Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Punnanmaa ... - Puola
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1109
lekin puolen painettavan tekstin tarkalleen
vastakkain satuttaminen. Toista puolta painaessa
nastat tekevät arkkiin reikiä, joihin nastat toista
sivua painaessa sattuvat.
Punnanmaa, vanhempina aikoina käytetty
maa-alueen mitta. ks. Punta.
Punnerruspuu ks. V o i m i s t e 1 u t e 1 i n e e t.
Punnitus ks. N i v e 11 e e r a u s.
Punnituskone. vaakitus- 1. nivelleerauskone,
ks. N i v e 11 e e r a u s.
Punnus ks. V o i m i s t e 1 u t e 1 i n e e t.
Puno. 1. Departementti Perun
kaakkoiskulmassa. Bolivian rajalla. Titieaca-järven länsipään
ympärillä; 106,731 km2, 537,345 as. (1906). —
2. Edellämainitun departementin pääkaupunki
(Conoepciön de P.j, Titieaca-järven länsirannalla,
Mollendon-La Pazin rautatien varrella. 3.860 m
yi. merenp.; n. 9,000 as. Tuomiokirkko,
yliopisto. Kauppaa Bolivian kanssa.
Punssata, suorittaa pakotustöitä n. s.
kuosi-raudalla 1. punssilla.
Punssi (engl. punch), ruots. kansallisjuoma.
valmistettu sokerista, arrakista ja vedestä; p :ksi
nimitetään myöskin eräitä muita liköörintapaisia
juomia.
Punssi (it. punzone, saks. Bunzen t. Punzen),
kuosirauta.
Punta (saks. Pfund. engl. Pound, ruots. pund).
1. Painoyksikkö monessa valtiossa, suuruudeltaan
vaihteleva, esim. Tanskassa = 500 g. Englannissa
ja Pohjois-Ameriikassa = 454 g. Venäjällä (funt)
= 409 g. — 2. Englannissa (pound sterling)
rahayksikkö = 20 shillingiä = Smk. 25 : 22,i.
Punta oli keskiajalla ja uuden ajan
alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti käytetty Viljamitta
ja vastasi Ruotsissa 8 ja Suomessa tav. 6 pannia
■ ks. t.). Maatilan suuruutta ilmoitettiin tähän
aikaan kylvömäärän mukaan myöskin
punta-luvuissa. E. A. P.
Punta Arenas [-e"-]. 1. Kaupunki (Puntarenas)
Costaricassa, Ison valtameren rannikolla
Nicoyan-lahden itärannalla. Costarican poikki kulkevan
radan länsipäässä; 4,692 as. (1912). —
Epäterveellinen. Costarican tärkein Ison valtameren
satama; hyvät satamalaitteet. Viedään kahvia,
banaaneja, väripuuta, kautsukkia y. m. — 2.
Kaupunki Etelä-Chilessä. Magalhäesin-salmen
pohjoisrannalla. Magellanes-territorin pääkaupunki; n.
10.000 as. — Viedään puutavaroita, villaa y. m.
Laivaliikenne vilkasta.
Puntalästi, keskiajalla ja uuden ajan alussa
maassamme käytetty viljanmitta. käsitti
tavallisesti 12 puntaa eli 48 tynnyriä, samoin kuin
lasti. Joskus se kuitenkin oli pienempi, niinpä
Itä-Suomessa vain 36 tynnyriä. [K. R. Melander.
Muistiinpanoja Suonien mitta- ja painosuhteista"
Hist. Ark. XT.j
Puntari, pikavaaka. jonka asteikolla
varustetun varren toisessa päässä on painava ponsi,
toisessa päässä koukku ja keskellä holkki
vaaka-terineen ja kahvoineen, jota punnittaessa
siirretään, kunnes p. on tasapainossa. Kaupassa
käytetty p. pitää kruunata vähintään joka kolmas
vuosi. V. L.
Puntarpää ks. Alopecurus.
Punttaus ks. P o n t a t a.
Puntti (ruots. iunt), nippu.
Puntuksen kaivannot, sillat ks.
Pontuksen kaivannot, sillat.
