Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Purjehduskausi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1141
Purjehduskausi—Purjehdussääntö
1142
liian mittaamisella kahden esineen välillä. Kul
lakin tällaisella yksinkertaisella paikan määrää
miskeinolla saadaan aluksen n. s. sijoittaja- 1.
asemaviiva merikartalle, nimittäin kummalla
kin ensinmainitulla keinolla suora viiva ja kum
mailakin jälkimäisellä kaariviiva. Jotta
voitaisiin määrätä se piste, jossa alus on. vaaditaan
kahden sijoittajaviivan yhtymä, missä viivat
sopivalla kulmalla leikkaavat toisensa. Näitä viiva
yhtymiä voidaan tehdä useammalla tavalla,
osaksi kahdella samalla kertaa saadulla sijoittaja
viivalla (,.ristisuuutimilla", „suuntimalla ja kali
deu esineen yhtymäviivalla", suuntimalla ja
etäisyyden määräämisellä" j. n. e.), osaksi kahdella,
lyhyillä väliajoilla saadulla sijoittajaviivalla
(kahdella suuntimalla ja niiden välillä purjehditulla
matkalla j. n. e.). Tärkeimmät
paikanmääräyk-set saadaan kahdesta kahden esineen yhtymä
viivasta, yhdestä kahden esineen yhtymäviivasta
ia vaakasuorakulmasta, sekä kahdesta
vaakasuora-kulmasta, mitkä ovat mitatut heijastuskoneilla
minkä kahden esineen välillä tahansa kolmesta
esineestä, jotka hyvin näkyvät alukseen ja
joiden asemat on merikartalle tarkoin merkitty (siis.
jos mainitut esineet ovat A, B ja C, joko A-B:n
ja B-C:n, tai A-C:n ja A-B :n, taikka A-C:u ja
BC:n välillä. Näitä viimemainitulta keinoja
käytetäänkin tarkkuutensa vuoksi ennen muita
merimittauksissa.
Tavallisessa purjehduksessa voidaan myös usein
suureksi hyödyksi käyttää yhtymäpistettä
maanpäällisen sijoittajaviivan ja luotaus- 1.
saman-syvyydenviivan taikka tähtitieteellisen
sijoittajaviivan kanssa. Lyhemmillä matkoilla voidaan
monasti paljaalla luotaamisellakin hyvin tarkoin
määrätä aluksen asema merikartalla.
Poissa maan näkyvistä oltaessa on mikäli
mahdollista joka päivä tähtitieteellisillä havainnoilla
määrättävä „tarkastettu latitudi ja longitudi".
Tässä käytetään välikappaleina heijastuskoneita
(oktantti, sekstantti tai heijastuspyörä),
krono-metriä, tarkastuskelloa, tähtitiedettä ja
merenkulkua koskevia kirjoja, kuten meritauluja,
meri-;ilmanakkaa (Nautical almanac) y. m. Aina
viime vuosisadan jälkimäiselle puoliskolle asti
määrättiin yleensä latitudi vain
taivaankappaleen korkeudesta yli näköpiirin joko
meridiaanissa tai lähellä sitä. ja longitudi vain
taivaankappaleen korkeudesta joko ensimäisessä
pystö-piirissä tai lähellä sitä, kuin myös n. s. kuun
kulmaetäisyyksistä. Uudemman ajan
meritähti-tiede taas käsittää jokaisen korkeustarkastuksen
(-havainnon) antavan oman sijoittajaviivan, joka
on kohtisuorassa taivaankappaleen atsimutia
vastaan. Nämä sijoittajaviivat, joita erotukseksi
ennenmainituista maanpäällisistä nimitetään
tähtitieteellisiksi, ovat maanpinnalla olevia
ympyrän kaaria, valorajaparalleleja,
joiden keskipisteenä on se piste, jonka zenitissä
taivaankappale tarkastussilmänräpäyksessä on.
ja jonka säteenä on taivaankappaleen
tosi-zenitinetäisyys. Tähtitieteellisten sijoittajaviivain
käyttämistä paikan määräämisessä esitti ensiksi
ameriikkalainen kapteeni Sumner 1843, ja on
tämä oppi viime vuosikymmeninä niin
kehittynyt, että se on merenkulkuastronomian miltei
tärkein probleemi. Sijoittajaviivoja
merikartalle asetettaessa saadaan varmin tulos, jos ne
leikkaavat toisiansa kohtisuoraan: mitä pienempi
kulma, sitä suurempi on virheen mahdollisuus,
vrt. P a i k a n m ä ä r ä y s.
