Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oskarshamn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1645
Oskarsham
n—Osmerus
1646
suostui Norjan käskynlialtian viran
poistamiseen, jonka jälkeen nimitettiin norjalainen
valtioministeri, sekä luopui 1891 oikeudestaan
nimittää Norjan varakuninkaan. Ankara riita
syntyi hallituksen jäsenten osanotosta
stortin-getiin, joka sitten tuli koskemaan kuninkaan
veto-oikeutta (veto-riita 1880-84, ks. Norja,
hist.) ; se sovittiin kompromissilla. Sittemmin
riideltiin Norjalle myönnettävästä omasta
kon-sulilaitoksesta ja diplomaattisesta edustuksesta;
ja tämä vei lopulta unionin hajoamiseen kesäk.
1905. O. osoitti vastoinkäymisen kohdatessa
malttia : hänen ansiokseen etupäässä on luettava, että
rauha valtakuntain välillä säilyi. — O. oli
erittäin lahjakas; etevä varsinkin runoilijana ja
puhujana. Hän kirjoitti myös historiallisia
tutkimuksia Ruotsin laivaston vaiheista sekä m. m.
runosikermän „Ur svenska flottans minnen"
(1858); käänsi useiden ulkomaisten runoilijain
teoksia ruotsinkielelle. Aviossaan Sofian,
Nas-saun prinsessan kanssa 0:11a oli neljä poikaa:
Gustaf (ks. Kustaa, Ruotsin kuninkaita 5),
Oskar (ks. Bernadotte), Karl ja Eugen,
tunnettu maalarina (ks. Eugen). G. R.
Oskarshanm, kaupunki Etelä-Ruotsissa,
Kalmarin läänissä Kalmarin-salmen rannalla
Döder-hultsvik-lahden perukassa, Nässjö-0:n radan
päässä; 8,145 as. (1913). Satama
erinomainen : siinä selvitettiin 1911 561,754 rek.-ton.
Viedään puutavaroita, kiveä, viljaa y. m. Oma
kauppalaivasto: 40 alusta, 12,102 rek.-ton.
Säännölliset höyrylaivavuorot Tukholmaan,
Gööte-poriin, Kööpenhaminaan, Lyypekkiin, Stettiniin,
Hampuriin ja Lontooseen. — Tehtaissa (konepaja,
2 laivaveistämöä y. m.) 819 työmiestä. — O. per.
1856 Döderhultsvik nimisestä kauppalasta.
Oskillatsioni ks. Heilahdus.
Oskit (osci), indoeuroopp. kansanheimo
Italiassa Campanian(Kampanjan)maakunnassa, jonka
kirjalliset muistomerkit (kivi-, rahakirjoitukset
y. m.) ovat lähtöisin n. v:n 400 ja 80 väliltä e. Kr.
Oskilainen kieli oli vallalla erikoisesti samnien
keskuudessa, mutta oli ajoittain levinneenä yli
koko Keski- ja Etelä-Italian. Kun it. kansat
v. 89 e. Kr. saivat Rooman kansalaisoikeuden,
alkoi o:en kieli yhä enemmän hävitä
maaseuduiltakin. 0:en kieli oli sukua latinalle ja
umbrilaismurteelle. Kirjoituksessa, joka luettiin
oikealta vasemmalle, käytettiin toisaalla kreik.
aakkosia, pohjoisessa etruskilaisista kirjaimista
kehitettyjä merkkejä. — Tärkein oskilainen
muistomerkki on n. s. tabula bantina.
[Kirch-hoff, „Das Stadtrecht von Bantia" (1853) ;
Mommsen, ,,Oskische Studien’ ja „Nachträge"
(1846) ; Friedländer, „Die Oskisehen Münzen"
(1S50); Lepsius, „Inscriptiones umbricæ et osca?"
(1841) ; Tsvetaev, „Sylloge inscriptionum
osca-rum" (1878) y. m.] ’ E. R-l.
