Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muojärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
811 Muonitus—
476 m yi. merenp. olevaan Kilpisjärveen (ks. t.) ;
siitä lähtien M. käy jo venekulknkelpoiseksi ja
tunnetaan pitkät matkat nimellä Könkämäeno,
aina siihen saakka, missä se saa vasemmalta
Lätäsenon, M. virtaa luoteis-kaakkoissuuntaisena
Muonion kirkolle asti, jossa se kääntyy etelää
kohti, juosten niin aina Tornionjokeen saakka.
M:n monista koskista suurin on Muoniokoski,
jossa 10 km:n matkalla 7 voimakasta putousta.
— M. on koko pituudeltaan Suomen ja Ruotsin
välisenä rajana. L. H-nen.
Muonitus. Rauhanaikana sotaväen
joukko-osastot tav. itse pitävät huolta ruuanlaitosta ja
saavat tätä varten n. s. annos- ja
särvin-rahan. Sota-aikana m:sta huolehtii i n t e
11-d e n t u u r i, joka rauhanaikana kokoaa
ravintoaineita muonamakasiineihin. Näistä toimittavat
sotajalalla oleville joukoille muonavaroja n. s.
m u o n a k o 1 o n n a t, jotka kulkevat joukkojen
perässä vähintään päivämarssin matkan.
Leipää paistetaan myös liikekannalla ollessa. Tätä
varten on olemassa n. s.
kenttäleipomo-kolonneja, joilla on matkassaan
kenttä-uuneja. Iventtäleipomokolonnaan kuuluu 20
kenttä-leipomovaunua ja 1 varavaunu. Tällainen kolonna
leipoo 24 tunnissa 28,000-36.000 leipäannosta. —
Lihaa, vihanneksia y. m. hankkivat rauhanaikana
sotajoukkojen tarpeiksi kirjallisella sopimuksella
siihen sitoutuneet hankkijat. Sota-aikana
näitä tavaroita (usein säilykkeinä) toimittavat
tav. vain muonakolonnat. Joskus lähetetään
sotajalalla ollessa lähellä oleviin kyliin
muonitus-joukkoja. il. v. H.
Muoti (ransk. mode < lat. modus = oikea mitta,
tapa), vallalla oleva kuosi, makusuunta.
Enimmin silmäänpistävä on m:n vaikutus pukujen
(ks. t.) alalla, mutta sen merkitys on
huomattavissa melkeinpä kaikilla toiminnan aloilla aina
asuntojen koristamisesta ja sisustamisesta
ajatustapoihin ja niiden kirjalliseen ja taiteelliseen
ilmaisuun saakka. Ainainen vaihtelu on m:lle
ominainen. Kun m. rientää yli hyvän maun ja
terveen järjen, puhutaan m u o t i h u 11 u u d e s t a.
M. vaikuttaa suuresti tavaran kysyntään ja
samalla myös sen hintaan saaden aikaan
hinnanvaihteluja sekä myös kiihottaen tuotantoa ja
yllyttäen kilpailuun siten edistäen myös tavarain
valmistustaitoa. Pukujen alalla m:n katsotaan
saaneen aikaan tasoitusta yhteiskuntaluokkien
kesken. Ranska on kauan ollut
yksinmäärää-jänä pukukuosien alalla, joskin Englanti ja
joskus muutkin maat ovat aiheuttaneet muutoksia
tällä alalla. — Muotinukke (oikeastaan
mannekiini, joka on viimeisen muodin mukaan puettu),
nainen, joka aina pukeutuu uusimman muodin
mukaan.
Muotkatunturit, laaja tunturialue
Inarijoen ja Kaamasjoen vesien välissä, rajoittuen
etelässä Vaskojoen laaksoon; Kaamasjoen lisäjoki
Kiellajohka leikkautuu monine sivuhaaroilleen
koko tunturiryhmän läpi. Korkeimpana
huippuna M :ssa on pitkät ajat pidetty Peldoaivia.
Uusien mittausten mukaan on korkein
Kuarve-kods, 593 m. Muut huomattavimmat huiput ovat:
Galguoaivi (586 m), Toanganoaivi (582 m),
Pel-doaivi (570 m). Gaisvaara (570 m),
Jorpagais-■ aara (559 m), Portahttsokko (545 m),
Pohjois-Saddehvaara (541 m), Kiellaroaivi (540 m),
Lennahoaivi (539 m) ja Kätkipassi (514 m).
