- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1387-1388

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raha-arpajaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

13$;

Rahakanta Rahapaja

1388

• jonka lejeeraiis «illoin un toinen kuin pilÄruhtuni
tai mkixtt. pronssi,t», nikkelista tai uiuusla
sopivasta metallista. — Kuu rahanlvöunissä on
m.i iJoton e-täii sitä. ett* lyödyt rahat jossakin
määrin paiuousa ja pitoisuutensa puolelta
eroavat inallirahoi-ta. mutta toiselta puolen ou
tärkeätä että nämä poikkeukset tulevat uiin pieniä
kuin mahdollista, on useimpain maiden
rahn-laeissa määrätty sekä painotut että pitoisuuteeu
nähden raja, n. s. remi Jinm, jouka yli nämä
poikkeukset eivät -.ia mennä. vrt. R a h a k a n t a.

j. r.

Rahakanta ruot-, miintfot. saks. iliinzfuus.
H n\m »g. ransk. ttalon. engl. standard). 1. Se
lain määräämä «nlule. joka ou olemassa
rahanie-tallin painoyksikön ja rahan laskuyksikön viilillä,
eli toisin snuoeu se luku. joka lausuu, mikä
rahametallin painoyksikön murto-osa tai
kerto-luku on sisältyvä lailliseen rahayksikköön.
Suomessa, mi–à rahayksikkö, markka, on liian pieni
tullaksensa lyödyksi varsinaisesta rahametaliista,
kullasta, r. käy esiiu siitä, mitä laki määrää
kuilusta lyötyjen 10 ja 20 markan rahojeu
painosta ja pitoisuudesta (ks. alempana).

2. Etupäässä tätä -anau kuitenkin käytetään
merkitsemään -itä. missä tnetallilajissa yleiset ja
yksityiset maksunsuoritukset on tehtävä tai toisin
sanoen mikä metalli on oleva maassa käypä
laillinen maksuväline ja ainoa arvonmitta. joka on
pakollise-ti vastaanotettava. Sen mukaan, onko
laillisena rahana kulta vai hopea, on olemassa
kultakanta tai hopeakanta; jos
yleisenä kiertovälineenä on lunastamaton paperiraha,
saattaa puhua p a p e r i-r :s t a. V k s i m e t a I 1
i-kanta inouometallismi < on olemassa silloin,
kun laillisena rahana on vain yksi metalli, joko
kulta tai hopea, kaksi m et a liika n ta
(bi-metallismi) silloin, kun sekä kulta että hopea ovat
tä\>in päteviä maksuvälineitä ja niitä saattaa
molempia rajattomassa määrässä lyöttää rahaksi;
]<>• tällöin kullan ja hopean välinen arvosuhde
ei ole laissa määrätty, on olemassa p a r a 1 1 e 1
i-r.. jos se taas on laissa määrätty, vallitsee
kaksinainen r. Jos kaksinaisessa r :ssa hopean
rahaksilyönti on rajoitettu, on olemassu o
n-tuva r.; näin on laita latinalaiseen
rahasopi-mukseen (ks. t.) yhtyneissä maissa.

Suomen r:n määrää luki 0 p:ltä elok. 1877.
Sen mukaan on laillisena maksuvälineenä ja
arvonmitt.ma kultu (aikaisemmin oli voimassa
hopeakanta ks. Raharealisatsioni).
Rahan la-kuyk-ikkönä on innrkku ja ruhapainon
yksikkönä Ranskan gramma; kultarahat lyödään 10
ja 20 markan arvoisiksi. Edellisessä tulee olla
2 =* it g. jälkimäise-sä 5 M/„ g puhdasta kultaa.
Rahaa lyödään seoksesta. johon pannaan 0 paino
o»aa puhdasta kultaa ja 1 paino-osa vaskea. Ki
losta tällaista -eo-ta. jota »anotaan
rahanlyönti-kullak-i. lyödään 310 kappaletta 10 markan tai
155 kappaletta 20 markan rahaa; 10 markun
kultarahan tulee »ii» painaa 3 7/ti g, 20 markan
rahan ß 11 >■ g. Poikkeuksena sallitaan säädetystä
puhtaudelta korkeintaan "/im», painosta korkein
taan ** päälle tai alle. Kuitenkaan ei puino
poikkeus jokaiselta rahamäärältä, joka lyödään
10 kilosta rahanlvöntikultaa, saa olla suurempi
kuin 5 gramman Vaihtorahoina (ks. Raha
järjestelmä) kelpaavat bo[teå- ja vaski
rahat siitä nimellisarvosta markoissa ja penneissä

