Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustoimikelpoisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1471
Oise—Ojamyyrät
1472
valajalta. 0:ja on olemassa vain 70-80 kpl.,
suurin osa Rotschild-perheen hallussa;
harvinaisuutensa vuoksi ne nykyään ovat kullan hinnassa.
f7-o N.
Oise /uü’z] (vanhan ajan Esin 1: Isara), Seinen
lisäjoki oik., alkaa Belgiasta, Ilainaufn
maakunnasta, virtaa lounaista pääsuuntaa, laskee
Pariisin alapuolella Seineen; 305 km, kuljettava
Chau-nysta alkaen. Suurimmat lisäjoet Serre ja Aisne
vas. 0:sta on kaivettu kauavia Somme-,
Sambre-ja Schelde-jokiin. — 0:n mukaan on nimitetty
0:n departementti Pariisin
pohjoispuolella; 5,887 km3, 411,028 as. (1911).
Oita (kreik. Olle, nyk. Katavothra), vuoristo
Kreikassa, Malilaisen-lahden länsirannalla,
Pohjois* ja lveski-Kreikan välissä. Kolkko,
liitukal-keista syntynyt (korkein kohta 2,152 m yi.
me-renp.); sen itäpäitse kulkee tie Thermopylai
nimistä rantakaistaletta myöten. — Tarun mukaan
Herakles poltti itsensä 0:11a.
Oitbacka, maatila Kirkkonummen pitäjässä n.
6 km luoteeseen Köklaksin asemalta. Omistajat:
kauppaneuvos F. Kiseleff ja nyk. (1914) hänen
poikansa konsuli F. Kiseleff. A. Es.
Oitti, rautatieasema (IV 1.)
Riihimäen-Lähden rataosalla, Hikiän ja Lappilan asemien
välillä, 15 km Riihimäeltä, 44 km Lahteen;
etäisyys Helsingistä 86 km. — Tiilitehtaita.
Oja ks. Ojitus.
Oja-aura, avo-ojien kaivamiseen ja varsinkin
vanhojen sarkaojien puhdistamiseen käytettävä
aura. Nykyään
käytännössä olevat o:t
ovat joko
kaksipuolisia (kuva),
joilla saadaan oja
valmiiksi yhdellä ajolla,
taikka
yksipuolisia, jotka tekevät
valmiiksi vain puoli
ojaa kerrallaan. 0:n
vetämiseen käytetään
joko 8 à 12 hevosta
taikka työ
suoritetaan vorokilla, jota
kiertää 2 hevosta.
Yhdessä päivässä
lasketaan voitavan hevosia käyttämällä puhdistaa
kaksipuolisella o :11a 10,000 m sarkaojaa ja
yksipuolisella o:lla 5,000 m. Vorokin avulla suoritettu
työ on samassa ajassa n. 1,500 m. O. edellyttää
työskentelyä läpimärässä maassa, sillä
kuivemmassa maassa työ käy raskaaksi. [,,Oja-aurojen
koetukset", Maatalousseurojen
konetarkastuslai-toksen julkaisuja n :o 5, 1910.]
7. A. S-H.
Ojajärvi, rautatieasema (IV 1.)
Vii-purin-Elisenvaaran rata-osalla, Inkilän ja
Hiito-lan asemien välillä, 78 km Viipurista, 100 km
Sortavalaan; etäisyys Helsingistä 391 km.
Ojakirves ks. Ojitus.
Ojakkala, seisahduslaituri Vihdin pitäjässä
Hangon-Hyvinkään radalla Otalammen ja
Nummelan asemien välillä. Kapearaiteinen rautatie
Olkkalan kartanoon, valmistunut 1913 (pituus 11,8
km ; omistaja maanviljelysneuvos E. af Hällström).
-— 0:n kartano seisahduslaiturin läheisyydessä
käsittää 1 ’/„„ manttaalia, n. 700 ha. Tiilitehdas,
höyrymylly, turvepehkumylly y. m. Omistaja
(1914) Th. Mansner (ennen Asehan, Stackelberg,
Segerstråhle ja Francke). A. Es.
