- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
247-248

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rougé ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

245

Rougé—Rousseau

247

ajoittain hän kierteli maita kulkurina, palveli
lakeijana, toimi myöskin musiikinopettajana y. m.
Lähti 1741 Pariisiin, missä harjoitti musiikkia,
antoi opetustunteja ja kirjoitti vähähköjä
kaunokirjallisia teoksia. Siellä hän meni vapaaseen
avioliittoon sivistymättömän ja vähälahjaisen Thérese
Levasseurin kanssa. V. 1749 R., Dijon’in akatemian
asettaman kilpakysvmyksen johdosta, kirjoitti
teoksensa „Discours sur les sciences et les arts",
joka yhtäkkiä teki hänet kuuluisaksi. Siinä hän
loistavasti ja voimakkaasti esittelee sitä väitettä,
että sivistys ei suinkaan ole parantanut ihmisiä,
vaan päinvastoin heitä turmellut ja tehnyt
heidät onnettomiksi. Kirjoitti sitten m. m. toisen
kilpakirjoituksen ,,Discours sur l’inégalité" (1754),
kirjeiden muotoon sepitetyn romaanin „La
nou-velle Heloise" (1760), valtio-oppinsa »Contrat
social" (1762) sekä kasvatuksen uudistamiseen
tähtäävän teoksen »Émile ou de réducation"
(1762 ; suom. 1905). Kaikissa main. teoksissaan R.
sovittaa nerokkaasti ja pontevasti ihmiselämän
eri puoliin saman perusaatteen,
luonnollisuuden vaatimuksen. Vallallaoleva sivistys ja
yhteiskuntajärjestys ovat kelvottomat
teeskentelyn ja luonnottoman liikasivistyksen vuoksi; 011
luotava uusi, terve ja luonnonmukainen sivistys
ja yhteiskunta. »Contrat soeial"issa hän
suunnittelee jyrkästi kansanvaltaista valtiomuotoa,
jossa ei edes mikään eduskunta saa säätää lakeja,
vaan jokainen laki on alistettava yleisen
kansanäänestyksen alaiseksi, — mikä on mahdollista
vain hyvin pienissä valtioissa, semmoisissa kuin
muinaisen Kreikan kaupunkivaltiot ja Sveitsin
pienet kantonit. „Éniile"ssä R. koettaa osoittaa,
kuinka ihmistä on kasvatettava sellaiseen
sivistykseen, joka ei kahlehdi hänen luontoaan, vaan
antaa hänen kykyjensä kehittyä aivan vapaasti.
Tähän teokseen on sovitettu osasto »Savoijilaisen
apulaispapin uskontunnustus", jossa R. rakentaa
uskonnollsen katsantotapansa luonnollisuuden ja
yksinkertaisen terveen järjen perustukselle,
puolustaen dogmeista vapautunutta jumalauskoa.
»Liulessa HéloIse"ssa hän kuvailee suurta,
mahtavaa rakkautta, uskonnollisen mielialan syvyyttä,
perhe-elämän arvoa ja onnea, luonnon
suurenmoisuutta yksinkertaisin, mahtavin, tunteellisin
piirte’n, jommoisiin ei oltu totuttu sen a.jan
kirjallisuudessa.

R. oli Pariisissa joutunut yhteyteen l)iderot’n.
Voltairen y. m. valistuskirjaili jäin kanssa ja otti
ionkun aikaa osaa heidän kirjallisiin
hankkeisiinsa, m. m. kirjoittamalla »Suureen
ensyklopediaan", etenkin musiikkiasioista. R. ei Qllut
teknillisesti täysitaitoinen musiikkimies, mutta
esiintyi kuitenkin huomattavalla lailla sekä
säveltäjänä että musiikkikirjailijana. Hän
julkaisi musiikkisanakirjan 1767 ja sävelsi
laulunäytelmän „Le devin du village", joka oli
laadultaan uraauurtava ja pysyi vuosikymmeniä
Ranskan näyttämöillä. R:n ja ensyklopedistien välit
rikkoutuivat sitten katkerasti. R. kannatti
ihanteellista maailmankatsomusta ja vihasi
materialismia ja naturalismia, joihin useimmat muut
ensyklopedistit taipuivat. Hän joutui ankariin
kirjallisiin kiistoihin m. m. Voltairen kanssa.
Samaan aikaan se avomielisyys, millä hän
teoksissaan oli käsitellyt sekä uskonnollisia että
valtiollisia kysymyksiä, nosti häntä vastaan vainoa
myöskin katolisten oikeauskoisten ja viranomais-

