Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Postumi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
933
Postumi—Potemkin
934
Eerik Sparreu kirjoittama ja teki koviu pitkälle
meneviä vaatimuksia aateliston hyväksi, tukien
niitä viittauksilla ja esimerkeillä keskiajan
ku-niukaanvakuutuksista y. m. asiakirjoista. K. G.
Postumi ks. P o s t u m u s.
Postumus ilat»), postumi, isän kuoleman
jälkeen syntynyt, kalmannos; vasta kirjailijan
kuoleman jälkeen julkaistu (teos).
Post urbem conditam (lat.), kaupungin
(Rooman) perustamisen jälkeen. Rooman
perustamisvuosi. tarinatiedon mukaan 753 e. Kr., oli
roo-mal. ajanlaskun lähtökohtana.
Potaatti ks. Peruna.
Potage l-tä’z], liemi, lihaliemi.
Potamogeton, vita,
Polamogelonaceæ-hei-rnoon kuuluvia kaljuja vesikasveja, joilla kukat
ovat liereissä tähkissä, kehättömiä,
ruskeanvih-reitä. 4-lukuisia. Lehdet ehytlaitaisia, muuten
eri lajeilla hyvinkin erilaisia, osalla kaikki
kaivomaisia, toisilla on myös nahkeita
vedenpinnassa kelluvia lehtiä. Meillä 16 lajia, niistä 5
yleistä. Uistin vidalla (P. natansi
kelluvat ruskeat pitkänpyöreät latvalehdet
vedenpinnalla. Ahvenruoholla (P. perfoliatus),
jouka lehdet ovat kaivomaisen ohuita ja tav.
herttapuikeita. pistää vain tähkä vedenpinnasta.
Hennolla pikkuvidalla (P. pusillus) ovat
lehdet kapean tasasoukkia. É. L.
Potanin /-<«’-/, Grigorij Nikolaevits
is. 1S35>. ven. tutkimusmatkailija, upseeri, otti
1S03-64 osaa Struven retkikuntaan Saisan
nor-järvelle. syytettynä ..separatistiseen" salaliittoon
kuulumisesta tuomittiin 1869 pakkotyöhön (osan
rangaistusajastaan oli Viaporissa i. armahdettiin
keis. maant. seuran anomuksesta, johti 1876-77
ja 1879 tutkimusretkikuntia Mongoliassa-
1884-86 ja 1892 Kiinassa, Tibetissä ja Mongoliassa.
Tärkeimmät julkaisut: ..Otserki sev.-zapadnoj
Mongolii" (1883), „Tangutsko-tibetskaja ckraina
Kitaja i Tsentraljnaja Mongolija" (1S93).
E. E. K.
Potapenko l-tä’-/, Ignatij
Nikolaevits is. 1856), ven. kirjailija. Harjoitti
opintoja Odessan ja Pietarin yliopistoissa ja
Pietarin konservatorissa. Alkoi kirjallisen uransa
pikku kertomuksilla 1881, jonka jälkeen eri
aikakauskirjoissa painattanut suuren joukon
romaaneja ja kertomuksia. Hänen vahvin puolensa on
huumori; erityisellä taidolla hän osaa kuvata
maaseudun papiston elämää. Liika tuotteliaisuus
vaikuttaa joskus haitallisesti teoksien laatuun:
moni teos on jäänyt vaille lopullista
viimeistelyä. Hänen tuotteistaan mainittakoon novellit
,.Valtion palveluksessa", „Hänen ylhäisyytensä
sihteeri", ..Kirottu kunnia", sekä draamat
,,Elämä" ja ..Vieraat". Kootut teokset
ilmestvi-vät 1S97. V. J. M-kka.
Potaska, kaliumkarbonaatti, kalium
corbonicum, hiilihapon kaliumsucla. K«C03. P:aa
muodostuu orgaanisten happojen kaliumsuoloja
kuumennettaessa. Ennen sitä saatiin yksinomaan
kaliumsuoloja sisältävien maakasvien.
erittäinkin puitten, tuhkasta. Tuhka liotettiin vedessä
ja liuos haihdutettiin kuiviin ja
haihdutusjään-nös kalsinoitiin. jolloin orgaaniset aineet
paloivat. Raaka p. sisälsi vielä epäorgaanisia
suoloja, jotka poistettiin kiteyttämällä. P :aa
saadaan myös sivutuotteena sokeria
sokerijuurikkaista valmistettaessa. Lampaiden villasta eris-
tetään suurissa villanpesulaitoksissa pesuveteen
liukeneva p. Nykyään kaupassa oleva p. on
suurimmaksi csaksi saatu Stassfurtin
abraum-suolakerroksien kalisuoloista Leblancin
menetelmän mukaan samalla tavalla kuin sooda
ruokasuolasta. Kemiallisesti puhdasta p:aa saadaan
joko puhdasta kaliumhydrokarbonaattia tai
ka-liumhydrotartraattia hehkuttamalla. Suomen
Farmakopean p:n (Carbonas kalleus) pitää
sisältää vähintään 95% vedetöntä karbonaattia.
