- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
533-534

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mille ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Mille—Millerand

534

ten. — Prerafaeliittien joukossa M. oli
lahjakkain väritaiteilija. Tekotavankin mestarina hän
oli heitä etevämpi, mutta hänellä ei ollut heidän
mielikuvitustaan eikä ihanteellista
taidekäsitystään. Liiallinen kertovainen, novellistinen piirre
ja viettymys imelyyteen vaivaa hänen niinkuin
yleensä nykyaikaista engl. taidetta. [W.
Armstrong (1885), Spielmann (1898) ja J. G. Millais
(1899).] E. R-r.

Mille (lat.), tuhat; pro mille,
tuhannelta (’/„).

Millefiori [-ö’-] (it.; ransk. mille-fleurs, oik. =
tuhat kukkaa). 1. Eräs hajuvesilaji. — 2.
Erivärisillä, yhteensulatetuilla lasisäikeillä koristeltu
lasi. ks. M i 1 1 e f i o r i-1 a s i t.

Millefiori-lasit, kirjavista lasisulatteista
valmistettuja lasiastioita ja helmiä.
Monivärisistä lasikuiduista muodostetuista tangoista
katkomalla saatuja kappaleita sulatetaan lasiesineen
pintaan tahi muodostetaan esine
kokonaisuudessaan tällaisista kukkia ja tähtiä muistuttavista,
vierekkäin asetetuista ja yhteensulatetuista
lasi-pätkistä. Työtapa on varhaisemmalle room.
kei-sariajalle ominainen. IJ-o N.

Millennium (lat. mille = tuhat, ja annus
-vuosi), tuhannen vuoden aikakausi;
tuhatvuotis-juhla; tuhatvuotinen valtakunta (ks. K i 1 i a s m i).

Millepora (lat. mille = tuhat, ja kreik. poros =
käytävä, aukko, huokonen), hydrokoralleihin
kuuluva hydrozooieläin (ks. Hvdrozooit).
Elävät vhdyskunnittain. Yhteisessä korallimaisessa
kalkkirangassa on lukuisia aukkoja, joissa
kussakin on pieni eläinyksilö. Näistä aukoista on
suku saanut nimensä. 11. A. S.

Miller, Ferdinand von, vanh. (1813-87),
saks. proussinvalaja; toimi johtajana enonsa
Stiglmayerin 1824 Miincheniin perustamassa
kuninkaallisessa pronssivalimossa, jossa on
valmistettu lukuisia julkisia monumentaalitöitä, esim.
Sehwanthalerin muovailema jättiläispatsas
„Ba-varia" Miinchenissä. Hänen poikansa
Ferdinand von M., nuor. (s. 1S42) on paitsi
pronssin-valajana työskennellyt myöskin kuvanveistäjänä.
Teoksia m. m. useissa Ameriikan kaupungeissa.

E. R-r.

Miller (oik. M ii 11 e r), Gerhard
Friedrich (1705-83), saks.-ven. historiantutkija; tuli
1725 Saksasta Pietariin, missä m. m. toimitti
tiedeakatemian julkaisuja; oleskeli 1733 43
tutkimusmatkalla Siperiassa, mistä toi mukanaan laajan ja
erittäin suuriarvoisen aineskokoelman, m. m.
joukon vanhoja asiakirjoja; nimitettiin 1748
historio-grafiksi, mutta sai kokea paljon ikävyyksiä sen
johdosta, että hän eräässä akatemiaa varten
valmistamassaan esitelmässä väitti varjagien olleen
ruotsalaista alkuperää, jota teoriaa pidettiin
Venäjää loukkaavana. Kirjoitus julkaistiin vasta
1768 nimellä ,,Origines Rossicæ" (kokoelmassa
„Allgemeine historische Bibliothek"); toimitti
1755-65 Venäjän ensimäistä kirjallistieteellistä
kuukauslehteä; muita julkaisuja: tärkeä
,,Samm-lung russischer Geschichten" (1732-65, 9 osaa),
kuvaus Siperiasta ,.Opisanie Sibirskago tsarstva"
(1750)ja sen jatko „Sibirische Geschichten" (1768) ;
kokosi aineksia Voltairen Venäjän historiaa).,11
is-toire de 1’empire de Russie") varten; tuli 1766
ulkoasiainministeriön arkiston johtajaksi
Moskovaan. [,,Beyträge zu der Lebensgeschichte
denk-würdiger Personen". Pekarskij, ,,Venäjän
tiedeakatemian historia".] (J. F.)

