Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reaalileksikko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1643
Reaalivakuus—Reaktsioniaine
tm vielä Bosnian ja Hertsegovinan hallinto.
Varsi-rmsia unioniasioita varten on olemassa yhteinen
edustusorgaani. niin. n. s. il e 1 e g a t s i o u i t.
itävaltalainen ja unkarilainen, kumpikin
asianomaisen valtion eduskunnan valitsema.
Delegatsio-uit jotka kokoontuvat vuosittain, tav.
vuorotellen Wienissä ja Budapestissä, neuvottelevat ja
lytättävät erikseen ja ivat vain kirjallisesti
yhteydessä toistensa kanssa. Mutta jos jossakin
asiassa kolmasti tapahtunut kirjelmäin vaihto ei
ole johtanut yhtäpitävään päätökseen, voi
kumpikin delegatsioni vaatia yhteisistuntoa, jossa
ainakin kahden kolmasosan kummankin jäsenistä
ja samalla yhtä monta jäsentä kummastakin
tulee elia läsnä, ja jossa ainoastaan päätös
teli-dään. Delegatsioneilla on valta tarkastaa
yhteisten asiain hallintoa sekä, kun aihetta 011.
yhteisestä päätöksestä nostaa syyte jotakin yhteistä
ministeriä vastaan; tuomiovaltaa käyttelee silloin
11. s. valtukunnantuomioistuin, jonka jäsenistä
kumpikin delegatsioni valitsee puolet. — R:ksi
meni nimittää myöskin Venäjän ja Suomen
välistä valtioyhdistystä; tämä mielipide on
varsinkin aikaisemmin saanut kannatusta erittäinkin
ulkomaisessa, mutta osittain myöskin
kotimaisissa ja venäläisessä) tieteisopissa. Tämä oppi
011 kuitenkin mahdollinen ainoastaan sillä
ehdolla. että turvaudutaan käsitteeseen unio
<rqualis intrquiili jurr jn luovutaan eräistä
tunnusmerkeistä. joita nykyään kntsctaau r:lle oleellisiksi.
Siksipä r.-teoriaa ei nykyään eniiii juuri
ylläpidetä, vaan katsotaan Venäjän ja Suomen
viilistä oikeussuhdetta erikoislaatuiseksi
valtiovhdis-tvkseksi. jota ei hyvästi voida sisällyttää
mihinkään yleisesti tunnustettuun
vnltioyhdistysluok-kaan.
Paitsi yleisen valtio-oikeuden esityksissä ja
valtiovhdiatyksiä koskevissa teoksissa, käsitellään
r:ia m. m. seur. monografioissa: v. Juraschek,
Personal- und Realunion" 1878); Zolger, ..Der
Staatsrechtliehe Ausgleieh ztvischen österreieh
und Ungarn" 1911); Apponyi, „Die reehtliche
Xatur der Reziehungen zwischen österreieh und
Ungarn" 1911); Aall ja Gjelsvik. ..Die
norwe-gisch-schwedische Union" (1912); Berlin,
„Unio-nen» Oplosning" („Statsvetenskaplig Tidskrift".
1013) : Y. O. Ruuth, ..Itävalta Unkarin valtio
yhdistys" (Valvoja 1914). — vrt.
Personaaliunioni, V a 11 i o y h d i s t y s. H. E.
Reaalivakuus ks. V a k u u s.
Reaali vero ks. Verot ja Tuottoverot.
Reade /rld/, Charles (1814-84), engl.
kirjailija, julkaissut joukon yhteiskunnallisia
kysy-mvksiä käsitteleviä romaaneja ja näytelmiä: ..It
is never too låte to mend" (1856), „The cloister
and the hearth" <1861i. hist. romaani 15:nneltä
vuosisadalta „Hard cash" (1863) y. m.
//. Kr-n.
Reading /rldiT)/. 1. Herkin kreivikunnan
pääkaupunki Etelä-Englannissa, Lontoosta länteen
Thame.in oik. rannalla Kennet-joen suussa,
ratojen ja kanavien risteyksessä; 75,198 as. (1911).
Useita ke-kiaikaisia, myöhemmin uusittuja
kirkkoja (St Mary’-. St Giles’, Greyfriar’s),
bene-diktiläisluostarin rauniot. Oxfordin yliopiston
alainen college (600 ylioppilasta), grammar
school-knulu perust. 14851. museo, kirjasto y. m.
