- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
753-754

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Poiju ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

753

Poiju—Poimusiipiset

751

usein hän uhrasi myös viimeiset roponsa vanhaan
kirjaan, josta talonväki ei muulla hinnalla
tahtonut luopua. Siten hän sai vähitellen enimmät
suom. kirjallisuuden vanhat aarteet haltuunsa ja
tunsikin ne paremmin kuin mikään oppinut
kir-jastomies. Fr. V. Pippingiä, joka siilien aikaan
toimitti suurta suomalaisten kirjojen luetteloa,
hän avusti työssä tuoden hänen nähtäväkseen
harvinaisia teoksia. P:n kirjakokoelma käsitti 1857
yli 3,000 teosta niistä 4,000 suom. kirjasta,
jotka mainitaan Pippingin luettelossa.
Keräys-matkalla Viipurin pitäjässä P. tuli murhatuksi.
Kirjastonsa hän oli testamentannut Helsingin
yliopistolle sekä Kuopion, Turun ja Viipurin
lukioille. U. Kr-n.

Poiju (holl. boj), meren pohjaan kiinnitetty,
veden pinnalla kelluva esine, joka näyttää
matalikon tai muun veden alla olevan vaaran, taikka
joka on paikalleen asetettu aluksen siihen
kiinnittämistä varten. F. W. L.

Poikile ks. Stoa.

Poikilosytoosi (kreik. poiki’los =
monenmuotoinen, ja kytos = solu), sellainen taudillinen tila,
jossa punaiset verisolut esiintyvät
monenmuotoisina ja myöskin suuruudeltaan tavallisuudesta
poikkeavina.

Poikilotherminen (kreik. poiki’los = kirjava,
vaihtuva, ja tliermè = lämpö), vaihtolämpöinen,
ks. Eläimellinen lämpö.

Poikimahalvaus on poikimisen yhteydessä
äkkiä ilmestyvä, tunnottomuus- ja
halpautumis-oireilla kulkeva tauti, jonka syitä ei toistaiseksi
vaimuudella tunneta. Nautaeläimissä se on
varsin yleinen, mutta huomataan joskus vuohissa ja
sioissakin. Tauti voi puhjeta synnytyksen
aikana, vähän sitä ennen tai useimmiten vasta
jonkun päivää sen jälkeen. Eläinten ruokahalu
katoaa, ne käyvät levottomiksi ja takaruumiissa
huomataan kangistumisen oireita. Jonkun ajan
kuluttua ne alkavat horjua, kaatuvat maahan ja
jäävät siihen makaamaan pää kylkeen
koukistuneena. Halpaantumista havaitaan nielussa,
suolistossa, virtsaelimissä y. m. Iho on tunnoton ja
kylmä. Ruumiinlämpö säännöllinen tai sitä
alhaisempi. — Kuolleisuusprosentti oli aikaisemmin
suuri. Nykyään päästään uudemmilla
parannuskeinoilla (ilmaa utareihin pumppuamalla j. n. e.)
useimmiten suotuisiin tuloksiin. Kp.

Poikimakuume ks. Poikimahalvaus.

Poikittaisaallokko. Aluksen sanotaan olevan
poikittaisaallokossa silloin, kun aluksen kölin
suunta on sama tai likipitäin sama kuin
aallonharjan suunta. F. W. L.

Poikiva jäätikkö ks. Jäävuoret.

Poikkeama, mus., lyhytaikainen, ikäänkuin
satunnainen sävellajinvaihdos (ks.
Modulat-s i o n i).

Poikkeus ks. Deviatsioni.

Poikkeuskulma 1. heilahduskulma ks.
Heilahdus.

Poikkeuslaki on laki. joka asettaa yksityisen
henkilön t. henkilöryhmän muihin kansalaisiin
verrattuna huonompaan asemaan riistämällä
häneltä (heiltä) oikeuksia, jotka muille kansalaisille
kuuluvat. Tunnettu esimerkki sellaisesta laista
on sosialisteja vastaan tähdätty Saksan
valtakun-nanlaki („sosialistilaki") v:lta 1878. joka pysyi
voimassa v:een 1890. -— Yhdistys- ja
vakuuskir-jan 2 :ssa kohdassa säädetään, että kaikkien lain

turvissa tulee saada nauttia yhtäläistä oikeutta,
minkä säännöksen on katsottu ilmaisevan m. m.
sen periaatteen, että kansalainen on perustuslain
voimalla turvattu sellaisilta laeilta ja asetuksilta,
joilla häneltä riistettäisiin kansalaisille yleensä
kuuluvia oikeuksia. R. E.

