Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1569
Rauta
1572
r Warludi ja hehkutushiilii r:n laatu ön molkom
kokon.i.in riip|wvaiiien. Sulussa r:011 liiili
ta>ai«sti liiinanwut karkaisu hiilenä; iik
kià juaMy**".i hiili jäii r :aan tässä muodossa;
hitaasti jäähtyessä erottuu n. 1,100* :ssa suurin
ou |nil’» kiteiseni grafiittina; n. 700° :s~a
muodostuu r.-karbidia ja vain pieui miUlrii
’"1 karknisuhiileuä. Pitemmän aikaa kuumetit i
maila karkaisuhiilirikastu r na erottuu
umorfi-ueu h e h k u t u s h i i 1 i. K. jaetaan eri lajeihin
useammilla |>erusteilla.
I. Raaka-, h u r k k o- I. takki-r. sisältää
yli 2.»r", hiiltä: sulaa 1.075 1.275° :.-mi; sitii ei
voida takoa, ui Valkea raukn-r.; kuikki
hiili on karkaistihiilenä r:uun liuoniieena; seos
on hyvin kova. hauras, viiriltään valkea;
käytetään enimmäkseen taottavan r:n valmistukseen.
In 11 a r mu a raaka-r. Enemmän tui
vähemmän hiiltä on erottunut grafiittina: vain pieni
määrä on knrkaisuliiilenä: on väriltään hurman,
pehmeämpi ju sitkeämpi edellistä; käytetään
osaksi valuturkoituksiin. osuksi kuten edellistä.
II. Taotut» I. t a k o-r. sisältää
korkeintaan 1.» <; hiiltä; taottava, vaikeammin sulava
kuin raaka-r. li.-lajeilla. joissa on l,«-2.» %
hiiltä, ei ole teknillistä käytäntöä.) n) Teräs.
Äkkiä jäähdyttämällä on hiili jäänyt
karkaisu-hiilen muotoon, kovuiittu lisäten; voiduan
karaista; sulaa 1.400-1,500° :ssa. b) M el t o-r. I.
r. a h t a i m m u s s u merkityksessä; ei
voida kumistit; sulumisuste 1.500° ja siitä
yli. Pieni hiilimäiirä on suurimmaksi osaksi
erottunut r.-karbidina.
Knnen erotettiin teräs jn melto-r. hiilimiiärün
|ierusteellu. joka edellisessä oli 0.»-l.« %.
jälkimäisessä alle O.i^c. Nykyään valmistetaan
kuitenkin erikoisteräksiä lisäämällä meltoonkin
r:uan esim. piitä, munguaniu, nikkeliä, kromia,
tolfrumia. molyhdeeuiu j. n. e., joten jako on
pääasiassa karkuisiikyvvstä riippuva.
Taottava r. jaetaan vielii valmistustavasta
riippuen:
L K e 111 o-r. muiu jahmslgss Ulassa.
a) KelttoisrA». karaistava (ahjo-, putlaus- ja
se-mentute rås)
b) K«-itto-r- st karaistava (ahjo- |a putlaus-r.).
II. Valama-r., saaiu sulassa tilassa.
ai V a I a n i at s rls. karaistava (Bessemer-, Marlin-,
sahkA- )a valu- I upnkaster&s i.
bi Valama r. si karaistava (Bessemer-, Thomas-,
Martin- ja slhko-r >.
Paitsi yllämainittuja tärkeimpiä
jukoperus-teita on useita muitukin. esim. ruuka-r:sta
pu-huttae-,,1 erotetaan Martin-, Tlioinus-,
Lunca-shire . vulu- j. n. e. rauka r., riippuen siitä,
mihin tarkoitukseen tämä on aiottu: puuhiili- ja
kok- raaka-r.: masuunissa on pelkistykseen
kävtettt eri liiililujeja; erikoisista
ruuka-r.-la-jej.tu mainittakoon vielä [>eili- I. mangnani-r.
’(erromangaanii pii-r. iferrosilisiumi).
kromi-raaka r. ferrokromit j. n. e., joita käytetään
erikoisteräksiä ja yleensä valanta-r:aa
valmistettaessa.
