Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyhimyskehä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1207
Vilhelm III ja Itävallan keisari Frans I tekivät
Napoleonin lopullisen häviön jälkeen Pariisissa
avysk. 26 p. 1815. Aleksanteri I oli sen
suunnitellut. ja sen tarkoituksena oli saada uskonto
politiikassakin määrääväksi voimaksi: ..pyhän
uskonnon periaatteiden, oikeuden, rakkauden ja
rauhan periaatteiden" tuli olla johtamassa hallit
aijoiden toimia: veljeys oli vallitseva ruhtinaiden
kesken, ja kansojansa heidän tuli hallita kuin
isä lapsiaan. ..Kaikki vallat, jotka tunnustavat
oikeiksi nämä periaatteet, otetaan mielihyvällä
pyhään allianssiin", sanottiin siinä, ja
Euroopan muut vallat, paitsi Euglanti. paavi ja Turkki,
siihen liittyivätkin. P:ssä a :ssa kuvastuu
Venäjän keisarin my st illi> uskonnollinen mieliala: luin
luuli kaitselmuksen määränneen hänet
hävittämään vallankumouksen tuoman uskottomuuden ja
turmiollisen vaikutuksen; mutta sen merkitys ei
ollut tosioloissa suurenkaanarvoiuen.
Taantumuksellinen suunta, joka tulee esille Euroopan
ruhtinasten yhteisissä kongresseissa v:n 1815 jälkeen,
on kyllä usein luettu p:stä a:sta aiheutuneeksi,
mutta se oli vain jatkoa edellisen vuosisadan
suurvaltapolitiikasta. — [Mühlenbeck, „£tude sur
le» origines de la Sainte-AUiance": Debidour,
..Histoire diplomatique de 1’Europe" I.] K. O. L.
Pyhä hame. Joh. 19» mainittu Kristuksen
yhdeksi kappaleeksi kudottu hame. Tämä kirkon
ensimäisinä vuosisatoina harvoin mainittu ja
pitkiä aikoja kokonaan unhotuksissa ollut
pyhimys-reliikki veti yleisempää huomiota puoleensa
lännen vuosis. alussa, jolloin pyhäinjäännösten arvo
oli ristiretkien vaikutuksesta suuresti kohonnut.
Sitä sanottiin säilytettävän Trierin kaupungissa,
ja 1196 tapahtui ensimäinen nävtteillepano.’
Sittemminkin aika ajoin näytettynä p:n h:n
palvelus joutui 1S44 ankaran tieteellisen arvostelun
alaiseksi ja antoi aihetta saksalaiskatolisen
liikkeen syntymiseen. Viimeisen kerran
näyttäminen tapahtui 1891 lähes 2 miljoonalle henkilölle.
Kuinka vähän takeita on tämän 1 ’/»X1 jalan
suuruisen villaisen vaatekappaleen aitoperäisyydestä,
osoittaa jo se tosiasia, että 20 muuta, etupäässä
Argenteuilissa säilytetty, kilpailee sen kanssa
kunniasta. [I. Gildemeister ja H. v. Sybel. „Der
heilige Rork zu Trier und die 20 andern
unge-näliten Röcke" (3:s pain. 1845), L N. v.
Wil-mon-ky. ..Der heilige Rock. eine archäologische
Prüfung" < 1876i. C. Willems. ..Der heilige Rock
zu Trier und seine Gegner" i1892), G. Kaufmann.
..Die Legende vom heiligen Roeke" (2:nen pain.
10O4i.] A. J. P-ä.
Pyhä hauta, Jerusalemissa oleva kalliohauta.
jossa Jeesuksen ruumis on levännyt. Paikalla
oli keisari Iladrianuksen ajoista asti pakanallisia
pyhäkköjä, mutta Konstantinus Suuri antoi
toimittaa kaivauksia, jotka p:n h:n jälleen
paljastivat Keisarin äiti Helena rakennutti paikalle
ensimäisen kirkon. Siitä pitäen p. h. on ollut
kristikunnan kallein pyhäkkö, jonka
omistaminen aiheutti keskiajalla vuosisatoja kestäviä
taisteluita muhammedilnisten ja kristittyjen välillä.
Että hauta on oikea, on todennäköistä, mutta ei
ehdottomasti varmaa. A. J. P-ä.
Pyhä Henki ||at. Spirttu* Sanctus),
kristinopin mukaan jumaluuden kolmas persoona. V :ssa
T:»*a esiintyy Jumalan Henki luomakunnan
yleisenä elvyttävänä voimana, myöhemmin myöskin
profetian ja hengellisen viisauden alkiiperusteena.