Oskulatsioni (lat. osculä’re = suudella). Jos
kahdella tasokäyrällä on kaksi äärettömän
lähellä toisiaan olevaa yhteistä pistettä ja siis
myöskin yhteinen tangentti siinä kohdassa,
niin sanotaan käyrien tässä koskettavan
toisiaan. Mutta käyrien luonteesta riippuen voi
niillä olla määrätyssä kohdassa useampiakin
kuin kaksi äärettömän lähellä toisiaan olevaa
yhteistä pistettä. Kun tällaisia yhteisiä pisteitä
on n-\-l, niin on kosketuksen kertaluku
n. Kuta suurempi tämä luku on. sitä tarkemmin
käyrät liittyvät toisiinsa. Määrättyä lajia
olevista käyristä sanotaan että se, jonka
kosketuksen kertaluku toiseen tunnettuun käyrään
nähden tietyssä pisteessä on mitä suurin, o s k u 1 o i
jälkimäistä. Tutkittu piste on o.-piste.
Osku-loivista käyristä on ympyrä tärkein. Sen kehä
kulkee o.-pisteen ja kahden sitä äärettömän
lähellä olevan pisteen kautta. Oskuloiva ympyrä
on siis suuruudelleen ja asennolleen täydellisesti
määrätty, koska kolme pistettä, jotka eivät ole
samalla suoralla määräävät ympyrän. Se on
sama kuin käyrän kaarevuuden ympyrä ja sen
säde siis = käyrän kaarevuuden säde tutkitussa
kohdassa. — Avaruuskäyrässä sanotaan
kaarevuuden ympyrän tasoa oskuloivaksi
tasoksi. Pinnoista, jotka oskuloivat sellaista
käyrää, on mainittava oskuloiva taso ja
pallo. — Käyrillä pinnoilla on oskuloivat
pintansa. U. S :n.
Oslo, kaupunki Norjassa, jotenkin nyk.
Kristiaanian paikalla, jonka vanhimman osan se
muodostaa; Harald Ankaran perustama n. 1048
Oli aikoinaan tärkeä kauppakaupunki,
mahtavim-millaan 1200-luvun lopulla ja 1300-luvun alussa;
sittemmin sen kauppa kärsi hansalaisten
kilpailusta. Oli 1314-1624 Norjan pääkaupunkina.
Viimemain. vuonna O. paloi, jonka jälkeen se
siirrettiin kauemmas länteen ja sai Kristiaanian
nimen kuningas Kristian IV :n mukaan. G. R.
Osman (Othman) (arab. ’Upmä’n), kolmas
kalifi, 644-655. ks. Kalifit, palsta 110 seurr.
K. T-t.
Osman (Othman) (1259-1326), osmanien
ensi-mäinen sulttaani, liikanimeltään el Ghasi
(uskon-soturi), seurasi 1288 päällikkyydessä isäänsä
Ertoghrulia, turkkilaisen, Fryygiaan asettuneen
paimentolaisjoukon johtajaa; se sai 0:sta
osmanien nimen. Julistautui vapaaksi seldsukkien
herruudesta ja perusti siten Turkin valtakunnan
sekä valloitti koko länsiosan Vähää-Aasiaa.
G. R.
Osmanien valtakunta, Turkin valtakunta.
Osmanit (turk. Osmanli), Euroopassa ja
Vähässä-Aasiassa asuvien turkkilaisten nimitys,
joka johtuu Turkin valtakunnan perustajan
Osman I:n nimestä.
Osmankäämi (Typlia), komeita kapealehtisiä
vesikasveja, joilla puikelomaiset tähkät ovat
varren latvassa, pian kuihtuva hedetähkä pitkän ja
paksun, kauniisti ruskeansamettisen emitähkän
päällä. Meillä kaksi lajia, joita usein pidetään
kuivattuina asuinhuoneissa. K. L.
Osmannit ks. Osmanit.
Osman Nuri pasa ghazi (1837-1900), turk.
kenraali; tuli 1854 ratsuväen upseeriksi,
kunnostautui Krimin sodassa ja otti osaa Kreetan
kapinan kukistamiseen; tuli 1876
divisioonaken-raaliksi ja taisteli sam. v. voitollisesti
serbialaisia vastaan; sotamarsalkaksi ylennettynä hän
1877 voitti venäläiset Lowatzin luona, asettui
lujiin asemiin Plevnassa ja puolusti niitä
sitkeästi torjuen venäläisten hyökkäykset
heinäkuun lopulta joulukuun 10 päivään, jolloin
hänen, koetettuaan turhaan murtautua ven.
saarto-linjan läpi, täytyi joukkoineen antautua; sai
urhoollisuudestaan arvonimen ghazi (uskonsankari).
Palattuaan sotavankeudesta toimi useita vuosia
sotaministerinä. J. F.
Osmerus ks. Knor e.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
