Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pisano ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
661
Pisidia Pistin
eri -«uduilta Uit 11 rikastutti havaintojaan maa
M-udun. etenkin talonpoikaisväestön elämästä.
En-simäinen novelli ..Herravalta", joka oli
kirjoitettu l^JT -ai ilmestyä sensuurin tahdon vasta
1*>"7. Kuuluisimmat hänen teoksistaan ovat:
Tuhat <ielua". ..Intohimoon perustuva avioliitto".
Katkera kohtalo" (vaikuttava näytelmä kansan
elämästä ja ..Rauhaton meri", pessimistinen
romaani. jo—a tekijä lausuu tuomionsa
ihmisluonnon heikkouksista. Hänen vakaumuksensa
mukaan jaloilla aatteilla ei ole minkäänlaista
valtaa ihmiselämä-sä. jonka kokonaan määräävät
voitonhimo ja suku viet ti. Tämä synkkä
maailmankatsomus. jota hän kaike-su alastomuudessa
esittää naturalistisissa kuvauksissaan, vei hänet
yh-teentfirmävkscen aikansa vapaamielisten kanssa.
V. J. M-kka.
Pisidia. entinen maakunta Vähän-Aasian
eteläosassa, Pamphy|ian |iohjoi.spuolella: maa on
vuorista ’Tauros vuoreti, mistä syystä asukkaiden,
loiden sukuperä on tuntematon, onnistui
vanhalla aialla säilyttää itsenäisyytensä.
Pisistratus ks. Peisistratos.
Piso /-!-/. 1. Lucius Calpurnius P..
lisiiuimeltääu F rupi i kunnollinen), antoi Roo
nuo kansantribuunina ollessaan 149 e. Kr.
ensi-mäisen lain virkamiesten harjoittamaa kiskomista
vastaan (Lex 1’alpurnia de repetundis). P. oli
Oraccliiisteu vastustaja. Hän kirjoitti Rooman
historiaa sen perustamisesta aina omaan aikaansa
saakka Peter. ..Historicorum romanorum
frag-menta". 18831. 2. Lucius Calpurnius P.
f rso ui ii us. Ciceron vastustaja, joka
naittamalla tyttärensä Cæsarille f>9 e. Kr. pääsi
vaikuttavaan asemaan ja konsuliksi jo seur. v. Cicero
syytti häntä 55 suurista hallinnollisista.
Makedoniassa harjoitetuista väärinkäytöksistä:
syy-töspuhe on säilynyt. Äskettäin on lausuttu se
todennäköinen arvelu, että kuuluisa parjatispuhe
ficeroa vastaan. „invectiva". olisi P:n
kirjoittama. |Einar Heikel. ..Adversaria atl Ciceronis
de consulatu poema" 1912).] — ..Piso n e s",
Pisot, joille Horatius omisti ,.Ars poetica"
kirjansa. olivat luultavasti edellisen poika
(konsulina 15 e. Kr. Augustuksen ja Tiberiuksen
suosikki) sekä tämän pojat. E. Il-l.
Pispala ks. Tampere.
Pissarro /■«or«’/, Camille (18:10-1903),
rarisk. taidemaalari; juut.-esp. sukua. Corot’n
oppilas. P.. joka on Ranskan tunnetuimpia
impressionisteja. inaalusi ensin J. Fr. Millefn
tapaisia talonp" kaisaiheita. kunnes kehittyi
impressionistiseksi maisemamaalariksi. Hän kuvasi
Pariisin bulevardien kirjavan vilkasta elämää,
valiten mieluimmin, niinkuin japanilaiset,
näkö-pi»teensä ylhäältä käsin, sekä esitti Normandian
yksinäistä maaseutua ja sen vilkaxeloisia
satama-ja kylpypaikkoja. Valotunnelmien kuvaajana P.
sai eniten vaikutusta Moneflta. jonka värejä
ja/iittelevan teorian hän jälkeen v:n 1885 kehitti
eräänlaiseksi .pointillisme"iksi, jota menetelmää
hän jonkun aikaa noudatti. P. on myös tehnyt
paljon radecrauksia. E. lt-r.
Pissodes k». K ä r s ä k k ä ä t.
Pissoir fpi»ini’rj iransk.i, vedenheittokoju t.
-huone.
Pl s taas i k». P i s t a c i a.
