Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mineraaliöljyt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
551
Minimaalinen—J
Ministerihallitus
552
„Les manuscrits et les miniatures" (1892) ja
Williamson, „The liistory of portrait miuiatures"
(1904). „Meisterminiaturen aus 4
Jahrhunder-ten". julk. 1911 Lemberger.] E. R-r.
Minimaalinen (uuslat. minimä’lis), pienin;
erittäin pieni.
Minimi (lat. minimiini = pienin) ks. M a
k-s i m i.
Minimilämpömittari ks. Lämpömittari.
Minimipalkka ks. Ammattiyhdistys I,
palsta 345 ja Työpalkka.
Minimipinta (ks. Minimi), umpeen
menevän käyrän viivan kautta kulkeva pinta, jolla
on se ominaisuus, että mainitun käyrän
rajoittama pintaosa on pienempi kuin minkään muun
tämän käyrän kautta kulkevan pinnan vastaava
pintaosa. Tasokäyrän sisältävä m. on aina taso.
Jos R ja /?, ovat pääleikkausten kaarevuuden
säteet on m :ssa | R =0 s. o. R =—RlÈ La-
grange on osoittanut että m:t toteuttavat
määrättyä muotoa olevan
osittais-differentsiaaliylitälön. Yksinkertaisin m. tasoa
lukuunottamatta on ruuvipinta (ks.
kuvaa). Kun neste, johon
ulkonaiset voimat eivät vaikuta,
aina on pinnaltaan m., voidaan
sellaisia helposti kokeellisesti
esittää. Plateau teki
tarkoitusta varten sekoituksen
glyse-riinistä ja saippuavedestä ja upotti siihen
umpinaista käyrää esittävän rautalangan.
Lanka-kehystä sitkeästä sekoituksesta nostettaessa
syntyi kehykseen m:aa kuvaava nestekalvo.
U. 8: n.
Minin, K u z j m a S u h o r u k i j (k. n. 1616),
ven. patriootti; toimi 1600-luvun alkupuolella
vallinneen sekasorron aikana teurastajana Niznij
Novgorodissa, missä 1611 sai kansan omilla
varoillaan palkkaamaan sotaväkeä puolalaisten
kar-koittamiseksi. Tällä tavalla koottu sotajoukko,
päällikkönä ruhtinas Pozarskij ja
rahavarain-lioitajana M., pakotti 1612 Moskovassa olevat
puolalaiset antautumaan. Palkinnoksi hänen
isänmaallisista ansioistaan Mihail Romanov korotti
M:n valtioneuvostossa istuvaksi aatelismieheksi
(dumnij dvorjanin) ja antoi hänelle joukon
maatiloja.
Ministeri (lat. minister = palvelija), virkamies,
joka suorastaan valtionpäämiehen alaisena
toimien ottaa osaa valtion hallituksen ja ylimmän
hallinnon johtoon. M:n virkatoimiin kuuluu
ylimalkaan erikoisena ja oikeudellisesti hyvin
tärkeänä tehtävänä valtionpäämiehen päätösten
varmentaminen 1. kontrasignatsioni. M.-käsitteelle
ei tietysti ole välttämätöntä, että mainitunlaista
virkamiestä virallisesti nimitetään m:ksi; eräissä
maissa m-.eitä sanotaan valtio- tai
valtakunnan-neuvoksiksi, valtiosihteereiksi taikka käytetään,
kuten Englannissa, eri m:eistä erilaisia
virka-nimiä. Suomessa ministerivaltiosihteeri sekä
senaatin talousosaston jäsenet oleellisesti vastaavat
ministereitä. Samalla kuin m. toimii
valtionpäämiehen neuvonantajana sekä m:ien yhteisesti
muodostaman ministeristön jäsenenä, johtaa hän
tavallisesti jotakin erityistä hallintohaaraa
(„de-partementtia", „ressortia"), jota varten on
olemassa erityinen ministeriö (esim. sisäasioita,
ulkoasioita, sota-asioita y. m. varten) ; kuitenkin
on useissa maissa myöskin n. s. salkuttomia
m:ejä, jotka eivät vakinaisesti johda ministeriötä.
