Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ops ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1575
Optikeri—Opuntilaiset lokrilaiset
1576
Bunsenin (1861) luomaa spektraalianalyysin
(ks. t.) teoriaa ovat lukuisat tiedemiehet käyttäneet
hedelmälliseen tutkimustyöhön etenkin kemian ja
tähtitieteen alalla. — Faradayn perustelema,
Maxwellin teoreettisesti sommittelema ja Lorentzin
elektroniikan avulla kehittämä
elektromagneettinen valoteoria on rakentanut sillan kahden
ennen toisistaan erillään olleen fysiikanhaaran,
sähkö- ja valo-opin välille. U. S :n.
Optikeri (kreik. optiko’s = näkemistä koskeva),
optillisten (ks. t.) esineiden ja koneiden
valmistaja.
Optillinen 1. optinen, optiikkaan
(ks. t.) 1. valo-oppiin kuuluva, valo-opillinen;
näköä ja valoa koskeva.
Optillinen telegrafi ks. Lennätin.
Optimaatit (lat. optimä’tës), Kooman ylhäisön
nimitys (sanasta optimus, paras), joka syntyi
Gracehusten (ks. n.) aikana ja merkitsi niitä
vanhoillisia sukuja ja yksityisiä henkilöitä, jotka
yhdessä vanhan virka-aatelin (nobiles, kuuluisat,
jalosukuiset) kanssa taistelivat kansanvaltaisia
aineksia (populares) tahi yksityisiä nousukkaita
(homines novi) vastaan. Näin sulivat vanha
aateliston nimitys nobiles ja myöhäisempi
„parasten", ,isänmaanystävien" nimitys o p t
i-mätes käsitteellisesti yhdeksi, merkiten
kumpikin aatelia vastakohtana aatelittomille
(igno-bilesj. E. E l.
Optima forma (lat.), parhaimmassa muodossa.
Optime (lat.), parhaiten.
Optimismi (lat. optimus = paras) on se
maailmankatsomus, jonka mukaan maailma on, jollei
täydellinen, niin kuitenkin niin hyvä kuin
mahdollista on, paras mahdollisiksi ajateltavista
maailmoista. Uudemmassa filosofiassa
Shaftes-hury ja Leibniz ovat o:n varsinaisimmat
edustajat. Jälkimäinen pyrkii rakentamaan o:n
käsitteelliseksi järjestelmäksi, jonka pohjana on
•Jumalan täydellisyyden aate. Jumala on kaikista
mahdollisista maailmoista valinnut parhaimman
toteutettavaksi. Täydellisenä Jumala on
täydellisen hyvä, viisas ja valtias. Hyvänä Jumala
tahtoo luoda kaiken sen hyvän mikä on
mahdollista, viisaana hän kaikesta mahdollisesta hyvästä
valitsee parhaan, ja valtiaana hänellä on
käytettävänään keinot tekemänsä
maailmansuunnitel-man toteuttamista varten. Sekään tosiasia, että
paha (ks. t.) on olemassa, ei todista sitä
vastaan että maailma on mahdollisista paras. Kantin
kriitillinen filosofia on horjuttanut luottamuksen
tällaiseen käsitteelliseen todisteluun. Mikäli
filosofiassa ei pidetä o:ia vain monista
ruumiillisista ja sielullisista seikoista riippuvana yksilön
onnellisena mielialana, vaan perusteltavana
elä-män- ja maailmankatsomuksena, etsitään sille
perusteita pääasiallisesti ihmisen siveellisestä
tietoisuudesta sekä sellaisista seikoista, jotka
näyttävät osoittavan edistystä ihmiskunnan
historiallisessa kehityksessä. Tällaista o:ia voi
nimittää eetillis-liistorialliseksi tai myöskin
evo-lutsionistiseksi o:ksi (ks. M e 1 i o r i s m i,
Pessimismi). Z. C.
Optimisti, optimismin (ks. t.) kannattaja;
henkilö, joka on taipuvainen katselemaan asioita
niiden valoisilta puolilta ja toivomaan onnellista
tulevaisuutta. Toisinaan sanalle annetaan se
huono sivumerkitys, että o. sulkee silmänsä
elämiin varjopuolilta ja liian paljon luottaa tule-
vaisuuteen; toisinaan taas annetaan o:lle se
tunnustus, että vain elämän- ja
tulevaisuudenluotta-mus, joka on o:lle ominainen, voi aatteellisesti
tukea ihmisen siveellistä toimintaa. Z. C.