ten puolelta. Hänen tuli pakko lähteä pois
Ranskasta Sveitsiin. Hän oli, saadakseen takaisin
Geneven kansalaisoikeuden, palannut
reformeerat-tuun kirkkoon. Mutta Sveitsissäkin kansa
paheksui hänen vapaauskoisuuttaan, hänet karkoitettiin
sekä Genèven että Bernin alueelta. Vv. 1762-65
hän asui Neuchätelin alueella, joka kuului
Preussin kuninkaan valtikan alle, ja kirjoitti
sieltä pontevia puolustuskirjoituksia (»Lettres de
la montagne"). Lähti sitten numen
kutsumuksesta Englantiin. Mutta R:n oma epäluuloisuus
ja hermostuneisuus, jotka toisinaan kiihtyivät
melkein mielisairaudeksi, häiritsivät pian hänen
ystävällisiä suhteitaan sikäläisiin avustajiinsa ja
saivat hänet palaamaan Ranskaan. Viimeisinä
elämänvuosinaan R. eli Pariisissa köyhänä ja
katkeroituneena, elättäen itseään etupäässä
nuotteja kopioimalla. V. 1778 hän erään suosijan
kutsumana lähti Ermenonvilleen, Pariisin
pohjoispuolelle, missä kuoli 2 p. heinäk.

R:n luonne oli omituisen ristiriitainen, omansa
herättämään sekä osanottoa ja mielenkiintoa
että vastenmielisyyttä ja inhoakin. Hänessä oli
yleviä aatteita ja lämpimiä, innokkaita tunteita.
— elävä vakaumus ihmisen korkeimpien
ihanteiden. jumalauskon ja siveellisten periaatteiden,
pyhyydestä —, vierekkäin suurien heikkouksien
ja rumien virheiden kanssa. Hänen luonteensa
varjopuolet ja hänen sairaalloiset ominaisuutensa
saavat selityksensä hänen onnettomasta
nuoruudestaan ja elämän juoksustaan. R. on itse
kuvannut elämäänsä kuuluisissa »Tunnustuksissaan"
(,-Confessions"), joissa hän aivan avomielisesti
esittää maailmalle myöskin omia vikojaan ja
paheitaan, koettaen osoittaa niiden syitä omassa
sielunelämässään; onpa sanottu, että hän niillä
,.keikailee" ja »ylpeilee". — R:n kirjoitustapa on
loistavaa ja mukaansatempaavaa. Hänellä on har
vinainen kyky saada oma mielialansa tarttumaan
lukijoihin, oma innostuksensa syttymään heidän
sydämissään. Sentähden hän huolimatta heikkouk
sistaan vaikutti valtaavasti aikalaisiinsa. Hyvin
monille hän oli ihanteellisen
maailmankatsomuksen ja tunteen oikeuksien voimakas
äänenkannattaja vastoin valistusajan kylmää järkeä ja
naturalismia. Hän oli täten niiden »romanttisten"
aateliikkeiden edelläkävijä, jotka pari
vuosikymmentä myöhemmin kumosivat valistusajan ia
saivat aikaan uuden ajanvaiheen Euroopan
sivistyselämässä. — R :n teosten lukuisista
kokonaispainoksista ensimäinen oli Du Pevrou’n
julkaisema, 35 pienikokoista osaa ynnä 12 os.
jälkeenjääneitä teoksia (1782-83). Paraita painoksia
ovat Musset-Patliayn. 23 os. (1823-26), ja
Hachetten. 13 os. (1865, uudelleen painettu 1900
ja seur.). [Chuquet. ..J. J. R." (1893), Morley.
,,R." (2 os., 1873). Höffding, ..R. ia hänen
filosofiansa" (tansk. alkuteos 1896. suom. 1898 ja
1911).] A. Or.

Rousseau frnsö’], Pierre É t i e n n e
Théodore (1812-67), ransk. taidemaalari; G.
Lethiè-ren oppilas, alkuaan Constablen vaikutuksen
alainen. R. on viime vuosisadan suurimpia maisema
maalareita. Etsien taiteelleen uusia uria hän
erosi jyrkästi akatemisesta suunnasta, jonka
vuoksi hänen taulunsa järjestelmällisesti
hyljättiin Pariisin salongista vv. 1835-48. R. asettui
1848 asumaan Barbizon’iin Fontainebleau-metsän
lähelle, jonne hänen piiriinsä liittyi kokonainen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0142.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free