Pistacla. Anaeardiaenrbeimon pensaita tai
pieniä puita. Lelidct ovat tavallisesti pariliuskai-
sia 5 lajia, kaikki seuraavat Välimerenmaissa.
/’. lenh.tcus, nahkealehtinen, punervakukkainen,
yleinen Välimerenmaiden pensaikoissa, tuottaa
mustiksi a (ks. t.) ; lehtiä käytetään
purkitukseen. P. /«rcfcinf/iiis-lajin rungosta saadaan
0 h i o s-t ii r p ii t t i ii. Sen äkämistä saadaan
••riistä itämailla tavallista värjäysainetta. P.
veriin luuraarjain pähkinänkokoisia, mantelimaisia,
sisästä tavallisesti vihreitä siemeniä (p i s t a
a-s e j a, p i s t a n s i m a n t e 1 e i t a) syödään joko
rankoina tai kävtetliän hillokkeiksi tai rvvtinä.
K. L.
Pistaciitti = epidootti.
Piste. 1. (»com. Viivan raja. Geometriassa
p.-sanaa käytetään myös, kun tarkoitetaan
määrättyä kohtaa, joko viivalla, pinnalla tai yleensä
avaruudessa. P:n liike avaruudessa synnyttää
viivan. Laskuopissa ja Algebrassa p. on
kertolaskun merkki. U. 8:n.
2. Välimerkki (.), jota käytetään: 1) lauseen
lauseyhdistyksen) lopussa, kun tiimli sisältää
väitteen tai kertomuksen (esim. Kyllä maan alla
maata saa. Pilatus sanoi: ..Minkä minä kirjoitin,
sen minä kirjoitin".) ; 2) sanoja lyhennettäessä,
kun sanan lopusta on jätetty pois kirjnimia(esim.
= esimerkiksi, ks. t. = katso tätä). Useampia
pisteitä peräkkäin käytetään, kun nimenomaan
tahdotaan merkitä, että useampia kirjaimia jostakin
sanasta on jätetty pois, joko sitten kirjoittaja
niitä ei tiedä tai — esim. kainoudesta tai
ollakseen salaperäinen — ei tahdo niitä panna ilmi
(esim. Kirjeessä on epäselvä allekirjoitus Eero
Kals . . . Mene Ii ... tiin I). A. K.
3. J/ns. 1. P. nuotin yläpuolella tarkoittaa
staccato-esitystä. — 2. P. nuotin vieressä, oikealla
puolella, pitentää sen aika-arvon 1 ’/i-kertaiseksi.
Jos p:n vieressä on toinen p., pitenee aika-arvo
vielä puolella siitä. minkä yksi p. sitä pitentäisi:
d . at , J.. = djll — 3.
Mensuraalimusii-kissa p:tä käytettiin monella eri lailla nuottien
aika-arvojen määräämiseksi. Täysi
johdonmukaisuus p:n käyttämisessä saavutettiin vasta v:n
1750 jälkeen. /. K.
4. (vrt. Point). Arvosteluyksikkö peleissä jn
kilpailuissa. Kilpailuista tulee p. kysymykseen
joko sellaisissa, joiden tuloksia on mahdoton
koneellisesti määrätä, tai sellaisissa, jotkn käsittii
vät useampia eri aloihin kuuluvia tehtäviä, taikka
myös kilpailuissa joukkueiden kesken, kun
tehtävät ovat jokaisen yksilön erikseen suoritettavat.
Kahdessa viimemainitussa tapauksessa voi p:Iiii
olla myöskin määrätty matemaattinen suuruus.
P:n perusteesta ja suuruudesta, eri
kilpailulajeista ja laskutavoista riippuen on olemassa eri
pistejärjestelmiä. Kl. U. 8.
Pistesilmät = pikkusilmiit. ks. Hyönteiset
ja S i I in ä.
Pistia, pieni troopillinen Arncece heimon kasvi,
jonka kieiimäisten lehtien muodostamat ruusuk
keet kelluvat, veden pinnalla meidän
limas-kamme tapaan. K. L-
Pistillodio, kasvitauti, jossa heteet muuttuvat
cmimäisiksi.
Pistin, lüåket., ks. L a n s e 11 i.
Pistin I. [i a i n e t, t i (ransk. baioniif.tte, <
ransk. Hajonnen kaupungin nimestä, jossa
kaupungissa tätä asetta ensin käytettiin) on
teiästerä, joka kiinnitetään kiväärin piippuun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