M:ien toimivalta, asiain jako eri m:ien kesken
sekä ministeristön järjestysmuoto vaihtelevat eri
maissa. Useissa valtioissa valtionpäämies
(hallitsija taikka presidentti) vaikuttavana
valtiollisena tekijänä joutuu ministeristön ja m:ien
rinnalla hyvinkin suuresti varjoon; näin on
erittäinkin laita n. s. parlamentaarisesti hallituissa
valtioissa, missä m:t ovat poliittisesti
vastuunalaiset parlamentille. Toisissa maissa
valtionpäämies persoonallisesti vaikuttaa ainakin
tärkeimpien asiain ratkaisuun. Suurin osa m:ien
käsiteltäviä asioita ratkaistaan nykyajan
valtioissa eri ministeriöissä eikä
yhteisministeris-tössä, jolle siis etupäässä kuuluvat kaikkein
tärkeimmät asiat sekä valtio-asiain yleinen johto.
Parlamentaarisesti hallituissa valtioissa, missä
m :t säännönmukaisesti otetaan samasta
valtiollisesta puolueesta (nim. siitä, jolla on enemmistö
parlamentin alahuoneessa), täytyy ministeristön
ylimalkaan ainakin ulkonaisesti esiintyä
solidaarisena 1. yhteisvastuullisena, mutta myöskin
muissa valtioissa on ainakin jonkinlainen
yhdensuuntaisuus eri m:ien politiikassa ajan pitkään
välttämätön. Viimemainituissa maissa m:ien
suhde kamareihin ei tietysti ole niin läheinen
kuin parlamentaarisesti hallituissa valtioissa,
vaikkakin kamarien jäsenet varsinkin
interpel-latsionioikeutta käyttämällä tuntuvasti voivat
hallituksen toimintaa valvoa. Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa m :eillä (valtiosihteereillä) ei edes
ole oikeutta olla kongressin istunnoissa
saapuvilla. Sveitsissä, missä välitön kansanvalta
vallitsee, m:t ovat suuresti riippuvaiset itse
kansasta välittömästi.
»Valtuutetuiksi ministereiksi" (ministres
pléni-■potentiaires, bevollmiiclitigte Minister) eli
»ylimääräisiksi lähettiläiksi" (envoyés
extraordinai-res, ausserordentliche Gesandte) nimitetään
toiseen arvoluokkaan kuuluvia diplomaattisia
agentteja 1. asiamiehiä. [G. Jellniek, „Die Entwicktung
des Ministeriums in der konstitutionellen
Mo-narcliie" (1S83) ; Dupriez, ,,Les ministres dans
les prineipaux pays d’Europe et d’Amerique"
(2:nen painos 1S93) ; Barthélemy, „Le role du
pouvoir exéeutif dans les républiques modernes"
(1906); Löw, „Die Regierung Englands" (1908);
Erich, »Muutamia piirteitä hallituksen asemasta
ja vastuunalaisuudesta nykyajan valtioissa"
(1909).] — ks. Ministeristö,
Ministerin-vastuunalaisuus, Ministeriö,
Parlamentaarinen hallitustapa,
Diplomatia. R. E.
Ministeriaalit. Näin nimitettiin keskiajalla
kuninkaiden ja ruhtinaiden huonepalvelijoita ja
seuralaisia, jotka palveluksestaan saivat
kuninkaan määräämän palkan, tavallisesti läänityksiä;
niistä muodostui myöhemmin ritari- ja
aatelis-sääty.
Ministerihallitus, hallitustapa, jonka mukaan
tosiasiallinen valtiollinen vaikutusvalta ja
hallituksen johto ei kuulu hallitsijalle (taikka
presidentille) vaan vastuunalaisille ministereille. M:n
kaavan muodosteli 19:nnen vuosis. alkupuolella
ransk. valtiomies ja kirjailija Benjamin Constant
tunnetulla lausunnollaan ,,le roi règne, mais il ne
gouverne pas" (»kuningas hallitsee, mutta hän
Tavallinen
ruuvipinta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
