. kuitenkin
rakennettiin uudestaan, ja sittenkuin Lombardian
liittokunta oli saanut Legnanon voiton 1176, säilytti
M. Konstanzin rauhassa 1183 itsehallintonsa
tunnustaen kuitenkin keisarin yliherruuden.
1200-luvulla M :11a niinikään oli tärkeä osa
taistelussa Fredrik II:ta vastaan. Senjälkeen M:ssa
seurasi puoluetaisteluja guelfien ja ghibelliinien
välillä; edellisiä johti della Torre’n. jälkimäisiä
Visconti’n suku. Viimemainittu pääsi 1300-luvulla
voitolle, laajentaen M:n ja omaa valtaansa yli
Lombardian ja muidenkin alueiden (esim.
Genovan). V. 1395 Gian Galeazzo Visconti osti
herttuan arvon keisari Veneeslavilta. Hän suoritti
useita rakennustöitä, aloittaen m. m. M:n
tuomiokirkkoa. Hänen poikansa Filippo Maria kävi
vaihtelevalla onnella sotaa Venetsiaa vastaan.
Filippo Marian kuoltua 1447 miehisittä
perillisittä valittiin hänen vävynsä, kuuluisa
kondot-tieeri Francesco Sforza herttuaksi (k. 1466).
Tämän poika Lodovico (,,il Moro") syrjäytti
veljen-poikansa ja anasti vallan 1494: keis.
Maksimi-lian läänitti hänelle M:n seur. v. Lodovico
hallitsi tyrannillisesti suosien samalla kuitenkin
suuresti taiteita ja taiteilijoita (Leonardo da
Vinci’ä). Ranskan kuningas Ludvik XII, joka
naispuolelta polveutui Visconti-suvusta, vaati nyt
M:oa ja valloitti sen 1499; seur. v. Lodovico
vietiin vangittuna Ranskaan. V. 1512
ranskalaiset jälleen menettivät M:n, joka annettiin
Lodo-vicon pojalle, Massimiliano Sforzalle. Ranskan
Frans I valloitti senjälkeen M:n 1515, mutta
menetti sen jälleen 1521 Kaarle V:lle.
Sforza-suku palasi M:oon; sen sammuttua 1535 M.
joutui Espanjalle. V. 1714 M. Espanjan
perimyssodan johdosta tuli Itävallalle muodostaen sitten
yhdessä Mantovan herttuakunnan kanssa
Itävallan Lombardian. Wienin rauhassa 1735 ja
Wormsin sopimuksessa 1743 osia siitä erotettiin
sekä yhdistettiin Sardiniaan. Sittenkuin
Napoleon 1796 oli valloittanut maan, tuli M. 1797
Cisalppiinisen tasavallan, 1802 Italian
tasavallan ja 1805 Italian kuningaskunnan
pääkaupungiksi. Kun viimemainittu valtio kukistui,
sai Sardinia takaisin entisen alueensa; muu osa
entistä M:n herttuakuntaa joutui Itävallalle
silloin muodostetun Lombardilais-venetsialaisen
kuningaskunnan osana. V. 1848 M:ssa syttyi
kapina; Itävallan joukot karkoitettiin veristen
katutaistelujen jälkeen, ja M. liittyi Sardiniaan,
mutta Custozzan tappion jälkeen Kaarle Albertin
täytyi jättää M. Itävallan sotapäällikölle
Ra-detzkylle; 1849 M:ssa solmittiin rauha Itävallan
ja Sardinian välillä. Lukuisat mestaukset,
omaisuuden takavarikkoon-otot ja ankara verorasitus
tekivät Itävallan hallituksen vielä enemmän
vihatuksi. V:n 1859 sodassa itävaltalaiset Magen-
tan tappion jälkeen luopuivat kaupungista, jonka
Napoleon III ja Viktor Emanuel miehittivät.
Villafrancan rauhassa sam. v. M. muun
Lombardian kera luovutettiin Napoleonille, joka heti
antoi sen Sardini alle. G. R.