Usein tapahtuu kuitenkin, että monena päivänä,
jopa viikkonakin, ei voida tähtitieteellisiä
tarkastuksia tehdä. Jos vielä sattuu pitkäaikainen
sumu-sää, niin on merenkulkija maata etsiessään
hyvin vaikeassa asemassa, erittäinkin jos kulkuvesi
ei ole merenkulun kannalta „luodattavaa". Kun
sitäpaitsi virrat, myrskyt, jääsuhteet, epävarmat
merikartat y. m. vielä tekevät purjehduksen
epävarmaksi, niin on helposti ymmärrettävissä, että
käytännöllinen merenkulku suureksi osaksi
perustuu kokemukseen ja harkintaan. Paitsi
perusteellisia tietoja merenkulkutieteissä, edellyttää
taitava purjehtiminen tietoja vuorovesi- ja
ilmatieteessä, tarkan perehtymisen merikarttoihin ja
purjehdusohjeisiin, käytännöllisen näppäryyden
tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa sekä
alituisen tarkan ja huolellisen silmälläpidon kaikista
purjehdukseen kuuluvista säädöksistä. F. IV. L.
Purjehduskausi, se vuodenaika, jona purjeh
timista harjoitetaan, esim. silloin kun jää- tai
muita voittamattomia esteitä sille ei ole olemassa.
F. W. L.
Purjehdusohje, merenkulkijoille ohjeeksi laa
dittu selitys rannikoista, kulkuväylistä,
merivirroista, tuulista y. m. F. W. L.
Purjehdusseurat. Ensimäinen seura, jonka
tarkoituksena oli urheilupurjehduksen
edistäminen, perustettiin Englannissa 1720. Sen
nimi oli Cork Harbour water club ja
se on vieläkin olemassa nimellä Royal cork
y a c h t club. Pohjois-Ameriikan ensimäinen
purjehdusseura syntyi 1811 New Yorkissa, mutta
kuoli pian. Toinen, New York boot club.
perustettiin 1830. Tästä sai 1844 alkunsa
nykyinen mahtava New York yacht club.
Euroopan mannermaan ensimäinen purjehdusseura
on Kuninkaall. Ruotsin
purjehdusseura. perustettu 1832. Saksan ensimäinen
purjehdusseura syntyi 1835, Venäjän 1848,
Portugalin 1856, Ranskan 1858 j. n. e. — Suomen
ensimäinen purjehdusseura on Uudenmaan
pursiklubi, jonka säännöt vahvistettiin 1861.
Senjälkeen on maassamme perustettu p:ja erit
täin vilkkaasti, niin että niiden lukumäärä
lähentelee jo 40 ja yhteinen jäsenmäärä 5,000.
Pistämme kuuluu 22 1906 perustettuun
Suomen purjehtijaliittoon, jonka
tarkoituksena on Suomen urheilupurjehduksen
edistäminen sekä yhteisten kilpailu- ja mittaussääntöjen
aikaansaaminen. Tämä vuorostaan kuuluu
Kan-sainväliseen kilpapurjehdusliit-t o o n (International yacht-racing union), joka
British yacht-racing associationin johdolla sai
alkunsa 1906, ja johon nykyään kuuluu
kaikkiaan 13 eri maata. Kl. U. S.
Purjehdussääntö (engl. act of navigation).
Englannin parlamentin 1651 julkaisema laki.
jonka mukaan Englantiin ja sen siirtomaihin sai
tuoda Euroopan ulkopuolella olevien maanosien
tuotteita vain englantilaisilla ja Englannin
siirtomaiden laivoilla: sama määräys koski useita
eu-roopp. tuotteita, esim. sellaisia tärkeitä Ruotsin
ja Suomen vientitavaroita kuin hamppua, tervaa
ja puutavaroita. Muita euroopp. tuotteita voitiin
tuoda myöskin tuotantomaan laivoilla. Tämä
merkantilismin hengessä säädetty laki, joka oli
lähinnä suunnattu hollantilaisia vastaan, tar-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
