Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nyks ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1381
Lollandille. — N. mainitaan ensi kerran
1200-luvun keskivaiheilla, mutta linna siellä oli
varmaan jo 1100-luvulla. N :ssä tehtiin 1365 rauha
hansalaisten kanssa. Ruotsalaiset marssivat N:iin
1658 ja linnoittivat sen. — 2. Kaupunki
Tanskassa, Lim-vuonossa olevan Mors-saaren
itärannalla; 6,918 as. (1911). — Muutamia tehtaita;
Kristian IX :n muistopatsas. — N. mainitaan
kaupunkina 1299. — 3. Kaupunki Tanskassa,
Sjællandin pohjoisrannikolla, Isefjordin rannalla:
2.100 as. (1911). Nyk. vähäpätöinen, mutta
keskiajalla tärkeä sillinpyyntikaupunki. -— Sjællandin
vanhimpia kaupunkeja. (E. E. K.)
Nyks (lat. Nox), kreik.. = yö: tarustossa
olen-noituna jumalolennoksi N. on (Hesiodoksen
Theo-gonian mukaan) Khaoksen (alkukuihin) tytär,
synnyttää veljelleen Erebokselle (maanalaiselle
pimennolle) kaksi lasta, Aitherin (kirkkaan
yli-ilman) ja Hemeran (päivän); yksikseen, ilman
puolisoa hän synnyttää koko joukon lapsia,
enimmäkseen synkkiä ja tuhoisia mutta osaksi myös
suopeita olioita: surman ja kuoleman, moitteen
ja vaikeroimisen, kohtalottaret (moirat).
Nenie-siin, petoksen ja lemmen, vanhuuden ja riidan:
unen ja unten suvun sekä hesperidit. O. E. T.
Nyktalopia ks. Päiväsokeus.
Nyktinastiset liikkeet (kreik. nyks — yö, ja
nasto’8 = painava), kasvit., ks. Uniliikkeet.
Nyktitrooppiset liikkeet (kreik. nyks = yö, ja
tropos - käännös), kasvit., ks. Uniliikkeet.
Nyktofobia (kreik. nyks = yö, ja phobos =
pelko), pimeänpelko, heikkohermoisissa joskus
tavattava pelko olla yksin pimeässä jopa
hämärässäkin huoneessa.
Nykyaika ks. Leino, Kasimir.
Nykyrka [nytsörka] ks. Uusikirkko.
Nyköping [nytso-J, kaupunki Ruotsissa,
Söder-manlandin pääkaupunki, kauniilla paikalla
N:n-joen (118 km, vesialue 3,640 km1) suussa km
sen laskusta Stadsfjärden nimiseen Itämeren
lahteen; 10,416 as. (1912). — Kaksi vanhaa kirkkoa
(S :t Nikolai ja Ali helgona kyrka), maaherran
palatsi, raatihuone, Nyköpings hus linnan
rauniot; korkeampi valtion oppikoulu, tyttökoulu,
useita sairaaloita. -— Teollisuus huomattava:
44 tehdasta. 1.446 työmiestä, valmistusarvo ll.s
milj. mk. (1911). Suurimmat teollisuuslaitokset:
Nordiska kompaniets verkstäder, Fors’
ullspin-neri. Periodens bommullsspiuneri, 2 myllyä. —
Satama äskettäin syvennetty 5 m:iin; 1911
selvitettiin 84.608 rek.-ton. Oma kauppalaivasto:
634 rek.-ton. netto. Kaksi rautatietä kulkee N:n
kautta. — Södermanlannin yksityispankin
pääkonttori. — N. on todennäköisesti Ruotsin
vanhimpia kaupunkeja ja keskiajalla maan
tärkeimpiä: silloin (niinkuin ajoittain myöhemminkin)
siellä pidettiin useita valtakunnankokouksia.
N :n merkitystä lisäsi luja Nyköpings hus
niminen linna (mainitaan jo Maunu Ladonlukon
herttuanistuimena). Siellä pidettiin N:n pidot
(ks. t.) 1317. 1466 Eerik Akselinpoika Tott siellä
valittiin valtionhoitajaksi, Sten Sture nuor.
valloitti sen 1516, Kustaa Vaasa 1526: Kaarle
herttua piti siellä hoviaan ja kuoli siellä (1611).
Nyk. linnanraunioista 011 päätetty tehdä museo.
— N. paloi 1390, 1665, 1825, venäläiset
hävittivät sitä 1719. (E. E. K.)