Milanon kulta, koruompeleisiin käytettyä,
toiselta puolen kullattua, latuskaista hopealankaa.
Milariitti, kivenn., väritön — vaaleanvihreä,
heksagoninen, patsasmaisina yksilöinä kiteytyvä,
kokoomukseltaan vedenpitoinen
kaliumkalsium-aluminium-silikaatti (HKCa,Al,Si1203„).
E. M-nen.
Mile [mail], engl. tiemitta ks. Peninkulm a.
Miletos [-ë-] (kreik.; lat. Miletus), tärkeä
muinaisajan kaupunki Kaarian rannikolla
Vähässä-Aasiassa, Latmoksen-lahden rannalla
vastapäätä Maiandros-joen suuta. Oli alkuaan
kaaria-laisten kaupunki, mutta siihen asettui aikaisin
joonialaisia uutisasukkaita, ja se oli kauan
joonialaisen valtioliiton suurin ja väkirikkain
kaupunki. Edullinen asema teki M:n mitä
kukoista vimmaksi kauppakaupungiksi; sillä oli neljä
hyvää satamaa. Sen asukkaat perustivat useita
(yli 80) siirtoloita, enimmäkseen Mustan meren
rannikoille (Kyzikos, Sinope y. m.). M:n
teollisuustuotteista olivat varsinkin hienot
villakankaat maineessa. M:sta olivat kotoisin useat
Kreikan oppineet ja kirjailijat kuten filosofit
Thales, Anaksimandros ja Anaksimenes,
historioitsijat (logographit) Kadmos ja Hekataios,
runoilija Phokylides y. m. Kuten Joonian muut
kaupungit M. oli ensin Lyydian, sitten Persian
ylivallan alla. Joonialaisten, M:n johtaman
kapinan johdosta persialaiset valloittivat ja
hävittivät kaupungin 494 e. Kr. Se rakennettiin
uudestaan, mutta ei enää päässyt entiseen
kukoistukseensa. M:n paikalla on nyt pieni kylä,
joka läheisten, entistä komeutta todistavien
raunioiden tähden kantaa nimeä Puintia, palatsi
(turkk. lialad). Paikka on muuttunut
rannikkoviivan etenemisen tähden, joka johtuu
Maiandrok-sen tuomasta liejusta. M:n muinaisjäännöksiä
ovat tutkineet ja selittäneet useat oppineet, m. m.
Rayet ja Thomas: „Milet et le Golfe latmique",
ja Saksan valtakunnan kustannuksella v :sta 1899.
[A. v. Salisin kertomus kaivaustöistä
aikakauskirjassa „Neue Jahrbücher für das klassische
Altertum" (1910).] G. R.
Miliaarituberkuloosi. Ruumiiseen joutuneet
tuberkelibasillit voivat eräissä tapauksissa päästä
verisuoneen ja levitä verivirran mukana
kaikkiin elimiin. Tällaista tuberkuloosimuotoa, joka
aikaansaa vaikean taudintilan: kovan,
epätasaisen kuumeen sekä moninaisia muita
taudin-oireita, nimitetään m:ksi eli nelistäväksi
tuberkuloosiksi. V. K.
Milicevic f-li’tsevits], Djakov Milan
(1831-1908), serb. historioitsija ja kansatieteilijä;
toimi virkamiehenä opetusasiain ministeriössä,
tuli 1886 Serbian kansalliskirjaston johtajaksi
ja 1896 akatemian presidentiksi; hänen
tärkeimmät teoksensa ovat ,,Knezevina Srbija" (,,Serbian
ruhtinaskunta", 1876) ja ,,Kraljevina Srbija"
(„Serbian kuningaskunta", 1884) ; julkaissut
myöskin matkakertomuksia, kylänovelleja, y. m.
Milieu [mil]o’] (ransk.) ks. Miljöö.
Miliisi (lat. mili’tia = sotapalvelus), yleiseen
kansan asestautumisvelvollisuuteen perustuva
puolustus vastakohtana värvätyille tai vakinaisille
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
