Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Puku
1084
joka ensin näyttää olleen mutain, leveälierinen,
mutta myöhemmin käyneen korkeaksi,
kapealieri-seksi tkuvutuulu 111, 5;
kuvat 40. 41). Se
kuului uuteen muotiin
Poli-jois-Satakuunussa 1700-luvun puolivälissä ja
Sys-m iissä v:n 1790
vaiheilla; vielä 1810 luvulla
se oli harvinainen
Etelä-Savossa. jossa tähäu
aikaan patalakki vhii
edelleen oli vallalla.
—Hautalöydöistä päättäen
näyttää miehellä jo
pu-kanuudenajan loppupuolella olleen
sepaluksesta soljella suljettava
paita. Tällöin olivat
ylipiiiten kaikki pukimet
villaiset. Maalahdella
tekivät monet vielä
1770-luvulla paidan hienosta sarasta. Kaulus oli
ainakin 1800-luvun alkupuolella korkea kautta koko
maan paitsi Etelä Karjalan äyriimöisillä. joilla se
oli kapea. Mielienkin paidan sepalus ja hihansuut
joskus kirjailtiin. — Päättäen
paula-kenkien (kuva 39) yleisyydestä
olivat housut nähtävästi jo varhain
pitkät tai k a a t i o i 1 1 a jatketut.
Hauholla käytettiin 1756 pitkiä ja
laajoja s ä ii m v s k ä h o u s u j
n-Arvatenkin ne aikaisemmin olivat
snrkaiset, kuten Etelä-Karjalassa,
missä säämyskäiset eivät lainkaan
tulleet muotiin. Tornion tienoilla
köytettiin niiden lahkeet Linnén
mukaan 1732 ruojujen varsiin
samoinkuin lappalaistenkin housujen:
polvien ympärillä oli side. Lyhyet
säämyskähousut, polvihousut
ikuva 41), jotka länsimaissa
muodostuivat keskiajan lopulla, lienevät
vasta 1700-luvun puolivälin
jälkeen kotiutuneet maassamme. Etelä-Karjalassa
vain muutamissa pitäjissä. Säämyskähousut
syrjäytyivät sitten snrkaisten ja verkaisten
polvihousujen ja nämä vihdoin jälleen pitkien
housujen tieltä. Aikanaan käytettiin
ulkotöissäkin polvihousuja, jotka kesällä olivat rohtimiset
ja talvella sarkaiset. Kun kengät olivat matalat,
kävivät villalangasta kudotut Iumivarret
tarpeellisiksi. Paikoitellen sidottiin pitkät housut
polvien alta nauhoilla. Eräissä Etelä-Karjalan
pitäjistä olivat ne 1800-luvun alussa
sirkka-s ä ä r s i t e i t ä. s. o. kapeita, sirkoilla 1.
pienillä lätäköillä vaskirenkailla kaunistettuja
nahkapauloja (kuva 39). Pakanuuden
loppu-ajalla näyttää miehen vartaloverhona olleen
mekko I. lappalaisten, samojedien y. m.
pohjoisten kansain edestä umpinaisen peskin
tapainen, villavaotteesta ommeltu puin.
Maalahtelai-set käyttivät vielä 1772 vaxikannahkaisia
mekkoja joissa karva oli milloin sisä-, milloin
ulkopuolella ja jotka solkivyölU vyötettiin.
Hylkeenpyytäjät pitivät niitä tuonnoin vielä niin
meidän mna-samme kuin Itämeren maakunnissakin.
Silkkikankaasta tehtiin tyi.mekkoja (kuva 401
vielä tuonnoin Häme<-»ä. Vanhanaikainen, edestä
Kara 41. Xuur
miM Et»lt-Poh
1 «n maali».
