Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Natroni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1017
Naturalisti —
Naulavalssit
1048
lauseena 1800-luvun alkupuoliskolla vallinneille
klasssillis-romanttisille taidesuunnille. [V.
Valentin, »Der Naturalismus und seine Stellung in
der Kunstentwickelung" (1891) ja Leo Berg.
„l)er Naturalismus" (1892).]
3. Kirjallisuudenhistoriassa n:11a
tarkoitetaan pääasiallisesti samanluontoista
suuntaa kuin kuvaamataiteissakin, ja nimenomaan
n. on annettu nimeksi sille uudenaikaiselle ransk.
koulukunnalle, jonka johtajana oli Emile Zola
ja puhdasverisimpänä, täydellisimpänä
edustajana Guy de Maupassant. [P. Levin. ..Den
na-turalistiske roman" (1907).] (E. R-r.)
Naturalisti, naturalismin (ks. t.) kannattaja.
Natural selection [niitjaral sileksan], engl. =
luonnollinen valinta. vrt. P o 1 v e u t u m i
s-o p p i.
Nature morte ’ [natyr-mo’rt], ransk. (»kuollut
luonto"), tarkoittaa sitä maalaustaiteen alaa,
joka esittää elottomia luontokappaleita ja
esineitä: metsänriistaa, hedelmiä, pöytäkalustoja
y. m. s. Vastaavana saks. nimityksenä on
Stilleben (ks. t.). " E. R-r.
Nauck, Johann August (1822-92). saks.
filologi; v:sta 1861 Pietarin tiedeakatemian
vakinainen jäsen, 1869-83 samalla kreik.
kirjallisuuden professori historiallis-kielitieteellisessä
instituutissa. N. on toimittanut kriitillisiä laitoksia
Homeroksesta, Sophokleesta. Euripideesta y. m.
Hänen muista julkaisuistaan mainittakoon :
..Tra-gicorum græcorum fragmenta" (2 :nen pain. 1889),
»Kritische Bemerkungen" (8 os. sarjateoksessa
..Mélanges greco-romains" (1860-SO). »Opuscula
selecta" (1886) y. m. [Th. Zielinski, »August
Nauck" (1894). ’ E. R-n.
Nauhaornamentti (ks. Ornamentti),
nauhoista sommiteltu tai koristetun nauhan tapainen
ornamentti, jomnioisena sen tapaa esim. kreik.
taiteessa meander-, palmikko-, ruusuke-, lehti- ja
helminauhoina sekä spiraalimeander-,
taiteviiva-nauhoina alkuperäisten kansain taidetuotannossa.
Varsin luonteikkaana n. esiintyy
varhaiskeski-aikaisissa miniatyyrimaalauksissa (ks. t..
iiriläi-set ja kelttiläiset aiheet), skandinaavilaisessa
lohikäärmeornamentiikassa, saraseeueilla sekä
1500- ja 1600-luvun ornamenttipiirtäjäin töissä
ja myöhimpinä aikoina alkavan modernin, n. s.
Jugend-tyylin kiemuroissa. U-o N.
Nauheim /-Jiäim] (1. Bad-N.). kaupunki Sak
sassa, Hessenissä Taunus-vuoren pohjoisrinteellä
Giessenistä etelään: 5,054 as. (1905). N. on
kuuluisa hiilihaponpitoisista terveyslähteistään, joita
käytetään sekä kylpyihin että juomiseen
luuvaloa ja varsinkin sydäntauteja vastaan.
Kylpv-vieraiden lukumäärä n. 30,000 v:ssa. Kaunis
»Kurhaus", useita puistoja. — Ensimäinen
kylpyhuone per. 1834. (E. E. K.)’
Naukratis, muinainen kreik. kaupunki
Ali-Egyptissä, Niilin bolbinitilaisen (Rosetten)
suu-haaran varrella, n. 15 km polijoiseenpäin
Saik-sesta. Paikalla oli kenties jo 7 :nnellä vuosis. e. Kr.
ollut kreik. kauppa-asema; keskittääkseen
kreikkalaisten kaupan yhteen paikkaan kuningas
Ama-sis II (n. 570-526) perusti heille sinne N.
nimisen kauppa- ja vapaakaupungin, joka pian
kasvoi erittäin vilkasliikkeiseksi ja vauraaksi.
Mile-tolaiset olivat väestön johtavana aineksena,
keskuksenaan Miletoksen Apollonin pyhäkkö.
