Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pikkuitiö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
613
Pikkuitiö—Pilari
614
Pikkuitiö ks. Iti ö.
Pikkukiertotähdet, pikkuplaneetit 1.
plauetoidit, ks. Asteroidit.
Pikkulasten hoito ks. Pienten lasten
hoito.
Pikkuliike ks. Suurliike.
Pikkulokki ks. Lokit.
Pikkuperlioset < Jlicrolepidoptera),
pienikokoisia perhosia, joihin kuuluvat seuraavat heimot:
sulka perhoset (Pterophoridce),
koiperhoset (Tineidae), kääriäiset (Torlliricidæ)
ja kois a perhoset (Pyralidae). Ne eivät
muodosta mitään selvää, systemaattisesti yhtenäistä
ryhmää. Suomessa tavataan n. 900 lajia.
U. S-s.
Pikkuplaneetit ks. Asteroidit.
Pikkupyhät, sellaiset kristillisen kirkon
pyhä- 1. juhlapäivät, joiden vieton esineenä eivät
ole pelastushistorian suuret keskeelliset
tapahtumat. vaan muut verrattain toisarvoiset seikat.
Sellaisia on katolisessa kirkossa paljon, eri
pyhimysten muistoksi y. m. syistä vietettyjä juhlia.
Suomen kirkko viettää sellaisia pyhäpäiviä, joita
voidaan p. nimellä mainita, seuraavia:
Johannes Kastajan päivä (juhannus) kesäk. 24 p:nä.
P. Mikaelin (Mikkelin) p. syysk. 29 p:nä tai sitä
seuraavana sunnuntaina, pyhäinmiestenpäivä
mar-rask. 1 p. t. sitä seuraavana sunnuntaina.
Stefa-nuksen (Tapanin) p. jouluk. 26 p:nä, sekä
uudenvuodenpäivä. Useassa evank. kirkossa vietetään
sitä paitsi uskonpuhdistusjuhlaa sekä kirkollista
lähetysjuhlaa. P:n joukkoon voitaneen sitäpaitsi
lukea n. s. kynttilänmessunpäivä helmik. 2 p. tai
sitä seur. sunnuntaina sekä Marian ilmestyksen
päivä, maalisk. 25 p:nä. U. P.
Pikkusilmät ks. Hyönteiset ja Silmä..
Pikkutulli. maksu, joka v:n 1622
valtiopäiväin päätöksen mukaan oli Ruotsissa
suoritettava kaikista kotimaisista „syötävistä ja
kuluvista" tavaroista, joita vietiin torille tai
markkinoille; myöhemmin se ulotettiin kaikkiin
tavaroihin, joita tuotiin maalta kaupunkeihin;
lakkautettiin Suomessa 1808, Ruotsissa 1810. vrt.
M a a t u 11 i. J. F.
Pikku viha. Suomen historiassa se aika
(1742-43), jolloin venäläisillä toisen kerran oli
hallussaan koko Suomi. Ruotsissa vallassa-oleva
hattu-puolue oli alkanut suurilla toiveilla sodan
Venäjää vastaan 1741 : mutta heti sodan alussa sen
joukot kärsivät tappion Lappeenrannan luona
(elok. 24 p. 1741). Savon ja Karjalan talonpojat,
joita Kyminkartanon maaherra K. J. Stiernstedt
oli kehoittanut taisteluun, koettivat puolustaa
rajamaita, mutta venäläiset partiojoukot tekivät
siitä huolimatta ryöstöretkiä Itä-Suomeen.
Ylipäällikkö Lewenhaupt, joka vasta sodan aljettua
oli tullut Suomeen, suostui ensin välirauhaan, ja
kun se oli päättynyt, peräytyi hän venäläisten
tieltä, kunnes hänet erotettiin: mutta hänen
seuraajansa Bousquet antautui Helsingissä lelok.
24 p. 1742), jonka kautta koko Suomi joutui
venäläisten haltuun. Aluksi venäläisten joukkojen
ylipäälliköllä, Keithillä ja de Lacylla, oli maan
hallinto, mutta jo lokakuussa 1742 sai ylimmän
siviilihallinnon Balthasar von Campenhausen. joka
nimitettiin kenraalikuvernööriksi; hän nimitti
laamannit, jotka hoitivat maaherrain tehtäviä.