1110
Puodinkylä (ruots. Botby), maatila
Helsingin pitäjässä, 10 km Helsingin kaupungista
koilliseen P:n lahden rannalla, käsittää 5 tilaa,
yhteensä 2,s manttaalia, n. 600 ha. Laivaliike
Helsingistä. 1600-luvulla omisti tilan Helsingin
pormestari Gabriel Tavast, jonka tyttären
naimisen kautta se siirtyi Lindcrantz-suvulle, seur.
vuosis:11a Jägerhorn- ja Clayhills- ja 1800-luvulla
Melan-suku sekä kunnallisneuvos J. F. Lindroos
ja nyk. (1914) kauppias L. Lerche. Lähellä
kartanoa olevalla Linnamäellä (Slottsbackein on
muinaislinnan jäännöksiä. Tästä
muinaisjäännöksestä lienee saanut nimensä P:n lahden rannalla
oleva Borgsin ratsutila. A. Es.
Puola. 1. Nimi Puola (puolaksi Polska,
ven. Poljsa) tarkoitti alkujaan vain Warte-joen
ympärillä asuvia poljaaneja, joiden nimi vielä
elää saks. nimityksessä Polen, lat. Polonia ja isl.
Pulinaland. Veikselin yläjuoksun varrella asuvia
slaavilaisia nimitettiin visljaaneiksi, ja itäiset
naapurit, liettualaiset ja valko- sekä
vähävenä-läiset käyttivät puolalaisista, edelliset nimitystä
lenkai. jälkimäiset nimitystä Ijah, joka
samoinkuin liettual. lenkas palautuu muotoon lenli.
Puolan valtakunnan kehto oli poljaanien maassa,
nykyisessä Posenin maakunnassa, joka kauan
olikin tunnettu Varsinaisen eli Suur Puolan (puol.
Wielkopolska, lat. Polonia maior) nimellä. Täällä
alkaa 900-luvulla Puolan historia. Ensimäinen
tunnettu hallitsija oli Mieszko, Piastein sukua.
Hänen oli pakko tunnustaa Saksan keisari
lääni-herrakseen. mutta ollakseen mahdollisimman
vähän riippuvainen keisarista hän m. m. solmi
sukulaisliittoja naapuriruhtinaiden kanssa.
Saadakseen myös tukea roomalaiskatoliselta kir
koita hän kääntyi kristinuskoon 966.
Valtakunnan perusti varsinaisesti hänen poikansa
Bole-slav I Chrobry. Hän laajensi v:n 1000 vaiheilla
alueitaan valloittamalla Pommerin. Sleesian,
Krakovan ynnä Määrin ja teki Puolan
kirkollisessa suhteessa Saksasta riippumattomaksi
perustamalla Gnesenin arkkihiippakunnan. Siten
syntyi itsenäinen P.. joka ulottui Itämerestä Dnepriin
ja Kiovan seuduille. Papiston suostumuksella
Boleslav otti 1024 kuninkaan nimen. Hänen
kuoltuaan 1025 menetettiin kuitenkin useita osia
valtakunnasta: tanskalaiset valloittivat
Pommerin, unkarilaiset eteläisiä, venäläiset itäisiä
alueita. Myöskin täytyi P:n hallitsijan jälleen
tunnustaa Saksan keisari lääniherrakseen. Lisäksi
syntyi sisäisiä levottomuuksia, kun talonpojat
nousivat vastustamaan kristinuskoa, ja vanha
perintöaateli riitautui nuorempien, kuninkaiden
tuomien „ritarien" kanssa. Rauhattomuuksien
aikana kuningas Kazimierz (Kasimir) I poistui
maasta, mutta pääsi saksalaisten avulla takaisin
valtaistuimelle 1040 ja koetti masentaa
pakanuutta tukien kirkkoa. Papisto kuitenkin
pyrki ennen pitkää irtautumaan maallisen
vallan alaisuudesta, ja Boleslav II, Kasimirin poika,
joutui kiivaaseen riitaan kirkon kanssa.
Kansakin. monien sotien rasittamana, kapinoi ja
kuningas ajettiin maasta. Hänen veljensä
Vladislav I :n täytyi antaa osia valtakunnasta
kahdelle pojalleen, jotka isän kuoltua joutuivat
keskenään taisteluun. Se päättyi niin. että toinen
heistä, Boleslav. pääsi voitolle 1102 ja tuli
kuninkaaksi nimellä Boleslav III. Ollen urhokas
soturi hän laajensi valtakuntaa, niin että se jiil-
Punnanmaa—Puola
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