Poikkeustariffi ks. Tariffi.

Poikkikaari, esiintyy etupäässä
romaanilais-ten ja goottilaisten kirkkojen holvijiir jestelmissä,
käsittäen tällöin niitä kaaria ja kaarijaksoja,
jotka kulkevat laivojen poikkisuuntaan kautta
rakennuksen, holvipaineita siirtäen
ulkomuurei-hin tai tukipilareihin (ks. Romaanilainen
tyyli). — Tavallinen tynnyriholvi
konstruoidaan usein niin, että sitä vahvistavat sopivilla
välimatkoilla toisistaan p:t. K. S. K.

Poikkikyntö, maan muokkauksen
tarkistamiseksi, ennen toimitetun kynnön suuntaa vastaan
kohtisuorassa suunnassa suoritettu kyntö.
Poikkikyntö voi tulla kysymykseen salaojitetuilla mailla
tai sellaisilla avo-ojitetuilla mailla, joissa (maan
veden läpäiseväisyyden vuoksi) on ainoastaan
harvassa ojia. Sarkoihin ojitetulla maalla
käytetään vinokvntöä. ks. Kyntö. J. F. S.

Poikkileikkaus ks. Rakennus
(piirustukset).

Poikkileikkauspinta-ala, metsänh. Kohtisuora
leikkaus puun rungon pituusakselia kohti
muodostaa rungon kanssa ympyränmuotoisen pinnan,
jota sanotaan puun poikkileikkauspinnaksi ja
jonka ala esiintyy tekijänä erinäisissä
metsä-matemaattisissa kaavoissa. O. Lth.

Poikkitela, mus., syntyy siitä, kun joku
dia-toninen sävel ja sen kromaattinen muunnos
esiintyvät eri äänissä toisiaan seuraavien sointujen
c . e

yhteydessä (esim. g \ g ). P. voi soida kauniil-

c ’.es

takin, mutta usein se tuntuu vain
taitamattomuudesta johtuvalta häiriöltä. Senvuoksi
sävellys-oppikirjoissa varoitetaan p:aa käyttämästä.

I. K.

Poikko (I s o-P o i k k o), allodisäteri
Rymättylän pitäjässä (1 */, manttaalia. 359 ha). Tila oli
jo 1400-luvulla aatelisten hallussa aluksi
vanhemmalla Fincke-suvulla ja sittemmin siitä
äidinpuo-lelta polveutuvilla sekä vanhemmalla että
nuoremmalla Finne-suvuilla, seur. vuosis :11a m. m.
Kappe-. Slang- ja Boije af Gennäs-suvuilla.
17:nnellä vuosis. Stftlarm- ja Beurreus-suvuilla
sekä vuosisadan lopulla ja seuraavan alussa
uudelleen Boije af Gennäs-suvulla. Myöhemmin
1700-luvulla omistivat sen muita mainitsematta
everstiluutnantti J. A. Gripenberg ja eversti M. J. von
Gerdten. Nyk. omistaja (1914) agronomi K. Sonck.
—- Kartanossa oli 1600-luvulla kivirakennus.

A. Es.

Poilari (amer. suom.. < engl. boiler),
höyry-pannu.

Poil de chèvre [puafl da sëvr] (ransk.),
pu-kinkarva, angora-vuohen karva ja siitä
valmistettu kangas, vrt. A n g o r a v i 1 1 a.

Poimintahakkaus. hakkaustapa, jonka
mukaan metsästä, useinkin ilman järjestelmäl
Iistä suunnitelmaa, hakataan tai ..poimitaan"
puu, toinen sieltä toinen täältä. O. Lth.

Poimulehti ks. A 1 c h e m i 11 a.

Poimusiipiset i Strepsiptera). pieni hyönteis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0411.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free