- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1347-1348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raaseporin kihlakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1347

Raastuvanoikeus—Raa-Winterhjelm

1348

Muina aikoina pidetään r.. kun joku sellaiuen asia,
joka on r:ssa käsiteltävä, tulee esiin. El. K.

Raastuvanoikeus, kaupuukioikeuspiirin
tuomioistuin. toisinaan 011 pienellä kaupungilla tai
kaup|ialalla vain järjestysoikeus (ks. t.), joka
käsittelee yleensä maistraatin toimialaan kuulu
\ ia asioita, kuu taas oikeudellisin asioita
käsittelee asianomainen kihlakunnanoikeus. K :ti
puheenjohtajana on pormestari, muutamissa suurimmissa
kaupungeissa oikeuspormestari. ja jäseninä
vähintään kaksi raatimiestä. joista toinen tav.
oikeus-, toinen kunnallisneuvosmies. K. voi olla
jaettuna osastoihin, jolloin kuitenkin saman
osaston tulee aiua hoitaa kaikki vapaaehtoisen
oikeudenhoidon I. ilmoitusasiat (lniuhuudntus-,
kiinnitys-, holhous- y. m. asiat), ks.
Neuvos-m i e s. El. K.

Raasuli, kylä Venäjän rajalla Raudun
pitäjässä. n. 10 km kirkolta, Hiitolan-Raasulin
(rakenteilla olevani radan Suonien puoleinen pääte
kohta, josta rata tulee jatkumaan Lempäälän ja
Tok-ovan kautta Pietariin. Suomen puolella rata
tulee käymään R:sta Vuoksen yli Kiviniemen
salmen kohdalla, josta Käkisalmen kautta
Hii-tolaan. — Tulliasema. L. U-nen.

Raate ilenyanlhe»
trifo-halai, jokseenkin kookas,
soilla ja soisilla rannoilla,
usein vedessäkin yleisesti
ka.svava Gentianacere-heiinoti
kasvi. Kukat tertussa,
valkeita. terälehdet hyvin
karvaisia. Lehdet 3-sormiset.
Lehtiä kävtetään lääkkeeksi.

K. L.

Raateluhampaat ks. P e-

t o e 1 ä i m e t.

Raatelukasvit ks. L i-

h a n s y ö j ä k a s v i t.

Raati (mruots. rap). 1.
Varhemmin Ruotsin
kuninkaan neuvonantajakunta 1.
valtakunnanneuvosto. V:n 1720 hallitusmuodon
mukaan tuli kuninkaan hallita valtakuntaa
neuvos-kunnnn neuvolla, eikä siis ilman, vielä vähemmin
vastoin, neuvoskunnan mieltä. V:n 1772
hallitusmuodon 4 §:ssä säädettiin, että
valtakunnanneuvostoon tuli kuulun 17 jäsentä, joiden tuli aritaa
neuvoa milloin kuningas sitä pyysi, paitsi
muuta-mi-sa määrätapauksissa, joissa kuningas oli
velvollinen kuulemaan neuvoston mieltä. V:n 1780
yhdistys- ja vakuuskirjan mukaan kuningas sai
vai-lan milärätä neuvosten luvun, ja Kustaa III
tulkitsi tämän määräyksen niin, ettei hän cllut
velvollinen pitämään neuvoskuntaa, jonka tähden hän
sen hajoitti. 1702 v:n valtiopäivillä hyväksyi
kolme -iiätvä tämän tulkinnan, joten neuvostoa
ei enää Suomen joutuessa Venäjän vallan alle
ollut olemassa. — 2. Ne miehet, r.-miehet, jotka
pormestarin ohella kuuluvat maistraattiin tai
raastuvanoikeuteen. El. K.

Raatlherra ks. V a I t a k u n n a n n e u v o s.

Raatihuone ks. Raastupa.

Raatimies ks. Neuvos m ies.

Raatokuorlalset (Silpha), leveitä, litteäliköjä,
nuijasarvisia kovakuoriaisia, jotka väriltään ovat
mustia: vain yhdellä meikäläisellä lajilla, .S.
thorn-ei/villa on kirkkaanpunainen etuselkä. Ne elä
vät toukkineen raadois-a. Toukat ovat leveitä,

Raate.

mustia, taaksepäin suippenevia, muistuttaen
jonkun verran siiroja. Poikkeustapauksissa
muutamat r. voivat elättää itseään juurikkailla,
kaalilla. apilaalla y. m. viljelyskasveilla, voivatpa
siten aikaansaada melkoista vahinkoakin.
Tällaisina tunnetaan S. opaca ja S. (Phosphuga i atrata.
Meillä 13 lajia. Kuva liitteessä K o v a k u
o-r i a i s i a I. U. S-s.

