Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puola
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Puku
1112
Icen ulottui aina Itäuiereeu a-sti. Boleslavin
kuoltua 1138 jaettiin valtakunta bSnen määräyksensä
mukaisesti hänen poikieusa kesken siten, että
vanhin. Vladislav II. tuli Krakovan ja sen
ympäristön valtiaaksi, ja muut saivat mikä mitäkin
alueita. Krakovan ruhtinaalla oli yliherruus, ja
senjälkeen muut puol. ruhtinaat olivat pitkiä
aikoja Krakovan suuriruhtinaan alaisia.
Hajaannuksen ja valtakunnan
uudistuksen aika. Kun Vladislav koetti
karkoittaa veljiään heidän maistaan, niin hiin
menetti itse valtansa. Riitaisuuksien jälkeen
pääsi Kasimir II Sprawiedliwv (Oikeamielinen)
1177 valtaistuimelle. Hänen hallitessaan
kutsuttiin 1180 maallisten ja hengellisten ylimysten
kokous neuvottelemaan ruhtinaan kanssa
valtakunnan asioista, sekä järjestettiin vallanperimys
krakovalaisensa osassa. Ylemmät säätvluokat
saivat oikeuden ruhtinaan valitsemiseen, mutta
valittavan tuli olla Kasimirin suvusta. Kasimirin
kuoltua 1194 syntyi ylivallasta pitkällisiä riitoja,
joiden aikana taistelevat ruhtinaat hakivat
hengellisten suosiota ja antoivat niille uusia
oikeuksia. Siten hengellisen säädyn asema yhä
vahvistui. Valtaistuintaistelujen ohella Vähä-P:n
imyöh. Länsi-Galitsian) ruhtinaat koettivat saada
myös Suur-P:n valtansa alle. Henrik Hurskaan
hallitessa mongolit uhkasivat maata. P. ei
kuitenkaan joutunut heidän valtansa alle. sillä
suuren Liegnitzin taistelun >1241) jälkeen mongolit
kääntyivät toisaanne. Samalla vuosisadalla saks.
vaikutus alkoi tunkeutua P:nan. Sleesia. ollen
muusta Puolasta erillään, saksalaistui, ja Saksan
ritarikunnan alueesta muodostui vähitellen P:n
ja Itämeren välille saks. valtio. Aatelin ja
papiston suosimina saksalaisia asettui itse P:nkin
alueelle, muodostaen kaupunkeja, joissa vallitsi
saks. kaupunkijärjestys. Aatelissääty taas
kasvoi no|ieasti sen johdosta, että alueruhtinnat
jakoivat runsaasti aatelisarvoja. Talonpojat
alkoivat joutua riippuvaisuuteen aatelista. Vuosisadan
lopulla hallitusvalta yhä heikentyi jatkuvien
taisteluiden aikana, joita ruhtinassukujen jäsenet
kävivät keskenään. Sekä Suur- että Väliä-P.
joutui joksikin aikaa Böömin vallan alle, kunnes
Vladislav Lokietek (Kyynäränmittainen) pääsi
P:n valtiaaksi. Paavin suostumuksella hän 1320
pani päähänsä kuninkaankruunun ja otti
nimekseen Vladislav 1 (oik. järjestyksessä 4:s).
Hänen poikansa Kasimir III Suuri (1333-70)
vahvisti kuninkaan valtaa. Sopimuksen
perustuksella Kasimir jätti Sleesian Böömille, ja
käytyään pitkällisiä taisteluita Saksan ritarien
kanssa hän luovutti heille Pommerin, mutta
kaakossa voitettiin uusia alueita valtaamalla
o-ia nykyiseltä Itä-Calitsiasta ja Volyniasta sekä
Bukovina ja Iiessarabia. Sisäisissä oloissa
tehtiin monia parannuksia. Säätyjen keskinäiset
suhteet järjesteltiin, lait koottiin ja yhteinen
lakikirja valmistettiin koko P:aa varten.
Talonpoikia suojeltiin sorrolta, jonka johdosta
Kasimir sai nimen ..talonpoikaiskuningas",
kaupunkeja rakennettiin ja Krakovan yliopisto
perustettiin 1364. Valtakunnan taloudelliselle
kehitykselle kohtalokkaaksi tuli juutalaisten
asettuminen maahan. Kasimirin jälkeen, hänellä kun ei
ollut (»erillistä, kruunu siirtyi hänen
sisarensa-pojalle Ludvik Suurelle. Unkarin kuninkaalle.