Nyköpingin pidot [nytsö-J. Kuningas
Birger Maununpoika houkutteli veljensä herttuat Ee-
1382
rikin ja Valdemarin luoksensa Nyköpingiin,
muka pitoihin, mutta vangituttikin heidät
kavalasti yöllä jouluk. 10 ja 11 p:n välillä 1317.
Nyköpingin linnan vankityrmässä herttuat
sitten seur. v:n alkupuolella kuolivat, niinkuin
kerrottiin, nälkään. K. G.
Nyland [ny-] ks. Uusimaa.
Nylander /-«’-/-suvun kanta-isä, Simo, oli
Oulussa kauppiaana jo 1600-luvun loppupuolella
(k. 1715). Ilyvin useat suvun jäsenistä ovat
niinikään olleet Oulussa kauppiaina.
1. Johan N. (1698-1761). piispa. Simo N:n
poika. N. pääsi varhain opintielle ja olisi ollut
jo 15-vuotiaana kypsynyt yliopistoon, jollei iso
viha olisi pakottanut perhettä pakenemaan
Ruotsiin. Siellä hän opiskeli useita vuosia Upsalan
yliopistossa, mutta suoritti maisterintutkinnon
vasta rauhan jälkeen Turussa. V. 1725 hänet
nimitettiin Helsingin triviaalikoulun
konrehto-riksi ja saman vuoden lopussa Porvoon lukion
historian lehtoriksi. Vaihdettuaan 1728 toimensa
jumaluusopin lehtorin virkaan hän sai
Säkkijärven palkkapitäjäkseen. Valtiopäivillä hän oli
lehtorina ollessaan 1738 ja 1742. Sodan loputtua
hän palasi Porvooseen, jossa sai, piispa
Jusleniuksen Ruotsissa viipyessä, hoitaa
tuomiokapitulin esimiehen toimia, kunnes hänet 1745
nimitettiin Porvoon piispaksi. Piispana N. oli
tarmokas ,)a ahkera, seuraten vanhoja Gezeliusten
aikaisia periaatteita, joihin hän oli tutustunut
piispa Jusleniuksen kautta. Porvoon lukiolle
hankittiin uusi talo. ja koulunopettajain
palkkoja parannettiin. Tarkastusmatkoilla ja
kiertokirjeillään N. työskenteli lukutaidon
edistämiseksi sekä luterilaisten että kreikanuskoisten
keskuudessa, vastusti taikuutta, suositteli
raittiutta ja muita hyviä tapoja. [..Finlands
minnes-värda män" I (1854).] A. J. Pii.
2. Johan N. (1742- n. 1812), edellisen
veljenpoika, liikemies; harjoitti kauppaliikkeen
ohessa laivanrakennusta ja perusti 1783 Nybyn
(ks. t.) lasitehtaan Iin pitäjään; sai Kustaa III
:n-nelta liovineuvoksen arvonimen; julkaisi 1804
kirjasen ,,Skeppsredaren oeh köparen uti
Norr-bottniska viken"’.
3. Fredrik N. (1820-80), N. 1 :n veljen
pojanpoika. kasvitieteilijä ja lääkäri. Yliopp. 1836,
f il. kand. ja maist. 1840, lääket. kand. 1843, fil.
lis. ja toht. 1844. lääket. lis. 1853. Tuli
kasvitieteen dosentiksi 1843 ja toimi myös jonkun
aikaa Pietarin kasvit, puutarhan palveluksessa,
mutta antautui sittemmin lääkäriksi, toimien
1846-50 Oulussa ja tullen sinne toiseksi
kaupunginlääkäriksi 1853 ja ensimäiseksi 1873. —
Kasvitieteilijänä N. aloitti uuden ajanjakson
kotimaisen tutkimuksen historiassa retkeillen laajalti
Suonien luonnontieteellisellä alueella, m. m.
Venäjän Lapissa ja Karjalassa, ja saavuttaen
erittäin huomattavia tuloksia, jotka julkaistiin
teoksissa „Specilegiuni plantarum fenniearum" I
(1843), II (1844) ja III :I (1846). Viimeinen
kasvitiet. teos oli ..Eriophori monograpliia" (1851).
— Harvinaisen monipuolisesti sivistyneenä ja
lahjakkaana miehenä, etevänä lääkärinä sekä
innokkaana suomenmielisenä N. saavutti Oulussa
suuren vaikutusvallan. V:n 1872 valtiopäivillä
hän oli porvarissäädyssä Oulun edustajana.
4. William N (1822-99), edellisen veli,
kasvitieteilijä, etupäässä jäkäläntutkija. Yliopp.
Nyks—Nylander
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