Raattama, Juhani (1811-99).
maallikkosaarnaaja. Toimiessaan katekeettana
Ivnresuan-iion seurakunnassa Pohjois-Kuotsissa R.
joutui ottamaan tehokkaalla tavalla osaa L. L.
Lasta-diuksen alkamaan uskonnolliseen
herätysliikkeeseen. Hänen Jukkasjärven kylässä v:sta 1848
alkaen pitämilliiän ..kouluksi" nimitetyillä
liar-taust iloisuuksilla oli liikkeen leviämiselle
perustava merkitys. Terävä-älyisenä ja
luonteeltaan arvokkaana tämä Læstadiuksen ensimäinen
työtoveri nautti læstndiolaisten keskuudessa
puolen vuosisadan kuluessa erinomaista kunnioitusta,
käyttäen kaiken vaikutusvaltansa liikkeen
jäsenten kokoamiseksi evankeliseen henkeen käsitetyn
opin ympärille. [J. A. Maunu, ..Lars Levi
Laestadius"’ (1891).] A. J. P-ä.

Raavaan saivartaja ks. Saivartajat.

Raavas - nauta, nautaeläin.

Raaveltuukki (saks. Raventuch),
purjepalt-tina, paksu, tiheä, kaksivartinen pellavakangas.

E. J. S.

Raa-Winterhjelm, Hedvig Charlotte
(1838-1907), näyttelijätär, omaa sukua
Forsin a n. Herätti jo nuorena Tukholman
Ku-nitik. teatterikoulussa huomiota lahjakkuudellaan;
esiintyi aluksi maaseudulla Ruotsissa, vieraillen
Suomessakin, oli. mentyään naimisiin Frithiof
Il aan (ks. t.) kanssa, kiinnitettynä Helsingin
Kuots. teatteriin 1867-72 (harjoitti
näytäntökautena 1870-71 opintoja ulkomailla) sen etevimpänä
naispuolisena voimana. Mutta hän tuli
vaikuttamaan ratkaisevasti Suomalaisenkin teatterin
syntyyn. perehtyen lyhyessä ajassa suomen kieleen
ja esiintyen 10 p. toukok. 1869 Leana Kiven
samannimisessä kappaleessa niin suurella
menestyksellä. että tämä näytäntö laski ensimäisen
perustuksen kansalliselle näyttämöllemme ja kumosi
sen väitteen, ettei muka korkeampi näytelmiitaide
voisi menestyä suomen kielellä. Vv. 1870, 1872 ja
1873 rouva R. esiintyi vielä useita kertoja
suomeksi sekä pääkaupungissa että maaseudulla.
Miehensä Raan kuoltua 1872 hän esiintyi
enimmäkseen Oööteporissa ja Kristiauniassa, mutta
mentyään 1874 toisiin naimisiin norj. kirjailijan
Kristian Anastas Winter hjel m in
kanssa hän erosi teatterista ja antoi senjälkeen
vain vierailunäytäntöjä, m. m. Suomessakin, Suom.
teatterissa (187,r>, 1880. 1894). Toimi sittemmin
Tukholmassa dramatiikan ja lausunnon
opettajana. ohjaten useiden suomalaistenkin
näyttelijöiden opintoja. Myöskin hän on kääntänyt
ruotsiksi suom. runoutta. — Rouva R.-W. oli suuri
taiteilijaluonne. joka kykeni tempaamaan
mukaansa yleisön varsinkin traagillisilla osillaan.
Hänen loisto-osiaan olivat: Katri „Daniel Hjort"issa,
Regina v. Emmeritz ja ennen kaikkea Lea, Lady
Macbeth, Desdemona, Ofelia, Orléans’in neitsyt.
Sappho, Elisabeth ja Maria Stuart Schillerin
...Maria Stuart"issa, Adrienne Lecouvreur, rouva
Alving ja rouva Inger Ibsenin näytelmissä, y. m.

H. Kr n.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:36 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0716.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free