Nämä ylimmät virkamiehet olivat
itämeren-maakuntalaisia, mutta alemmat otettiin oman maan
miehistä. Tämä aika oli ylimalkaan helpompi Isoon
vihaan (ks. t.) verrattuna; tavallisiin veroihin
tyydyttiin, ja Elisabet keisarinnan
nimenomaisesta käskystä kiellettiin väkivaltaisuuksia
tekemästä; mutta sittenkään ei näitä voitu aina
estää, ja monenlaiset kyydit, kaleerilaivojen
paikkaaminen y. m. rasittivat kansaa; varsinkin
loppupuolella tätä aikaa, jolloin selvisi, että
suurin osa Suomea joutuisi takaisin Ruotsille,
meneteltiin ankarammin. P. v:n aika päättyi Turun
rauhaan, joka allekirjoitettiin elok. 7 p. 1743.
Venäjän joukot lähtivät sen jälkeen maasta. Rajaksi
määrättiin Kymijoki. — [K. O. Lindeqvist,,.Pikku
vihan aika Suomessa".] K. O. L.
Pikkuviljelys ks. Pienviljely s.
Piknik ransk. piquenique, engl. picnic),
huviretki tai luonnon helmassa vietettävä
huvitilaisuus (johon varat on koottu osanottajilta).
Piknikki ks. Piknik.
Pikraatit, pikriinihapon suolat.
Pikraattipulveri, meliniitti (ks. t.).
Pikraattiruuti ks. Ruuti, savuton.
Pikriinihappo (kreik. pikro’s = katkera),
tri-r.itrofenoli, CeH:.|N03)30H. keltainen, kiteinen,
katkeranmakuinen aine, jota valmistetaan
antamalla väkevän typpihapon vaikuttaa tav.
fenoliin (karbolihappoon). P. syntyy myös
typpihapon vaikuttaessa moneen eläin- ja
kasviainee-seen (ihoon, villaan y. m.). Se liukenee helposti
veteen ja on väriaine, joka ennen käytettiin
värjäyksessä (oli ensimäinen keinotekoinen väriaine,
1849). P. on myöskin, nk. nitroyhdistykset
ylimalkaan, vahva räjähdysaine (räjähdyspulveri,
meliniitti) ja sitä käytetään myöskin muutamien
savuttomien ruutilajien valmistamiseen (ks.
Ruuti). Edv. Hj.
Pikriitti, peridotiittia vastaava
tummanvärinen vulkaaninen vuorilaji. joka on muodostunut
pääasiallisesti serpentiinistä, oliviinista ja
augii-tista. (E. M-nen.)
Pikrotoksiini, kiteinen katkeranmakuinen aine,
myrkyllinen aineosa kokkelijyvissä (Anamirta
Cocculus).
Piktit, Skotlannin muinaiset asukkaat, jotka
tekivät alinomaisia hyökkäyksiä roomalaiseen
Britanniaan, missä Hadrianus heitä vastaan
rakennutti n. s. Hadrianuksen vallin saaren poikki:
sulautuivat yhteen skottilaisten kanssa. K. G.
Pikööri (ransk. piqueur), ajometsästyksissä
avustava metsästäjä.
Pilaf, eräs riisiruokalaji. pääruoka Turkissa.
Vähässä-Aasiassa ja Persiassa.
Pilakuva ks. Karikatyyri.
Pilari (ruots. pelare), särmiömäinen. joko
yhdestä ainoasta (puu-, kivi )kappaleesta tahi
kerroksittain muuraamalla tai betonista valamalla
muodostettu palkkeja, kaaria, kattoja tai yleensä
suurempia kuormituksia kantava sekä senvuoksi
korkeuteensa verraten useimmiten paksu
pysty-tuki. P:n poikkileikkauspinta on neliö (t.
suorakaide), josta särmät viistämällä syntyy 8-, 16-,
32-kulmainen p., mutta monisärmiön ja jykevän
silinterin- (engl. normanninen tyyli) sekä
holvi-rakenteen yhteydessä ristinmuotoisia tai
ryhmi-tettyjäkin (esim. gotiikan luonteenomaiset
kimppu-p:t) p:eja on käytetty eri aikoina
rakennustaiteessa. Goottilaisissa rakenteissa
tukipilarit joko muuriin nojautuen tai vapaina
seisoen, tukikaarilla seinään yhdistettvinä vas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