1208
U:ssa T:ssa kerrotaan evankeliumeissa, miten
P. II. kasteessa laskeutui Jeesuksen päälle ja
miten hän Hengen voimassa saarnasi ja paransi
sairaita. Johanneksen evankeliumissa olevissa
ero-jaispuheissaan (luvut 14-17) Jeesus lupaa
opetuslapsille P:n H:n, jota hän nimittää
Puolustajaksi (ks. P a r a k 1 e e t t i) ja totuuden hengeksi.
Sellaisena hiin on Kristuksen sijainen ja jatkaa
hänen työtänsä. — Paavali puhuu kirjeissään
P:stä H :stä uuden elämän perusteena. P:stä
11 :stä johtuvat kaikki kristilliset hyveet ja var
sinkin armolahjat (ks. Karisma). P. II.
vakuuttaa kristittyjä heidän pelastuksestaan ja
lohduttaa heitä kärsimyksissä. Yleensä esiintyy
P. 11. U:ssa T:ssa kristityn ihmisen omasta
hengestä erillisenä, objektiivisena jumalallisena
voimana. — Kirkon opillisessa kehityksessä
käsitetään P. H. yhä enemmän erikoiseksi
persoonaksi. Ensimäiset kirkkoisät eivät vielä tarkoin
erottaneet Jumalan Sanaa ja Henkeä, mutta
kolminaisuutta käsittelevä opinkehitys johti
välttämättömästä P:n H:ii yhä suurempaan
persoonalliseen itsenäisyyteen. Sittenkuin opinkehitys
Athnnasiuksen ja Basiliuksen kautta oli tullut
päätökseen, sääsi Konstantinopolin yleinen
kirkolliskokous 381, että P. H. on samaa olentoa
kuin Isä ja Poika ja että häntä on yhdessä Isän
ja Pojan kanssa palvottava ja kunnioitettava.
P:n H:n lähtemisestä Isästä tai Isästä ja Pojasta
olivat kirkkoisät eri mieltä. Itämaiset
kirkkoisät opettivat edellistä. Augustinus taas
jälkimäistä ja Toledon synodissa 589 päätettiin lisätä
Nikealais-konstantinopolilaiseen tunnustukseen
sana filioque (ja Pojasta), minkä kreik. kirkko
myöhemmin selitti uskontunnustuksen
väärentämiseksi. Kysymys on ollut jatkuvana
riidanaiheena itämaisen ja länsimaisen kirkon välillä.
Uudempi protestanttinen jumaluusoppi käsittää
P:n H:n Isän ja Pojan hengeksi, jonka kautta
uskoville annetaan jumalallisen elämän
osallisuus. vrt. Kolminaisuus. E. K-a.
Pyhäinjäännökset, Kristuksen, kuuluisain
marttyyrien tai muiden pyhimysten ruumiit ja
niiden osat, vaatteet sekä kidutus- y. m. esineet,
jotka ovat olleet kosketuksessa heidän kanssaan.
Niiden kunnioitus pääsi voimaan 4:nnellä
vuosis.. jolloin varsinkin Palestiinassa luultiin
tehdyn tärkeitä löytöjä, ja ristiretkiliike antoi tälle
pakanalliselle hurskauden muodolle uutta
virikettä. Huolimatta kirkon omassa keskuudessa jo
varhaisimmista ajoista asti p:n osaksi tulleesta
ankarasta arvostelusta sekä niistä monista
väärinkäytöksistä. joihin ne antavat aihetta,
Tridentin kirkolliskokous juhlallisesti hyväksyi niiden
palvelemisen, koska ..Jumala niiden kautta
osoittaa ihmisille monta hyvää tekoa". Pahimpien
epäkohtain ehkäisemiseksi vaaditaan paavin
hyväksymistä, ennenkuin mitään uutta esinettä saa
ottaa kunnioituksen esineeksi. Jokaisen kirkon
alttariin on sekä roomalais katolisessa että
oi-keauskoisessa kirkossa kätketty pyhäinjäännös,
ja muuten niitä säilytetään taiteellisesti
valmistetuissa lippaissa, monstransseissa j. n. e.
Roomalaiskatolisessa kirkossa p:iii erityisinä aikoina
näytetään kansalle, annetaan suudeltaviksi j. n. e.
Uskonpuhdistajat hylkäsivät p.. koska „ne ovat
kaikki kuolleita kappaleita, jotka eivät voi
ketään pyhittää". fF. Pfister, ..Der Reliquienkult im
Altertüm MI" (1909. 1912), St. Beissel. ..Die Ver
Pyhä hame—Pyhäinjäännökset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