O m i n u i s ti u k s i a. H lla on suuri tuipumus
se<s-tua sekä metalleihin etttt epämetalleiliin, ju
kaikki teknillisesti valmistettu r. sisältääkin
enemmän tai vähemmän vieraita aineita, kuten
jo on huomautettu. Toiset uineet, kuten
mait-(.’uuni. kromi, nikkeli, seostuvat r:aan kaikissa
siiliteissä, kun taas toiset, kuten hiili, ainkki.
tiun. visinutti ja fosfori, sekä jotkut kaasut,
kuten happi, typpi, vety jn hiilioksidi, yhtyvät
ui-n oustaan määrättyyn rajaan sankka. Yleisenä
siiuntöiiii r. seosten ominaisuuksista lisäaineen
määrän kasvaessa voidaan sanoa: 1. lujuus ja
kovuus kasvavat; 2. tnottiivaisuus, venyväisyys
ja sitke) - pienenevät; sähköä johtuva kyky
alenee: 4. snlamislänipötila yleensä alenee.
Tiirkein vieras nine r:ssa on hiili; sen eri
esiintymismuodoista ks. ylemp. Samoin on esitetty
kuinka hiilimääriin perusteella erotetaan eri
r.-lajeja jn kuinku näiden sulainislämpötila ale
nee hiilimäärän kasvaessa, ollen nini. melto-r :lle
1,500-1,700°. teräkselle 1,400-1,500°, linrniaalle
raaka-r:lie 1,150-1.200° jn valkealle raaka-r:lle
1,050 1,100°. — Hiilen vaikutus taottavan r:n
murtopinnan ulkonäköön on myös kuvaava.
Mrlto-r:aa voi useasti sanoa melkein säikeiseksi;
hiilimääriin kasvaessa katoaa murtopinnan
säikeinen rakenne, teräksessä se on tiiviimpi,
enemmän tai vähemmän rakeinen. Om.-p. alenee luon-
nollisesti hiiliuiiiäräii kasvaessa, ollen ruaka-r:ssa
7,1-7.» ja tako-r:ssa 7.»-7.«. — Vetolujuus, joka
snngeii suuressa määrässä riippuu
hiileupitoi-suudesta väheten sen kasvuessa. on lausuttuna
kg:issa mm,:iä kohti:
engl. vahmoraaka-r.ssa.....12—14
ruots. . ......20— 90
melto-rssa..........:io 40
tsraksess»..........50-100
erlkoister&slajeissa...... 100-200
On kuitenkin huomattava, että vetolujuus 011
riippuvainen toisistakin lisäaineista. l<aaka-r:ti
venyväisyys 011 myös pienempi kuin tnko-r:n,
jossa vetolujuus ja venyväisyys ovat
käännetyssä suhteessa toisiinsa; edellisen kasvaessa
jälkimäinen vähenee ja päinvastoin. — R:n
liit-suutumiskyvyllä ymmärretään sitä ominaisuutta,
että kaksi r.-kappuletta. valkohehkuuii
kuumennettuina. voidaan mekaanisin keinoin muokata
yhtenäiseksi kappaleeksi. Melto-r. hitsautuu
helpommin kuin teräs; raaka-r :11a ei ole tätä
ominaisuutta ollenkniin. — R:n omituisimpia ja
sumullu tärkeimpiä ominaisuuksia on sen
ku-raistumiskyky, mikä kuitenkin on havaittavissa
ainoastaan teräksessä, jossa hiili esiintyy
kali-dessu eri muodossa: liiiouneenu kurkiiisuhiilenä
ju kemiallisesti sidottuna karbidina. Jos
tällaista terästä kuumennetaan ja unnetun.ii sen
hitaasti jäähtyä, osoittua mikroskooppinen
tutkimus. että suurin osa hiillä on karbidina.
Teräksellä on silloin luonnollinen kovuutensa. Mutta
jos kuumennettu teräs äkkiä jäähdytetään, ei
mikroskoopilla enää tavuta karbidia, vaan kaikki
hiili on kurkaiguhiilenä. Teräksen kovuus on
kasvanut; murtopinta tiivistynyt, vetolujuus on
kohonnut. venyväisyyden huomattavasti aletessa. Jos
karaistu teräs uudelleen kuumennetaan ja sen
annetaan hituiisti jäähtyä, saa teräs . jälleen
luonnollisen kovuutensa (nuorruttnmlneii 1.
päästäminen). Teräksen karkaisulla on metallin
muokkiitikHessa tärkeä tehtävä. — Sulan r:n
jähmettyessä tapahtuu siinä uinu määrätty
kutistuminen. jonka määrän tunteminen valimossa ou
välttämätön. Täysin hurmua n. s. valimo-raaka-r.
kutistuu vähimmin, senvuoksi että
grnfiittisuo-mut estävät r.-osnsten kokoonpuristumista. I’ i i
on myöskin r:aa aina seuraava vieras uin".
Kuaka-r. suuttuu sisältää erikoisesti valmistu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