Muotokuva 81’2
Vielä kaikkia yllämainituita huippuja korkeam
pana kohoaa varsinaisten M:n pohjoispuolella
^iligas (629 m). -— Suurin osa M:sta on
vuo-rilajiltaan granuliittia; ainoastaan
lounaiskolkassa on hiukkasen postkalevista graniittia. —
Eteläosa M:sta on Inarin, pohjoisosa Utsjoen
pitäjän alueella. h. Il-nen.
Muoto, vastakohtana aineelle tai sisällykselle,
on se tapa, jolla osat ovat yhtyneet
kokonaisuudeksi. Niitä tieteitä, jotka eivät käsittele
aineiden objektiivista laatua, vaan sitä järjestystä eli
niitä keskinäisiä suhteita, joiden alaisina esineet
näyttäytyvät tajuavalle ihmiselle, nimitetään
muodollisiksi tieteiksi (esim. matematiikka). —
Aristoteleen mukaan m. (eidosj merkitsee,
vastakohtana aineelle (hj/lë), esineen käsitteellistä
sisällystä. Kant väittää, että käsittämistapamme
vasta antaa esineille sen muodon, että ne voivat
tulla tiedettäviksi. — Logiikka on koettanut
selittämällä ajatuksen muotoja esittää sääntöjä,
joiden mukaan voimme määrätä ajatusten
pätevyyden. Nykyisin on kuitenkin tämän
muodollisen pätevyyden merkitystä melkoisesti rajoitettu
tai sitä on pidetty aivan arvottomana. Taiteessa
on ollut riidanalaisena kysymys siitä asemasta,
joka m :11a on oleva sisällyksen rinnalla, ja
voidaan sanoa, että suurempi vapaus muodoissa
sisällön hyväksi on päässyt vallalle uudempina
aikoina. -— Oikeustieteessä m. tarkoittaa
oikeudellisesti tärkeiden toimintojen suorittamista
määrätyllä tavalla (kuten esim. vala todistuksessa
tai omakätinen allekirjoitus sopimuksessa). —
Kielit, ks. Kielioppi. Taivutus.
J. W. S.
Muotoaisti, taiteilijan, maalarin,
kuvanveistäjän, runoilijan synnynnäinen, luontainen kyky
kauniisiin, tyylikkään varmoihin muotoihin
pukea taiteelliset kuvitelmansa (vrt. Väriaisti).
U-o N.
Muotokasvi, määrätyille seuduille erityisesti
ominainen, ulkomuodoltaan muiden maapallon
alueiden kasveista enemmän tai vähemmän
poikkeava kasvi. Ulkomuoto vastaa joitakin erikoisia
luonnon olosuhteita. Useimmin mainittuja m :eja
ovat etenkin erilaiset troopillisten seutujen
kummallisuudet. Kun m. esiintyy maisemalle
leiman-antajana, on se samalla leimakasvi. K. L.
Muotokoeffisientti, metsänh., puusta otetun
kahden läpimitan keskinäinen suhdeluku.
Tavallisimmin käytetty on puun korkeudelta
mitatun läpimitan ja rinnankorkeusHipimitan (1,« m
maasta) välinen suhdeluku. Tätä käytetään usein
puiden kuutioimistauluissa puun muodon
ilmaisijana, sopivasti luokkiin ryhmitettynä, esim.
0,oo, 0,65, 0,7o, 0,75, 08o. Kun muotoluokka
on puulle mittausten tai arvioimisen kautta
määrätty, saadaan puun kuutiomäärä vastaavan
luokan kuutioimistaulusta puun
rinnankorkeusläpi-mitan ja pituuden nojalla. E. é O. Lth.
Muotokorkeus ks. Muotoluku.
Muotokuva (ransk. portra.it) tarkoittaa
henkilön esittämistä joko plastillisella tavalla
veistoksena (ks. Kuvapatsas ja Korkokuva)
tai tasaiselle pinnalle tehtynä maalauksena ja
piirustuksena, valokuvana. Piirustettu ja
maalattu m. on tavallisesti joko koko-, polvi-,
p u o 1 i v a r t a 1 o-, rinta- tai päänkuva,
riippuen siitä, minkä verran henkilöä on
esitetty. Henkilön asennon mukaan m. voi olla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