Huomattavaa teollisuutta edustuvat Huntley Sl
Pal-merin suurenmoinen keksileivostehda* (5,000 työ-
miestä rautavalimot. konepajat,
jokilaivaveistä-möt, kutomot H. mainitaan jo hyvin varhain;
kuningas Sven poltti sen 1006; 16S8 R:n luona
tapahtui otteluita Jaakko II :n ja Vilhelm
Ora-ninlaisen joukkojen välillä. 2. Berkin kauntiu
pääkaupunki Yhdysvalloissa. Pennsylvaniassa,
ShuyIkill-joen sekii Shuylkill- ja Union kanavien
varrella, riitojen risteyksessä 86 km luoteiseen
Philadelphiasta; 96,071 as. (1910). College,
Stewart akatemia: sotilas ja Mc Kiuleyn
muistopatsas. Tavattoman rikkaiden antrasiitti- ja
rauta-nialmikerrosten keskellä R:sta 011 kasvanut
kukoistava teollisuuskaupunki (valmistusarvo 1905
159,» milj. mk.) ; rauta- ja terästehtaita,
konepajoja, kutomoita, tupakka- ja
huopahattuteh-tai.ta y. m. — R:n perustivat 1748 William
Pennin pojat. E. E. K.
Reageerata (lat. redi’gerv < re - takaisin, ja
«jm = ajaa, työntää), vaikuttaa vastaan,
vaikuttaa kemiallisesti, muuttaa, vrt. Reaktsioui 2
ja 3, R e a g e n s s i.
Reagenssi (lat. rca’gens [ks. Reageerata]
= kemiallisesti muuttuva), aine, joka kemiallisesti
analysoitaessa aiheuttaa jonkun määrätyn
reakt-sionin, esim. värjäytymisen, sakan j. n. e., jonka
laadusta tai esiintymisestä päätetään
määrättyjen aineitten läsnäolo tai poissaolo. Usein r:eja
impregneerataan filtreerauspaperille ja näin
saadaan erilaatuisia r.-papereita, esim. lakmus-,
kongopuna-, kurkkuina- ja lvijysokeripaperi. joista
2 edellistä ovat happojen ja alkalien r:eja,
seuraava boorihapon ja viimeinen rikkivedyn r.
’ S. S.
Reagenssilasi (ks. Reagenssi) ks.
Koeputki.
Reaktsioni (nilat. rca’rtio). 1. Vastavaikutus;
taantumus; edistyksen ja uudistusten
vastustaminen ja pyrkimys säilyttämään tai palauttamaan
vanhentuneita oloja ja laitoksia.
2. kem. Yleensä kaikki kemialliset
tapahtumat. kun aineet kemiallisesti vaikuttavat toisiinsa
ja erityisesti sellaiset tapahtumat, jotka
aiheuttavat näkyviä muutoksia, kuten viirin tai sakan
ilmenemistä tai katoamista, mistä voidaan
jonkun uineen tai aineryhmän läsnäolo päättää.
Vesiliuoksessa tapahtuvat r:t. ionien kesken.
Alkali-nen r. on emäksillä ja sen aiheuttaa
hydroksyli-ioni. Happojen hapan r. johtuu vetyioneista. R:t
ovat joko eksotermisiä tui endotermisiä.
Useimmat r:t ovat käänteisiä, s. o. niiden
suunta voidaan saattaa päinvastaiseksi, jolloin
r: ii n osaaottavien aineitten välillä vallitsee
r.-tasapaino. Kullakin r:lla 011 oma nopeutensa,
joka riippuu monesta eri seikasta. Lämpö, sähkö,
valo. fermentit, y. m. saavat aikaan kemiallisia
r:ejn. S. S.
3. Fysiol. Eliötä kohdanneen kiihotuksen 1.
ärsytyksen aiheuttama tapahtuma, vastavaikutus,
vrt. Kiihotin.
4. Fys., ks. Vastavaikutus.
Reaktsioniaika (ks. Reaktsioni), aika,
joka kuluu jonkin kiihotuksen ja sen
aiheuttaman tapahtuman välillä, esim. aika, joka ehtii
kulua ennenkuin lihas supistuu sen hermostoa
koskevan kiihotuksen aiheutuksesta, tai aika,
mikä kuluu jonkin signaalin näkemisestä tai
kuulemisesta sovitun, sen huomaamista osoittavan
merkin antamiseen.
Reaktsioniaine = reagenssi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
