Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyhän ruumiin lipas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1223
Pyhätunturi—Pylos
1224
toksi perustettiin pytholiiiset kilpailut. 2:nen
pyhä sota 355-346 e. Kr. phokilaisia vastaan,
jolloin Pliilippo- II :u apu oli tarpeen. 3:8 pyhä
sota 339-338 e. Kr. Ainphi-saa vastaan.
L. T.
Pyhätunturi, t. Tunturi Kemijärven ja
Sodankyliin pitäjäin rajalla, n. 4 penink. Kemijärven
kirkolta. P:ssa on 3 pääosaa, joista läntisin
korkein (526 in yi. merenp.) ; vuorilaji
pääasiallisesti kvartsiittia. [E. Hävrén, ..Oin vegetationen
pA Pyhätunturi" (..Terra". 1914, siv. 35-48).] —
2 1. Pyhä vaara Kuusamossa, n. 21 km
kirkolta pohjoiseen, kuuluu Rukatunturiu ja
Valtavaaran kan–a samaan tunturiryhmään, korkeus
u. 450 m yi. merenp.; vuorilajiltaau kvartsiittia,
metahasiittia ja konglomeraattia. — 3.
Kittilässä, n. 25 km kirkolta länteen,
Aakenustuntu-rin länsi- ja Liukukeron eteläpuolella; korkeus
n. 550 m vi. merenp.; vuorilajiltaau kalevaista
kvartsiittia ja konglomeraattia. — 4. Kittilässä,
n. 15 km kirkolta luoteeseen, Kätkätunturin
lounaispuolella; korkeus n. 500 m yi. merenp.;
vuorilajiltaau kvartsiitteja ja kalevaisia liuskeita.
L. II tien.
Pyhävesi (myös Pyhäselkä), järvi
Mäntyharjun reitissä Lahnaveden kaakkoispuolella,
suurin pit. 9.7 km, suurin lev. 3.» km, pinta-ala
20.» km*, pinta 81 m vi. merenp. P:u yhdistää
sen itäpäässä, samalla tasolla olevaan Kalaveteen
Kiepinsalmi, jonka yli Savon rata ja sen vierellä
Mäntyharjulta pohjoiseen vievä maantie kulkevat
siltaa myöten. — P. laskee länsipäästään
Pyhä-kosken kautta Mäntyharjun reitin pohjoisesta
päin tulevaan päävesiväylään. — Etelärannalla
Mäntyharjun kirkonkylä. L. Il-nen.
Pyhävuori (ruots. B ö t o m b e r g e t), 130 m
yi. merenp. kohoava vuori Etelä-Pohjanmaalla,
Karijoen ja Lapväärtin pitäjien rajalla; jo
vanhastaan tärkeä maamerkki merenkulkijoille.
Pyhä öljy. Uustestamentillisen esimerkin
mukaan (Mark 6n; Luuk. 10M; Jaak. 5lt) oli
kirkossa vanhimmista ajoista asti tapana voidella
sairaita öljyllä, jota pidettiin jumalallisten
voimain välittäjänä. Pian alettiin käyttää öljyä
myöskin erinäisissä vihkimys- ja
jumalanpalve-lustoimituksissn. Kumpainenkin tapa on
säilynyt katolisissa kirkoissa. Tehdään ero pyhän,
s. o. juhlallisesti vihityn, ja ainoastaan siunatun
öljyn välillä. Aine on oliiviöljyä, johon
muutamia tarkoituksia varten lisätään jopa 40:kin eri
ainetta. Täydellisin kaikista ikreik. /christna,
myron• . jota käytetään esim. kasteenvahvistuksessa,
piispain, alttarien ja kalkkien vihkimisessä sekä
keisarin kruunauksessa, on piispain, jopa,
itä-maise.–.i kirkossa, korkeimpien kirkollisten
arvo-henkilöiden valmistettava määrättyjä menoja
noudattaen. Papiksi vihkimisessä, kuninkaan
kruunauksessa. -n i ranten voitelemisessa, kasteveden,
kirkkojen, kellojen vihkimisessä y. m.
käytetään ainakin roomalais katolisessa kirkossa
puhdasta vihittyä oliiviöljyä. A. J. P-ii.
Pyknldi lu. S i e n e t.
Pyknllttl, epäjalo, llöiseksi kiteytynyt ja
läpinäkymätön t o p n a s i muunnos. jf-ncn.
