Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
neljästoista kirjain, jonka vanhimpana seemiläisenä
muotona oli ylhäältä alaspäin vedetty
kaksipolvinen vinkkuraviiva (ks. kuvaa Kirjoitus I);
kreik. kirjaimistosta N muuttumattomana
siirtyi latinalaiseen kirjoitukseen. N:n äännearvo
on tav. n-, usein sillä kuitenkin myös merkitään
k: n ja g :n edessä olevaa ^-äännettä (vrt. esim.
suom. kenkä, saks. Ungarn). Muljeerattu n
merkitään unkarilaisessa kirjoituksessa ny:llä
(Arany), ranskalaisessa ja italialaisessa gn:llä
(ransk. seigvcur, it. signore), espanjalaisessa Li :llä
(senor) ja portugalilaisessa nh:lla (senlior).
n-äänne on ääntämispaikkaan katsoen dentaali
1. hammasäänne, ääntämistapaansa nähden taas
aukkoääune, tarkemmin: nasaali 1. nenä-äänue
(vrt. Nasaalit).
Lyhennyksissä N voi olla = lat. Neutrum,
No-men (vrt. N. N.), Nominativ us, Non, Numerus;
roomal. lukutnerkkinä N = 900. Kaupassa n. =
netto. Lyhennetyissä ilmansuuntien nimityksissä
N = pohjoinen. Kemiassa N on typen (lat.
nitro-genium) merkki. Y. TV".
Naakeli (ruots. nagel), aluksen n. s. n a
a-kelipenkin reikään pistetty, puusta tai
raudasta tehty vaarna, johon joku liikkuvaan
takilaan kuuluva tai muu köysi kiinnitetään.
F. 11’. I..
Naakka (Corvus [Coleus] monedula) on
variksen suvun pienin laji, 35-37 cm pitkä. Huntu,
kurkku, siivet ja pyrstö
ovat mustat, vähän
sini-punertavan hohtoiset,
selkä mustanharmaa,
kaula ja niska
siniharmaat. Silmäterän kehä
on
harmaansinivalkoi-nen. Naakka on
levinnyt koko palearktiselle
alueelle, pesien
joukot-tain ihmisasuntojen
luona, erittäinkin
vanhoissa rakennuksissa,
mutta myös puissa. Alkuperäiset pesimäpaikat
ovat jyrkät kallioseinät. Suomessa n. elää vain
muutamissa kaupungeissa (runsaimmin Turussa,
Naantalissa ja Porissa) mutta useissakin
maaseudun kirkonkylissä, joissa on vanhoja kirkkoja
tahi muita suuria rakennuksia (esim. Ulvilan,
Naakka.
Naaleja.
Helsinginpitäjän, Lohjan y. m.). Munia tav. 5-6:
ne ovat sini vihreitä, tummatäpläisiä. N. on
kaikkiruokainen, kuten sen sukulaisetkin. Ääni on
hyvin kuuluva „kiak, niak, jak". — Toinen
läheinen laji, vaaran. (C. dariuricus) asuu
Koillis-ja Keski-Aasiassa. Kerran (1883) eksynyt
Suomeenkin, Uuteen-Kaarlepyyhyn. Elintavoiltaan
vaara-n. on tavallisen n :n kaltainen. E. IV. S.
Naali (Canis lagopus) on pohjoisissa
tunturiseuduissa elävä ketun läheinen sukulainen.
Jalat lyhyet, kuono
tylppä, korvat
lyhyet pyöreäpäiset,
häntä tuuhea,
jalkapohjatkin karvaiset.
Ruumiin pituus n.
60 cm, hännän n.
30 cm. Väri on
kesällä tummanharmaa, talvella valkea.
Muuan
värimuunnos, musta n. (lapiksi Cappis-njalla) on
talvellakin tumma, joko harmaa tai tummansinervä.
N. syö sopuleja, jäniksenpoikasia, metsäkanoja,
lintujen munia y. m. s. Synnyttää kesäkuussa
4-9, joskus 12 poikasta. Elää Euroopan, Aasian
ja Ameriikan pohjoisimmissa osissa sekä
Jäämeren saarilla. Suomessa n. on yleinen Lapissa
mutta tavataan myös Pohjanmaalla ja
Venäjän-Karjalassa, joskus nähty talvimatkoillaan
eksyneenä Ahvenanmaallakin. Sitä pyydystetään
turkin vuoksi, mitä tummemman sininen se on, sitä
arvokkaampi. /7. A. S.
Naama (facies) on pään etuosassa jatkuen
ilman jyrkkää rajaa taaksepäin. N:ssa
sijaitsevat silmät, nenä ja suu, sen luisen tuen
muodostavat naaman luut, jotka ovat: 2 nenäluuta,
2 kyynelluuta, vannasluu, 2 yläleuanluuta,
2 poskiluuta, 2 suulaenluuta ja alaleuanluu
(naaman luihin lasketaan sitäpaitsi vielä kaulan
yläosassa oleva kieliluu). N:n iho on hyvin
liikkuva toimien miimillisenä elimenä. Sen
liikkeitä välittävät ihonalaiset n:n lihakset, joita
hermottaa n.-hermo. Eri ihmisroduilla on n :n
suunta ylhäältä alaspäin eri suuressa määrin
kalteva. Tätä kaltevuutta mitataan n. s. n.- 1.
kasvok uimalla, jonka eri tutkijat (Camper,
Iluxley, Virchow, Weisbach) määräävät hieman
eri tavalla; Camperin mukaan se saadaan, kun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