jvka niille ou merkitty. Kultarahaa, kun se on
täysipainoista, on jokainen velvollinen
vastaanottamaan tilissä rajattomaan määrään.
Vaihtorahaa vastaanotetaan kruunun kannossa ja
Suomen pankissa niinikään mihin määrään hyvänsä,
mutta muut eivät ole velvolliset ottamaan yhdellä
kertaa suurempaa määrää 1 ja 2 markan rahoja
kuin 10 mk., pieuempiii hopearahoja 2 mk. ia
vaskirahaa 1 markan. — Sellainen kulta-,
hopeoit vaskiraha. joka on turmeltunut kulumisen,
leikkelyn, lävistämisen tai muun tahallisen
vahingoittamisen kautta, lakkaa olemasta laillisesti
käypiiuä rahana. Yleiseksi maksuvälineeksi
yksityisten kesken ei kelpaa kultaraha, kun se ou
menettänyt enemmän kuin */» prosenttia säädetystä
painomäärästä, mutta kruuuun kassoissa se
otetaan alkuperäisestä arvostaan, jollei se ole
menettänyt enempää kuin 2 prosenttia laillisesta
painostaan. Vaihtoraha menettää kelpoisuutensa
tnoksuvälikappaleena muille kuin kruuuulle niin
pian kuin rahan kuvaa ei enää voi selvästi
erottaa. Kelpaamattoman rahan vaihtaa Suomen
pankki käypiiiin rahaan, ks. mvös Rahapaja.

R. muissa maissa. Hopeakanta on
Brittiläisessä Intiassa ja Kiinassa;
kultakanta Argentiinassa, Austraaliassa, Brasiliassa.
Ilulgaariassa. Kanadassa, Chilessä. Egyptissä.
Isossa-Britanniassa. Itävalta-Unkarissa.
Japanissa. Xewfoundlandissa. Norjassa, Persiassa.
Pertissä. Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa,
Portu-j golissa. Romaaniassa. Ruotsissa. Saksassa,
Serbiassa, Tanskassa. Venäjällä (v:sta 1897);
nimellinen kaksinainen r.
Alankomaissa, Belgiassa. Espanjassa. Italiassa.
Kreikassa. Meksikossa, Ranskassa, Sveitsissä,
Turkissa. vrt. Rahajärjestelmä.

Rahakirje ks. Postilaitos
(postilähetykset, postimaksut).

Rahalaitos ks. Raha.
Rahajärjestelmä. Rahakanta.
Raharealisatsioni.

Rahaliitto ks. R a h a s o p i m u s.

Rahamalmi ks. Järvimalmi.

Rnliamerkki I. myntti merkki. 1. Yleensä
-ellaisen lyödyn rahan (vaihtorahan) nimitys,
lonka nimellisarvo 011 suurempi kuin sen
metalli-arvo ja jonka valtio lunastaa todellisella rahalla.

2. Erityisesti mynttimerkeiksi sanotaan niitä
vaskisia hätätaalereja, joita Ruotsin kuningas
Kaarle XII vista 1715 laski liikkeeseen
hopea-taalerin arvoisina. ./. F.

Rahanlyönti ks. Raha,
Rahajärjestelmä. Rahakanta. Rahapaja.

Rahanväärennys ks. Raharikokset.

Rahapaja ou senaatin talousosaston
valtio-varaiutoimituskunnan valvonnan alainen laitos
maamme kulta-, hopea- ja voskirahon
valmistamista varten. R:n. jossa on johtoja, alijohtoja
ia tarpeellinen palveluskunta. tulee 13 p. marrask.
1878 annetun ohjesäännön mukaan valmistaa
kaikki muassa tarvittava metalliraha
noudattamalla Suomen rahakannasta 9 p. elok. 1877
annettua julistusta. Kultaa saa niinhyvin Suomen
punkki kuin (vähintään 40 g) yksityiset
henkilöt antoa r :lle valmistettavaksi kultarahaksi,
löllöin vastaavastu määrästä kultarahaa
vähennet iii in ainoastaan säädetty vnlmistuspalkkio
’«%). Vaihtorahaa, s. o. hopea- ja
vaski-rahaa valmistetaan ainoastaan valtion laskuun

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:06 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0738.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free