Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porvoon hiippakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
895
Porvoon Linnamäki—Porvoon valtiopäivät
896
Nimi Putouksen pituus m Putouskorkeus m Hevosvoimamäärä keskiveden aikaan
Teollisuuslaitoksia
Virenojankoski . . 190 6,1 244 3 myllyä.
Väärä- " . . 100 3,2 132 2 myllyä.
Tönnö- " . . 20 4,0 267 Saha, 2 myllyä.
Hevos- " . . — 1,5 100 Luumylly.
Napia- " . . 150 1,1 73
Hiiri- " . . — 4.0 480 Saha, mylly.
Vakkolan- " — 9,1 1,092
Hentolan- " . . 10,0 1,200
Strömsberginkoski . 500 10,0 1,333 Mylly.
L. H-nen.
Porvoon Linnamäki (B o r g b a c k e n),
Porvoon kaupungin luoteispuolella Porvoonjoen
itärannalla, on kohtalaisen jyrkkärinteinen n. 30 m
korkea hietamäki, jolla on varhaiskeskiaikaisen
Porvoo Linnamäeltä.
Porvoon Linnamäki.
linnan jäännöksiä. Varustuksen, jonka
pohja-ala on jokseenkin neliömäinen, muodostavat kaksi
sisäkkäistä maasta luotua vallia, joista sisempi
ou ulompaa korkeammalla, sekä näiden keskessä
oleva valleja ylemmäksi kohoava keskitaso.
Vallien sekä sisemmän vallin ja keskitason välillä
on vallihaudat. Kaivauksissa on valleilta ja
keskustasta löydetty tiiliä, jätteitä
asuinrakennusten seinien savitiivistyksestä y. m. Samanlaisia
puolustuslaitoksia tunnetaan lähinnä Tanskasta
ja Pohjois-Saksasta; nuorimmat niistä ovat
rakennettuja 1100-luvulla ja olleet käytännössä
vielä 1200-luvulla. On arveltu, että Porvoon linna,
jonka mukaan Porvoon pitäjä ja kaupunki (ruots.
Borgå; mainitut jo 1300-luvulla) ilmeisesti ovat
saaneet nimensä, olisi perustettu jo ennen
ruotsalaista valloitusta. Historiallisissa lähteissä
esiintyy puheenalainen linna vasta 1555, jolloin
se tuskin enää oli käytännössä. A. Es.
Porvoon lääni, ruots. Borgå län,
mainitaan eri hallintopiirinä jo 1400-luvulla; toisena
nimenä sillä on Itäinen Uusimaa, Östra
Nyland. V. 1539, jolloin tarkemmat tilinteot
alkavat, se käsittää Helsingin, Sipoon, Porvoon,
Pernajan ja Pyhtään pitäjät ja on yhtenä
Viipurin läänin kihlakuntana. V. 1553 kuului
Porvoon kuninkaankartanon alle Porvoon kaupunki,
Porvoon, Pernajan ja Pyhtään pitäjät sekä
Hämeen läänin Hollolan, Villähteen ja Elimäen
pitäjät; v. 1556 Pyhtää ja Elimäki siirtyvät n. s.
Kymenkartanon lääniin. Läänin alue oli yhä
jonkun verran vaihteleva. V. 1619 P. l.
lopullisesti yhdistettiin ensin Turun ja seur. v. Hämeen
(ja Uudenmaan) lääniin. [A. Allardt, „Borgå
läns sociala o. ekonomiska förhållanden 1539-71".]
K. G.
Porvoon museo ks. Paikallismuseot.
Porvoon rata, yksityinen rautatie Keravan
asemalta Porvoon kaupunkiin, pit. 33,13 km,
sivu- ja haararaiteiden pit. 4,4 km, raideleveys
l,524 (normaali), suurin nousu 0,010, pienin
käyristyssäde 150 m; vetureita 4,
matkustajavaunuja 6, katettuja tavara- ja
matkakapinevaunuja 14, avoimia tavara- ja soravaunuja 28
(1911). Alkuperäiset rakennuskustannukset n. 3
milj. mk.; myöhemmin käytetyt kustannukset,
jotka ovat enentäneet radan pääoma-arvoa, 452,055
mk. Rataa käytti (l911) 152,834 matkustajaa;
tavaroita kuljetettiin 71,911 tonnia; tulot
269,265 mk., menot 180,772 mk. Myönnytys P.
r:n rakentamiseen annettiin 26 p. toukok. 1871 ;
rata avattiin väliaikaiselle liikenteelle 16 p.
heinäk. 1874 ja vakinaiselle liikenteelle 29 p.
toukok. 1875. — Radalla ovat Nickbyn,
Andersbölen ja Hindhårin asemat sekä Mårtensbyn
pysäkki. L. H-nen.
Porvoon selluloosatehdas (Borgå
cellulosafabrik, omistaja Aug. Eklöf a.-b., ks.
Porvoon höyrysaha) sijaitsee Porvoon
pitäjässä Tolkin tilalla Porvoosta n. 1 penink.
lounaiseen Svartbäckinlahden rannalla; laitoksen
perusti 1893 August Eklöf. Valmistus (1893 n.
1,000 ton., 1900 n. 2,000 ton.) 1913 3,200 ton.
sulfiittiselluloosaa (josta n. 80% viedään ulkomaille),
arvoltaan 600.000 mk. Työväestö 80 henkeä;
yhtiö ylläpitää kirjaston, lukusalin ja koulun. —
Tolkin tilalla on lisäksi saha, jonka työväestö
n. 150 henkeä, vienti n. 4,000 stand. v:ssa, ja
tiilitehdas. E. E. K.
Porvoon tuomiokunta käsittää seuraavat 3
käräjäkuntaa: 1. Pernaja ja Liljentaali; 2.
Porvoo ja Pornainen; 3. Lapträski ja Ruotsinpyhtää.
Turun hovioikeuden alainen.
Porvoon tuomiorovastikunta käsittää
Porvoon, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Pernajan,
Liljentaalin, Loviisan, Myrskylän, Lapträskin,
Ruotsinpyhtään, ja Sipoon seurakunnat Porvoon
hiippakuntaa.
Porvoon valtiopäivät. Venäjän joukkojen
otettua 1808 Suomen valtaansa pääsi Venäjän
hallituksessa lopulta se mielipide valtaan, että olojen
järjestäminen, jota maan liittäminen Venäjään vaati,
oli paras suorittaa kokoonkutsuttavilla
valtiopäivillä. Tarkoitus oli ensin pitää säätykokous
Loviisassa tammik. 1809, mutta kun siellä ei
olisi ollut tarpeellisia rakennuksia käytettävänä
eikä valmistuksia olisi ennätetty määräaikaan
suorittaa, antoi hallitsija helmik. 1 p. 1809
käskyn, että säätyjen edustajien, jotka oli
valittava entisten valtiopäiväjärjestysten
määräämällä tavalla, tuli kokoontua Porvoon kaupunkiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