Valkoinen, hygroskooppinen jauhe, joka helposti
liukenee veteen. P :aa käytetään kalisuolojen,
saippuan, lasitavaroitten, väriaineitten, y. m.
valmistukseen, lääkkeenä j. n. e. S. S.
Poteidaia
e’i-J. Periandroksen perustama ko
rintholainen siirtokunta Khalkidikella. kreikka
laisten tärkein tukikohta Thrakiassa. [-Persialaissotien aikana se liittyi Ateenan meriliittoon,
mutta luopui 431 e. Kr. siitä. Pitkällisellä
piirityksellä Ateena valloitti P:n 429 e. Kr. ja jakoi
sen alueen ateenalaisille klerukheille. Philippos II
hävitti sen 356 e. Kr. Uudelleen Kassandros sen
perusti Kassaudreian nimellä. L. T.
Potemkin fpatjo’m-J, Grigorij
Aleksandrovitj (1739-91). ven. ruhtinas, keisarinna
Katariina II :n suosikki. P. opiskeli ensin
Moskovassa hengellisessä seminaarissa, astui sitten
sotaväkeen ja palveli ratsukaartin vänrikkinä,
kun keisarinnan huomio häneen kääntyi.
Nimitettiin 1762 kamarijunkkariksi, otti osaa
Turkin sotaan, mistä palasi 1772 voitonsanoman
tuojana Pietariin. Sen jälkeen P. alkoi saada
keisarinnalta erityisiä suosionosoituksia. Hän
korotettiin kreiviksi ja nimitettiin 1776
kenraali-adjutantiksi sekä tuli keisarinnan suosikiksi.
Itävallan keisarilta Joosef II :lta. Venäjän
liittolaiselta, hän sai saksalaisen
valtakunnanruhti-naan arvon. Sitäpaitsi hänestä tuli
ministerineuvoston jäsen, armeian päällikkö. Mustanmeren
suuramiraali ja eteläisten provinssien
kenraalikuvernööri. Kun P:lla oli runsaat tulot hänelle
lahjoitetuista tiluksista ja kun hän sai
rahapalkkioita ja käytti valtiovarojakin hyödykseen,
kävi hänelle mahdolliseksi koota suuria
rikkauksia, vaikkakin hän rakasti ylellistä ja
loisteliasta elämää. Enemmän kuin kukaan muu
keisarinnan suosikeista P. vaikutti sekä
valtakunnan sisä- että ulkopolitiikkaan. Mutta hänen
vaikutustaan ei voi katsoa edulliseksi. Hänellä kyllä
oli valtiomiehen kykyä, ja milloin hän tahtoi,
saattoi hän osoittaa pontevuuttakin. Hyviä
puolia himmensi kuitenkin luonteen raakuus ja
häikäilemättömyys. P. oli vailla korkeampia
siveellisiä aatteita, itsekäs oman kunnian ja edun
tavoittelu oli hänen päämääränään. Eteläisiin
maakuntiin hän levitti asutusta ja perusti
kaupunkeja. Kun keisarinna 1787 teki matkan
Mustanmeren maihin nähdäkseen, kuinka ne olivat
edistyneet. rakennutti P. Dnepr-joen varsille, jota
pitkin keisarinnan matka kulki, laudoista kyliä,
jotka tarpeen mukaan voitiin siirtää toiseen
paikkaan, jotta seudut olisivat näyttäneet
tiheään asutuilta ja väkirikkailta. Krimin
valtauksen johdosta P. sai kunnianimen
..taurialai-neu". Toisessa turkkilaissodassa 1787 hän oli
ylipäällikkönä ja valloitti Otsakovin. Ennen
rauhantekoa P. kuoli lokak. 1791 eräällä
matkalla ja haudattiin Khersoniin. mihin hänelle
1836 pystytettiin muistopatsas. K. IV. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
