- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1601-1602

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Orisberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

MiOl

Orisberg—Orivesi

1G02

nen, Turun arkkihiippak., Mynämäen rovastik.:
vanlia Pöytyään kuulunut saarnahuonekunta,
mainitaan ensikerran 1421. sai kappelioikeudet
1778 ja oman kappalaisen seur. v.; määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät.
19 p:ltä helmik. 1901 (ensimäinen vakinainen
khra 1 p:stä toukok. 1914). Kirkko puusta, rak.
1821. [L. Sjöstedt. ,.Kaikuja Aurajoen lähteiltä"
(,.Piirteitä Orippään pitäjän vanhemmasta
historiasta aina uskonpuhdistukseen asti", 1913).]

L. H-nen.

Orisberg ks. O r i s m a 1 a.

Orismala, ruots. Orisberg. 1. Pohjanmaan
ainoa huomattavampi herraskartano, sijaitsee
Isonkyrön pitäjässä 8 km etelään Orismalan
rautatieasemalta; käsittää nykyään 8 verotilaa
Isonkyrön ja Ylistaron pitäjissä, yhteensä 4 ’/2
manttaalia, n. 3,200 ha. — Konepaja (ks.
alempana), saha. jauho- ja luumylly,
meijeri. sähkökeskuslaitos. — Tilalla toimii
yhdistetty karjanhoito- ja meijerikoulu (2-vuotinen
oppijakso: per. 1882), alempi maanviljelyskoulu
(2-vuotinen oppijakso; per. 1884) ja
maamieskoulu (2-talvinen oppijakso: per. 1896). Näissä
kouluissa on vuosittain keskimäärin yli 100
oppilasta. Postiasema. — 0:n kartano syntyi
paikalle perustetun rautatehtaan (lakannut 1900)
yhteydessä. Tehtaan perustamislupa on v :lta
1676, mutta laitos saatiin kuntoon vasta 1688. Sen
omisti aluksi yhtiö, johon kuuluivat pormestari
Jakob Ross, kauppias Jakob Mornay ja
raati-mies Henrik Holmberg. Heihin liittyi 1688
kauppias A. Onekel, joka v:sta 1694 omisti
yksin tilan ja tehtaan. V:sta 1699 omisti ne
teh-taanpatruuna P. Haike. Ison vihan aikana sekä
tehdas että tila joutuivat rappiolle. Vasta 1741
ryhtyi kauppias Pietari Hallberg, joka silloin
otti ne haltuunsa, niitä uudelleen panemaan
kuntoon. Tilan ja tehtaan myöhemmistä omistajista
mainittakoon maaherra G. A. Piper (1754-58),
ratsumestari J. Jennings ja patruuna R. Finlay,
ja v :sta 1783 kauppias B. M. Björkman, jonka
suvulla (aateloituna 1834 Björkenheim) tila yhä
on. Nyk. omistaja (1914) maanviljelysneuvos
Adolf Edvard Björkenheim. — Kivinen,
kaksikerroksinen päärakennus on v:lta 1804. Useissa
huoneissa on seinäfriisejä v:lta 1818. — Vv. 1828-69
O. oli omana tehdasseurakuntana. Tilalla on yhä
oma kirkkonsa ja hautuumaansa. A. Es.

2. Konepaja, edellämainitulla tilalla,
perustettu 1900 lakkautetun rautatehtaan (ks. O. 1.)
paikalle 0:n joessa olevan putouksen (put. kork.
4.8 m) partaalle, jossa lisäksi on saha ja
sähkö-telidas. Konepaja on vuokrattu O r is li ergin
konepaja nimiselle yhtiölle (toimeenpaneva
johtaja Edv. Björkenheim), osakepääoma 50,000
mk. Valmistetaan äkeitä, etupäässä patentin
saaneita ,.Mullistaja"-kuokkarulla-äkeitä:
valmistuksen arvo 160,000 mk. Työväestö 18 henkeä
(1913). Heillä on yhtiön lahjoittama
vanhuus-ja sairausapukassa. E. E. K.

3. Rautatieasema (V 1.) Seinäjoen-Vaasan
radalla Ylistaron ja Tervajoen asemien välillä.
448 km Helsingistä, 45 km Vaasaan.

Orissa (sanskr. Orda), alue Etu-Intiassa.
Ben-gaalin-laliden rannalla, etelään Ganges-virran
suistosta, Mahanadi, Brahmani ja Baitarani
nimisten jokien ympärillä. Asukkaat puhuvat
oriya-kieltä (Etu-Intiassa kaikkiaan 9,s milj.). Liki
51. VI. Painettu ">/„ 14.