Ojama, Ivao (s. 1843), ruhtinas, jap.
sotamarsalkka ja valtiomies; taisteli 1868
keisarillisten puolella, otti 1877 osaa Satsumakapinan
kukistamiseen, oli sittemmin korkeissa
sotilas-ja hallitusviroissa, m. m. sotaministerinä ja
yliesikunnan päällikkönä; johti Kiinan sodassa
1894-95 Japanin toista armeiaa ja valloitti Port
Arthurin; oli Japanin ja Venäjän välisessä
sodassa 1904-05 Japanin armeian ylipäällikkönä.
J. F.
Ojamo. 1. Muinainen rautakaivos Lohjan
pitäjässä kirkolta 3 km lounaaseen Lohjanjärven
rannalla 0:n ratsutilalla. Työt 0:ssa, joka on
maamme vanhin vuorikaivos, aloitti vv. 1538-40
Eerik Fleming, jolle Kustaa Vaasa 1542 antoi
oikeuden louhia sikäläistä malmivuorta. Juhana
herttua jatkoi kaivostöitä v:n 1560 vaiheilla,
jolloin sulatushytti perustettiin Mustioon.
Louhinta näyttää loppuneen tällöin jo 1563 ja oli
sitten kauan keskeytyneenä, kunnes se 1615
alkoi uudelleen. Mustion, Anskuun ja Pinjaisten
masuunit perustettiin alkuaan 0:n malmien
varaan. 1640-luvulla alkoi malmi 0:ssa vähentyä
ja 1657 tunkeutui Lohjanjärven vesi kaivokseen.
Louhimista jatkettiin uusissa kohdin yhä
vähenevässä määrässä v:een 1676. V. 1824 Suomen
valtio otti vanhan kaivoksen huostaansa ja
suoritettiin siellä kustannuksia säästämättä
tyhjen-nystöitä ja louhimista, kunnes se 1830 myötiin
yksityisille. V :sta 1850 ei kaivostöitä ole enää
tehty. Kaivosaukkoja on 6; isoin on 34 m syvä.
0:n malmista mainitaan (1836) saadun 46-63 %
harkkorautaa. — 2. O: n ratsutila käsittää
1 manttaalin, n. 625 ha. Tilalla on mylly ia
graniittilouhos. Omistajista mainittakoot
kirkkoherra Gabriel Tammelinus ja hänen sukunsa
(1683-1762), Segercrantz-, Rotkirch-,
Carpelan-ja von Schoultz-suvut, Svvertschkoff-suku
(1846-1902) ja nyk. (1914) tilanomistaja Gustaf
Karlsson. [Ad. Neovius, ..Historiallinen esitys Ojamon
ratsutilasta Lohjan pitäjässä" (.,Lisiä Lohjan
pitäjän kertomukseen" XXIV, 1911).] A. Es.
Ojamyyrät (Paludicola), myyrien heimoon
kuuluvia pienehköjä jyrsijöitä, jotka eroavat
sukulaisistaan tumman värinsä ja pitkän
häntänsä (kaksi kertaa pään pituinen tai
pitempikin) puolesta, sekä siinä, että korvat ovat
aivan piilossa karvan sisässä. Suurempi
oja-myyrä (P. amphibius) on päältä musta tai
ruskea, alta ruskeanharmaa. Ruumiin pituus
keskim. 170 mm, häntä n. 100 mm. Asustaa
mieluimmin vesien läheisyydessä, mutta myös
esim. viljelysmailla, pitkissä maanalaisissa
käytävissä, joista lähtee liikkeelle etupäässä vain
öisin; ui ja sukeltaa erinomaisesti.
Ravinnokseen se käyttää sekä kasvi- että eläimellisiä
aineksia, etupäässä edellisiä, tehden usein suurta
vahinkoa syömällä niityillä kasvien juuria sekä
asuntojen läheisyydessä kaikenlaisia
viljelyskasveja, m. m. se voi koota talvivarastoonsa
parikin kappaa perunoita ja sitäpaitsi herneitä,
papuja, sipulia y. m. Naaras synnyttää 2-3
kertaa vuodessa 6-7 poikasta. — Pienempi
oja-myyrä (P. oeconomus) on selkäpuolelta
mustanruskea, alta vaaleanharmaa; ruumis keskim.
140, häntä 50 mm pitkä. Asustaa
Pohjois-Euroo-passa ja -Aasiassa. Suomessa vain pohjois-
Oja-aura työssä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