Pyknometrl (kreik. pyktio’* = tiheä. ja metron
mitta i. pieni la-ipullo nesteiden ja jauhomaisten
aineiden ominaispainon iks. t.) tutkimista varten.
— Prksi sanotaan myös eräsiä, paperin
vahvuuden mittauiikojetta. O. H:n.
PykillBpyOM.
Pyksis (kreik., = rasia), hostian (ks. t.)
säilytysrasia.
Pykälä I. paragrafi. 1. Alaosasto, johon
jokin esitys, tavallisesti tieteellinen tai muuten
järjestelmällinen, aineen sisältöön nähden on
jaettu. — 2. Se merkki (§), joka siilien liittyvän
numeron kera ilmaisee uuden tällaisen osun
alkavan. l’:ää käytetään varsinkin tieteellisissä
teoksissa sekä lakiteksteissä, jotka useimmiten
jakaantuvat lukuihiu ja p:iin; joskus jaoitus ou
vielä moninaisempi, lyhyissä laeissa taasen on
usein yksistään p.-jako. Useissa laeissa ei
kuitenkaan ollenkaan käytetä jakoa p:iin, vaan
artikkeleihin ; harvinaisempaa on, että artikkelit ovat
jaetut p:iin. P:issä, jotka käsittelevät useita
toisiaan lähellä olevia asioita, käytetään toisinaan
inomenttijakoa. R. E.
Pykäläpyörä 1. porraspyörä, hihnapyörä
■ ks. t.), joka on usean yksinkertaisen
hihnapyö-rän yhdistymä, niin että läpi- ,
mitta asteittain vaihtuu. P:iä
käytetään kuten kaikkia
hihna-pyöriä parittain; suurinta
läpimittaa toisessa pyörässä vastaa
pienin läpimitta toisessa. P:iä
käytetään, kun tahdotaan
muuttaa toisen akselin pyörimisnopeus; hihna silloin
siirretään sivuittain toisesta yksinkertaisesta
pyöräparista toiseen. Säteet ovat määrättävät
siten, että hihnan pituus on muuttumaton, .los
hihna on risteilevä, saadaan yksinkertainen sääntf.
<?i-f- = a3-j-&2 = + ’<3; jos käytetään avonaista
hihnaa, tulee kaava monimutkaisemmaksi, mutta
jos akselien välinen etäisyys e on iso säteeseen
verrattuna, voidaan avonaistakin hihnaa varten
käyttää samaa yksinkertaista kaavaa kuin
risteilevää hihnaa varten. E. S-a.
Pylades fpyla’d£s], kreik. taruhenkilö, St ro
phioksen poika, Oresteen (ks. t.) hyvä ystävä ja
asetoveri kaikissa hänen vaiheissaan. L. T.
Pylkönmäki. 1. Kunta, Vaasan 1., Laukaan
kililak.; kirkolle Myllymäen rautatieasemalta 30
km. Pinta-ala 369 km’ 2,305 as. (1910).
Kansakouluja 4 (1914). Säästöpankki. (P. on omana
kuntana vista 1914 alkaen.) — 2.
Seurakunta. Porvoon hiippak., Saarijärven rovastik.;
muodostettu rukoushuonekunnaksi osista
Saarijärven ja Karstulan pitäjiä arm. luvalla 23p:ltä
jouluk. 1858, määrättiin erotettavaksi omakäi
khrakunnaksi sen. päät. 18 p:ltä tammik. 1898
(eroaminen tapahtui 1914). Kirkko puusta, rak.
1860. /,. n-nen.
Pyloonit (kreik. pylö’n, monikko pylffnes, <
pyli = portti), korkeat, kaidat, katkaistun
pyramidin tapaisesti suippenevat muin.-egypt.
temppelin sisiiänkäytävää sivustavat torniparit.
Ikkunoita p;ssa ei ollut, sileillä etusivuilla vain faarao
jättiläiskaavaisissa kuvissa ja kirjoituksissa kers
kailee urotöistään. Irtokoristuksena p;n edessä
usein oli lipputankoina mastopuita, faaraojen
istuvia jätl iläispatsaita tai obeliskeja. U-o N.
Pylorus ks. Maha.
Pylos, kaksi kaupunkia Lounais Kreikassa.
I. Nestorin asuinpaikka; sen jätteet W. Dörpfeld
väittää tavanneensa nyk. Kakovatoksen luona
Kliissä. 2. Satnmakaupunki Messenian
länsirannikolla ; peloponnesolais-sodassa tärkeä, kun
ateenalaiset 425 e. Kr. olivat sen valloittaneet.
h. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