avonainen miesten vurtulo-p. säilyi kauimmin
Ktelä Karjulassa, missä vielä vanhan p. parren
likana pitkää, laajaa viittaa kannettiin
(kuvn-taulu 111, 5). 1700 luvun puolivälissä oli
vanuilla polvella Satakunnan pohjoisosissa nahka
siteillä kiiunisuljettnvn laaja ja pitkä surku
nuttu; taskun sijasta oli aukko, josta
säilytettävä tavara puntiin päällisen ja vuorin villiin
Jo tällöin oli nuori väki niin
Pohjois-Sntakun-nassa kuin Hämeessäkin pukeutunut verkaisiin
tai sarkaisiin napillisiin ja taskullisiin
..liivinut-tuihin" ja ..västeihin". Säämyskähousujen ja
I vieläpä välitteistenkin polvihousujen aikaan
–vv :n 1820-35 vaiheille — pidettiin maan keski
ja länsiosissa leveä- ja pitkähelmaisia
sarkaviit-lojn ja Länsi-Suomessa vieläkin kauemmin pit
kiä t röijyjä sekä juhlatiloissa puolisääreen
tai nilkkoihin ulottuvia jakkuja. Sittemmin
lyhenivät miesten vartaloverhot ensin lonkkiin
ulottuviksi röijyiksi ja polviin ulottuviksi
jakuiksi. sitten varsinkin Pohjanmaalla niin
lyhyiksi röijyiksi jn västeiksi, että paita niikyi
niiden ja housujen välistä. Ainoastaan körttiläiset
pitivät kiinni vanhemmasta muodista käyden
pi-temmässä kortti röijyssään. Sortukin
muotoillen j » n t e r i k k i tuli v:n 1840 vaiheilla
käytäntöön myös paikoin Etelä-Karjalassa. Takki
alkaa tulla muotiin jälkeen 1800-luvun puolivälin.
Etelä-Karjalassa käyttivät miehetkin lämpimän
aikana valkeata 1 i i n a v i i 11 a a 1. k o s t u 1 i a.
Länsi-Suomessa ja Pohjanmaan
rannikkoseuduissa oli 1830- ja 1840-luvuilln muodissa
leveä-kauluksinen, selästä kurevvöllii varustettu viitta,
n. s. kaprokki (liarjustakki Limingassa).
1700-luvulla näyttää käytetyn vartalo-p ;uun
pa-raastaan harmaata, mutta myös valkoista ja
sinistä sarkaa. Röijyt tehtiin myös parkkumista.
Liivit kuuluvat nuorimpiin p.-osiin. Karja
lassa ne eivät vielä 1700-luvun lopulla kaikkialla
olleet käytännössä ja Etelä-Savossa ne 1800-luvun
alussa olivat harvinaisia. Mutta Satakunnassa
ja Hämeessä ne kuuluivat tavanmukaiseen
p.-par-teen jo 1700-luvun puolivälissä. Maalahdella
olivat liivit 1700-luvun lopulla hakasilla
kiinnipan-tavat sekä körtilliset. Jo tällä vuosisadalla
alettiin niissä nuppejakin pitää. Ne tehtiin yleensä
samanlaisista kankaista kuin nnisten hameet. —
Lammasnahkaturkit tehtiin vanhempina
aikoina päällyksettömät ja pidettiin, kuten vielä
esim. syrjäänien keskuudessa porontaljamekot
(ks. Malitsa), päällysvaatteen, s. o. mekon,
viitan tai kaprokin alla. Tällaista turkkia
sanottiin Hämeessä nahoiksi ja Pohjois-Savossa
kelsiturkiksi. Pohjanmaan rannikolla
pidettiin pnraastaan vasikannahknisia turkkeja.
Vasta 1700-luvun lopulla lienee Länsi-Suomen
puolella ruvettu veralla päällystämään ja
karvakau-luksella varustamaan turkkeja; Karjalassa
pysyivät päällystämättömät vielä vuosikymmeniä
tämän jälkeen muodissa.
Vöitä oli useita eri lajeja. Kautta kokomaan
käytetyt h i r v e n n a h k a v y ö t olivat väliin
neljättä tuumaa leveät ja vaskisilla lyötteillä
varustetut (kuva 42). Solki vöillä
köyttivät miehet paikoitellen viittansa kiinni;
vii-meisempinä aikoina pidettiin niitä kuitenkin
tavallisimmin housujen päällä liivien alla. Ne oli
koristettu eri paikoin erilaisilla lapoilla, joista
semminkin pohjalaisissa vöissä riippui hertta-
Kuva 4U Talonpoikia
Ha-mrrsta 1747.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