Miller [milo], Joaquin, oikeastaan Ci
n-cinnatus Heine M. (s. 1841), amer.
runoilija ja sanomalehtimies. Hänen runokokoelmansa,
kuten suurta huomiota herättänyt ,.Songs of the
Sierras" (1871) ja „Songs of the sunlands" (1873),
y. m. sisältävät paljon oivallista, mutta myös
epätasaista ja hiomatonta. Yleensä hän ei ole
taiteellisesti kypsyttänyt melkoisia lahjojaan, [vrt.
Alexandra Gripenberg, „Ett halfär i Nya [-Verlden".]-] {+Verl-
den".]+} " j. H-l.

Miller, Orest Fedorovits (1833 89), ven.
kirjallishistorioitsija. Syntyperältään Viron
saksalainen. Esiintyi kansanrunojen tutkijana
kehittäen aikakaudella vallitsevan mytologisen
teorian äärimäisyyteen. Hän oli ensimäisiä, jotka
käänsivät yleisen huomion kansanrunouteen
^Runouden siveellisestä elementistä" ja „Ilja
Muro-mets ja kiovalaiset sankarit"). Sitäpaitsi hän
teki nimensä tunnetuksi kriitikkona
(„Venäläi-set kirjailijat Gogolin jälkeen"), vaikka hänen
arvosteluissaan ei ollut itsenäisyyttä. Vaikuttaen
yliopiston opettajana Moskovassa hän herätti
huomiota loistavilla luennoillaan. Oli slavofiilisuuden
idealistisimpia edustajia. V. J. M-kka.

Miller, Vsevolod Fedorovits
(1846-1913). ven. kirjallishistorioitsija ja kielentutkija;
akateemikko. Kirjoitellut joukon
huomiotaherättä-viä tutkielmia venäläisen ja vertailevan
kansanrunouden alalta (..Retkeilyjä venäläisen
kansan-eepoksen alalle", ,,Piirteitä venäläisestä
kansanrunoudesta", „Suomen eepoksen kaikuja
venäläisessä eepoksessa"). Erikoisella harrastuksella hän
on liikkunut Kaukaasian kielten, kansatieteen
ja muinaistieteen aloilla. V. ,/. M-kka.

Miller ]milo], Willoughby D a y t o
n(1853-1907), amer. hammaslääkäri, nimitettiin 1884
Berliinin yliopiston hammaslääkäriopiston
opettajaksi, palasi 1907 Ameriikkaan. M. on
odontologian huomattavimpia edustajia Euroopassa.
Hänen suurenmoinen tieteellinen toimintansa
liikkui kaikilla odontologian aloilla. Hänen
hammasmätää käsittelevät tutkimuksensa ovat
perustavaa laatua. Federation dentaire internationale,
jonka puheenjohtajana 51. oli, on hänen
kunniakseen perustanut n. s. Miller’n-rahan, joka liiton
kongresseissa annetaan palkinnoksi tieteellisistä
ansioista odontologian alalla; saksalaisten
hammaslääkärien keskuudessa muodostettiin
rahankeruulla samaa tarkoitusta varten n. s.
Miller-stiftung.

Millerand [milrà’], Alexandre (s. 1859),
ransk. valtiomies, tuli aikaisin tunnetuksi
etevänä asianajajana ja sanomalehtimiehenä:
valittiin 1885 edustajakamariin, jossa liittyi
äärimäi-seen vasemmistoon, sittemmin sosialisteihin; oli
1899-1902 kauppaministerinä Waldeck-Rousseau’n
ministeristössä ja sai aikaan m. m. tärkeitä
sosiaalipoliittisia uudistuksia, esim.
työriitaisuuk-sien sovittamista varten työnantajista ja
työntekijöistä muodostettavat työneuvostot: hän teki
myöskin aloitteen vanhuudenvakuutuksen
säätämiseksi. ..Riippumattomana sosialistina" hän on
yhä enemmän vieraantunut sosialistisesta
puolueesta; yleisten töiden ministerinä Briandin
en-simäisessä ministeristössä 1909-10 hän m. m. toimi
tarmokkaasti suuren rautatieläisten lakon
lopettamiseksi (1910): oli tammik. 1912-tammik. 1913
sotaministerinä Poincarén ministeristössä
harrastaen m. m. ilmapurjehduksen kehittämistä
armei-assa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0285.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free