50 milj. mk. maksaneilla kastelulaitoksilla on
järjestetty vedensaanti, jonka kautta kuivuuden
aiheuttamat nälänhädät (1865-66 kuoli
väestöstä) ja tulvien tuhot (1866 :n tulva hävitti
75 milj. mk:n arvosta omaisuutta) ovat
estyneet. — 0:ssa on tavattoman paljon hindulaisten
pyhiä temppeleitä ja hautoja; kuuluisia pyhiä
paikkoja ovat Jajpur ja Puri (viimemain. on
Jagannathiu-palveluksen keskus). — V :sta 1912
(johon asti O. oli Bengaalin provinssin
divi-sioni) O. muodostaa Biharin kanssa Bihar (1.
Be-har) and O. nimisen provinssin. E. E. K.

Orivesi 1. O r i h v e s i. 1. K u n t a, Hämeen 1..
Ruoveden khlak.. Ori veden-Juupajoen nimismiesp.;
kirkolle Oripohjan pysäkiltä 1 km ja Oriveden
asemalta 4 km. Pinta-ala 412,4 km3, josta
viljeltyä maata (1910) 7,466 ha (siinä luvussa
puutarha-ala 10.96 ha ja luonnonniityt 1,084 ha).
Manttaalimäärä 45,239» (Juupajoen erottua). [-Ta-lousavu]a-] {+Ta-
lousavu]a+} 273. torpansavuja 256 ja muita
savuja 644 (1907). 6.242 as. (1913), joista 32
ruotsinkielisiä: 1.870 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 878 :11a ja teollisuus 449 :llä
(1901). 1,100 hevosta, 3.642 nautaa (1911). —
Kansakouluja (1914) 8 (14 opett.). Keski-Hämeen
kansanopisto. Säästöpankki. Kunnanlääkäri
yhteinen Juupajoen kanssa. Apteekki.
Kunnansairaala ; valtion leprasairaala (ent.
reservikasarmissa). Eläinlääkäri (ei kunnan palkkaama). —
Teollisuuslaitoksia: Oriveden höyrysaha (J. \Y.
Enqvist o.-y.) ; Hiedan höyrysaha (K. Niemi &
kumpp.), jonka yhteydessä myös mylly ja
puusepäntehdas ; Pitkäjärven höyrysaha, mylly ja
pellavanpuhdistuslaitos: Oripohjan höyrysaha ja
mylly; Hirsilän höyrysaha (E. Mäkinen) ;
Hir-siliin kenkätehdas o.-y.; Oriveden osuusmeijeri:
Onnistaipaleen mylly: Leppähampaan mylly:
Oriveden lastuvillatehdas (nyk. seisauksissa). —
Muun maanviljelyksen ohella harjoitetaan
huomattavassa määrin p e 1 1 a v a n v i 1 j e 1 y s t ä (jo
vanhoista ajoista alkaen). — Vanhoja
kartanoita-Holma ja Säynäjoki. — Oriveteen kuuluvana
tavallisesti mainittu kuulu uhripaikka ..Eräpyhä".
sijaitsee 0:n entisen kappelin, nykyisen
Erä-järven pitäjän alueella. — Säännöllinen
laiva-liike Hiedan laivalaiturilta Längelmävettä
pitkin Längelmäelle ja Kuhmalahdelle. — 2. Seur
a-k u n t a, konsistorillinen. Porvoon liiippak..
Oriveden rovastik.; ollut emäseurakuntana ainakin
v :sta 1540. 0:stä ovat itsenäisiksi khrakunniksi
eronneet: Längelmäki, Eräjärvi (ks. n.) ja
Juupajoki. Kirkko puusta, rak. 1781. korj. 1893.
[E. Leucqvist. ..Jämförelse mellan åkerbruket
och landthushållningen i Karislojo och Orihvesi
soeken" („Äbo Tidningar" 1775), sama, ..Kort
beskrifning öfver Orihvesi socken" („Äbo
Tidningar" 17S4) : ..Piirteitä Oriveden
pitäjästä" ’ (..Aamulehti" 1911. N:o 117).] —
3. Rautatieasema (III 1.)
Tampereen-Haapamäen rataosalla, Siitaman ja Oripohjan
pysäkkien välillä, 42 km Tampereelta. 229 km
Helsingistä. - 4. Useita laajoja selkiä
käsittävä järvi Joensuun-Savonlinnan
kulkuväylällä: 0:11 pääselän pituussuunta käy
pohjoisesta etelään, kaartuen eteläpuolellaan kaakkoa
kohti ja jatkuen n. 15 km pitkäksi. Puhokseen
asti pistäväksi lahdeksi. pit. (huomioonottamatta
viimemainittua lahtea) 42 km Onkisalmesta
Sani-paanselän eteläpäähän, suurin lev. n. 15 km.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0829.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free