Turvatak-<-en vallanperimyksen tyttärelleen Lud-
vik koetti taivuttaa aatelia tuumiinsa ja antoi
-ille oikeuksia, m. m. verovapauden. Kuitenkaan
eivät puolalaiset hänen kuoltuaan 1382
kannattaneet personaaliunionia Unkarin kanssa. Kruunu
annettiin Ludvikin nuoremmalle tyttärelle
Heti-vigille. jn hänet pakotettiin ottamaan
puolisokseen Liettuan suuriruhtinas .lagello. Tämä, J
a-gellojen suvun kantaisä, kruunattiin P:n ku
ninkaaksi 1386 Vladislav II :n nimellä.
Mahtavuuden aika. Ajatus P :n ja
Liettuan unionista oli syntynyt m. m. sen johdosta,
että tahdottiin turvata maata Saksan ritaristoa
vastaan. Ulkosuhteissa näkyivätkin ennen
kaikkea unionin hyödylliset vaikutukset, mutta
kansallinen ja uskonnollinen yhtenäisyys oli
kadonnut. sillä Liettuan suuriruhtinaskunnan
asukkaiden enemmistön muodostivat (valko- ja väliä-)
venäläiset, jotka uskonnoltaan olivat
kreikkalaiskatolisia. P. saavutti naapurimaihin nähden
aivan toisen aseman kuin ennen. Pian. 1387,
Puna-Venäjä (Itä-Galitsia) yhdistettiin
lopullisesti P:aan. Saksan ritaristo voitettiin 1410 ja
Podolia valloitettiin 1431. P:n ja Liettuan
unionia oli vahvistettu Horodlossa tehdyllä
sopimuksella, jolla Liettuan aatelisille annettiin täydet
puolalaiset antelisoikeudet. ja unioni kesti, vaikka
Vladislavin vallanhimoinen serkku Vitold, joka
oli asetettu Liettuan käskynhaltiaksi, koetti sitä
saada rikotuksi. Kuningas Vladislavkin
mielis-teli aatelia saadakseen sen tunnustamaan hänen
sukunsa perintöoikeuden. Hän soi sille 1433
melkoisia oikeuksia Krakovan konstitutsionilla. jota
on sanottu P:n antelin Habeas corpus laiksi.
Siinä näet m. m. säädettiin, että aatelismiestä
ei saanut vangita, ellei häntä tavattu rikoksen
teossa, ja konfiskatsioni oli sallittu vain
tuomioistuimen päätöksen perustuksella. Aatelille
kuului myös veronmyöntämisoikeus. Se käytti
valtaansa mnapäivillä (sejmik), joiden
vaikutusval-taisimpina aineksina olivat korkeimmat
hovi-virkamiehet. maakuntien maaherrat ja
linnan-piiälliköt sekä piispat, ja joihin joskus myös
tärkeimpien kaupunkienkin edustajat ottivat osaa.
— Vladislav III:n, edellisen kuninkaan pojan,
nlnikäisyyden aikana aateli saavutti yhä
enemmän etuoikeuksia. Hussilaisoppi oli alkanut
levitä P:aan. mutta katoliset tukehuttivat sen. He
saivat myös aikaan, että kuningas Vladislav
valittiin 1440 myös Unkarin kuninkaaksi.
Turkkilaisia vastaan käydyssä taistelussa hän kaatui
Vartun luona 1444. ja P:n ja Unkarin yhteys
päättyi siilien. Kasimir IV (kuninkaann 1447-92),
Vladislavin veli, koetti alemman aatelin avulla
vastustan suurnatelia. Näistä ajoista on nlkuisin
P:n valtiopäivien (scjm t. sejm iralny)
jnknutu-minen kahteen osastoon : senaattiin, joka oli
korkeimpien virkamiesten. ja edusta jakamariin
(izba ponrlskn), joka oli maalaisaatelin
edustuslaitos. Viimemainittu, jolle lainsäädäntö ja
verotusoikeus pääasiassa kuului, oli riippuvainen
natelismaapäivistä. Kasimirin hallitessa
valloitettiin pitkällisten sotien jälkeen 1406 nyk.
Länsi-Preussi, joten P. taas oli päässyt meren
yhteyteen. Saksan ritareille jäi vain Itä-Preussi, mutta
~ekin joutui P:n lääniherruuden alaiseksi.
Valtiopäivien valta kasvoi Kasimirin poikien, Johan
\lbrechtin, Aleksanterin ja Sigismund I:n
lö06-48i aikana: niinpä ne 1406 saivat oikeu
den päättää sodasta ja rauhasta, y. m. Sigis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