Samoin oli samolaisillä ja aiginalaisilla eri kauppa-
paikkansa ja pyhäkkönsä. Muilla (khiolaisilla,
phokaialaisilla, klazomenalaisilla, rhodolaisilla,
knidolaisilla, mityleneläisillä y. m.) oli
sitävastoin yhteinen eristetty alue, Hellenion, jossa oli
heidän temppelinsä, varastonsa ja
kauppapaikkansa. Vv. 1884-86 engl. Fl. Petrie ja
E.A.Gardner suorittivat N:ssa kaivauksia; löydöistä
olivat muinaistieteelle erittäin tärkeät itämaiseen
tyyliin maalattujen kreik. saviastiain sirpaleet.
O. E. T.
Naula. 1. Yhdistys- ja kiinnitysväline, jolla
on moninainen käytäntö kotitaloudessa ja teolli
suudessa, on terävä tav. raudasta, mutta
myöskin messingistä ja vaskesta toisinaan puustakin
tehty. Valmistetaan käsin takomalla — tako-n :t.
tai naulakoneilla — kone-n :t, tai myöskin
valamalla. — Kone-n :t ovat: leikattuja
(levykaista-leesta tai langasta), puristettuja ja valssattuja.
N. s. pariisilais-n :t ovat lankanauloja. — Kanta
on joko tasainen, hartiakas tai mykevä.
Tarkoituksen ja suuruuden mukaan nimitettyinä:
laiva-1. tammi-, kisko-, lattia-, pärekatto-,
hevosenkengän-, tapetti-, katto- kengän-n :t. P-o P-o.
2. Vanha suom. mitta (ruots. skdlpund) = 32
luotia = 128 kvintiiniä = 425,o;6 grammaa (vrt.
Leiviskä), merkittiin li, latinalaisesta libra
sanasta syntyneen lyhennyksen Ib muuntelu.
Suom. (ja ruots.) n :n lähin vastine on
kölni-läinen pfund = l.oms ti. Ven. funt = å09,s g.
U. S:n.
Naulakone, naulain valmistukseen käytettävä
kone. Leikkuu n, leikkaa kylmänä
levykaista-leesta suippovartisia nauloja ja puristaa samalla
niihin kannan. Levykaistaletta syötetään
koneeseen käsin tai itsetoimivasti. Jotta naulat
tulisivat suippoja, on kaistale teriin nähden hieman
vinossa asennossa, sitä on silloin joka leikkuun
jälkeen käännettävä ympäri. Tällainen kone
leikkaa esim. 30-70 mm :n pituisia ja 3,5 mm:n
paksuisia nauloja 100 kpl. minuutissa kuluttaen noin
3/4 hevosv:aa. — Puristettuja nauloja valmistetaan
puristamalla sopivan suuruisesta levystä
leikatuista kuumista metallipuikoista. — L a n k a-n.
valmistaa nauloja kylmästä, pyöreästä tai
kulmikkaasta metallilangasta leikaten kärjen
suipoksi nelikulmaiseksi ja puristaen kannan.
P-o P-o.
Naulapora, suippokärkinen, vksileikkoinen,
puutyöhön käytettävä kierukkapora 1. kaira (ks.
Kaira, kuv. 6). P-o P-o.
Naularauta (reikärauta), reiäkäs rauta, jonka
reikään naulan varsi pannaan kantaa taottaessa.
Naulasaari, saari Mäntyharjun pitäjässä
kirkolta n. 1 penink. länteen Tarliaveden ja
Juola-veden välisessä Naulasalmessa. Oli 1415 Savon
ja Hämeen erämaiden välille käydyn rajan
raja-paikkoja sekä vv. 1445-46 ja 1452 uudistetuissa
rajankäynneissä samaisen rajan, josta sittemmin
tuli Savon ja Hämeen maakuntaraja,
lähtökohtana. A. Ex.
Naulauskone, kone jota käytetään laatikoita
y. m. puisia tavarain kuljetuslaatikolta
valmistettaessa. ja joka iskee naulan puuhun ja
tavallisesti myöskin päättää 1. kotkaa sen. Myöskin
kenkätehtaissa käytetään n :ita puolipohjieu ja
korkojen naulaamiseen. P-o P-o.
Naulavalssit, naulain valmistukseen
käytettävät valssit, joissa on n. s. periodinen kaliiberi,
s. o. valsseissa on 2 tai 4 ympärysuraa (kaliibe-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