Optinen ks. Optillinen.
Optometri (kreik. opsis = näkö, ja metron =
mitta), laite näkövälin 1. näkölaajuuden s. o.
silmän taittamissuhteiden, kaukopisteen ja
lähipis-teen määräämiseksi.
Optotyypit (kreik. opsis = näkö, ja typos =
merkki), näkövoiman tutkimisessa käytetyt
kuviot.
Optsioni (lat. optiö = valinta) on,
kansainvälisessä oikeudessa, luovutettavan alueen asukkaille
suotu oikeus määräajan kuluessa ratkaista ja
ilmoittaa, haluavatko pysyä sen valtion
alamaisina, jonka alaisina tähän saakka ovat olleet.
O.-ehtoa käytetään pääasiallisesti milloin valtio
rauhanteossa toiselle luovuttaa alueen, mutta se
on mahdollinen muunlaistenkin luovutusten
yhteydessä. Sen käyttäminen perustuu seuraaviin
näkökohtiin: luovuttavan valtion alamaiset, jotka
asuvat luovutettavalla alueella, siirtyvät, ellei
toisin sovita, alueen mukana sen valtion
alamaisiksi, jolle luovutus tapahtuu. Sekä
inhimillisyys- että osittain myöskin
tarkoituksenmukai-suusnäkökohdat tekevät kuitenkin suotavaksi,
ettei yksityishenkilöitä pakoteta vieraan
valtion vallanalaisuuteen. Heille annetaan senvuoksi
tilaisuus ilmaista halunsa säilyttää siihenastinen
kansallisuutensa (valtiollisessa merkityksessä),
mutta tähän liittyy samalla velvollisuus muuttaa
luovutettavalta alueelta pois. Niitten asukkaitten,
jotka eivät määräajassa tällaista tahdonilmaisua
anna, katsotaan alistuneen siirtymään sen
valtion alamaisiksi, johon alue yhdistetään. Tällaista
valintaa sanotaan ,,opteeraamiseksi" ja valinnan
tekijöitä optanteiksi. Sääntönä on, että henkilö,
joka haluaa säilyttää kansallisuutensa ja jonka
siis täytyy maasta muuttaa, ei tarvitse luopua
alueella olevasta kiinteästä omaisuudestaan.
Perheenisän tahdonilmaisu on määräävänä myöskin
vaimoon ja alaikäisiin lapsiin nähden.
O :sta on tarkoin erotettava n. s. p 1 e b i s e
i-tum (ks. t.), jolla kansainvälisessä oikeudessa
tarkoitetaan yleiseen kansanäänestykseen
perustuva päätös, jolla luovutettavaksi aiotun alueen
väestö ratkaisee, suostuuko se luovutukseen vai
eikö. R. E.
O.-o ikeudeksi sanotaan muutenkin
valintaoikeutta, esim. viranjaossa sen entiselle haltialle
myönnettyä oikeutta valita (opteerata) uusista
viroista sen, minkä hän haluaa pitää.
Opulentti (lat. opulens), rikas, mahtava.
Opuntia ks. O p u n t i a-k aktns.
Opuntia-kaktus, kaktuskasvisuku (Opuntia),
johon kuuluu noin 150 lajia. Kotimaa Ameriikka.
Muutamat lajit, varsinkin O. vulgaris, ovat
Välimerenmaissa villiytyneet ja ovat nyt paikoitellen
muotokasveinakin, samoin eräissä Austraalian
seuduissa. Eräitä lajeja pidetään koristekasveina.
Muutamat sietävät vielä Etelä-Ruotsin talvea.
Varsinkin 0. ficus indicaa (viikunakaktus,
Intian viikuna) viljellään syötävien liedelmiensä
vuoksi kaikissa lämpimissä maissa, myös
Etelä-Euroopassa. 0. coccinelliferaa. viljellään
kokenilli-kirvan kasvattamiseksi, ks. Kaktuskasvit
(myös kuva) ja K o k e n i 11 i. K. L.
Opuntilaiset lokrilaiset, itäisten lokrilaisten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
