- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
329-330

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

321

Ruotsi-

330

haaratehtaita 8 valtiossa), Kockumin konepaja
Malmössä, Bergsundin konepaja (omistaa m. m.
Finnbodan laivaveistämön), Bolinderin konepajat
Tukholmassa y. m., Huskvarnan konepaja,
Troll-hättanin valijno ja konepaja (vetureita y. m.),
Motalan konepaja, Kuulalaakeritehdas
Göötepo-rissa (per. 1907, valmistusarvo 1912 8 milj. mk.,
monta haaraosastoa), Munktellin konepaja
Eskilstunassa, Dieselmoottoritehdas Tukholmassa, A. S.
E:n sähkökonetehdas Västeråsissa,
automobiiliteh-das Seania-Vabis Södertäljessä,
Kaasuakkumulaat-toritehdas Tukholmassa, L. M. Ericsson & Co:ii
puhelinkonetehdas Tukholmassa, Domnarvetin
rautatehdas, Sandvikenin rautatehdas
(valmistusarvo 15 milj. mk.), Boforsin rautatehdas
Öre-brossa (tykkejä y. m.). — Graafillisen
teollisuuden pääpaikka on Tukholma. —
Tehdasteollisuuden rinnalla käsityömäinen teollisuus on
verraten vähänarvoinen, mutta ei suinkaan
merkitystä vailla. V. 1910 oli R:ssa 117,278
käsityöläistä (37% enemmän kuin 1900). Kotiteollisuus
paikoitellen vielä melkoisen tärkeä.

Liikenne ja k a u p p a. — Maantiet ovat
erinomaisessa kunnossa; 1911 niitä oli kaikkiaan
81,976 km, josta 19,148 km valtamaanteitä.
Poh-jois-R:ssa on vain 5,i km maanteitä 100 km2
kohti, Keski- ja Etelä-R:ssa suhteen ollessa 31,»
km. — Rautateitä 1912 oli 14.164 km.
Etelä-R :ssa rautatieverkko on kylläkin taaja, mutta
Pohjois-R:n tavattoman harvan rautateistön
takia R :n rautatieverkko taajuuden puolesta on
alapuolella Euroopan keskimäärän.
Asukasmäärään verraten R:lla sitävastoin on enemmän
rautateitä, 26 km 10,000 as. kohden, kuin
missään muussa Euroopan maassa (Tanska seuraava:
13,6 km 10,000 as. kohden). Rautateistä
nor-maaliraiteisia (raideleveys 1.435 mm) 10,851 km,
kapearaiteisia 3,313 km; 217 km on
kaksiraiteisia. Valtio omistaa kaikki pääradat, 4,610 km,
yksityisten hallussa on 9,554 km. Kaikkien
ratojen pääoma-arvo 1912 oli 1,530 milj. mk.,
vastaten 110,000 mk. ratakilometriä kohden.
Muutamilla yksityisradoilla on sähkö ollut
käyttövoimana jo parikymmentä v. ja nykyään (1915)
muutetaan 100 km pitkä valtionrata
Kiiruna-Riks-gränsen sähköllä käytettäväksi. Voima saadaan
äsken valmistuneesta Porjuskosken
voimalaitoksesta (nyk. 37,300 hevosv.). — Kaikilla radoilla
1912 kuljetettiin 63,i milj. matkustajaa (1,728
henkilö-km) ja 41,i milj. ton. tavaraa (2.997 milj.
toti.-km). Bruttotulot valtion radoilla olivat 111
milj., yksityisradoilla 101 milj. mk. V. 1910
yk-sityisradat tuottivat 4.si%, valtionradat 3,72%
nettotuloa rakennuspääomalle. — R:n rataverkko
on välittömässä yhteydessä vain Norjan
rautateistön kanssa (nel iässä kohdassa). Suomen
rautateistöstä sen erottaa Tornionjoki.
Höyrylau-tat Helsingborgista Helsingoriin, Malmöstä
Kööpenhaminaan ja Trelleborgista Sassnitziin
ylläpitävät yhteyttä Tanskan ja Saksan rautateistöjen
kanssa. — Kul jettavia s i s ä v e s i t e i t ä R :11a
ei ole läheskään yhtä paljo kuin Suomella; 1912
niitä oli kaikkiaan 1,094 km, josta 185 km
kaivettuja kanavia (tunnetuin ja tärkein
Göötan-kanavà, joka myös on maineessa luonnonkauniista
maisemistaan). Rakennuskustannukset ovat
olleet 47 milj. mk. Melkein kaikki vesitiet ovat
Keski-R:n järvialueella. —
Tiedonantolii-k e n n e. Postitoimistoja 3,837, postilähetyksiä

479,8 milj. kpl. (kirjelähetyksiä 260 milj.,
sanomalehtiä 203,9 milj. kpl.).
Sähkölennätinlin-joja 21,526 km (puolet rautateiden omistamia),
lankoja 61.264 km; 6 langatonta
sähkölennätin-asemaa (1912). Valtion omistamaan 296,758 km
pitkään puhelinverkkoon on yhdistetty 148.372
puhelinta, ja yksityisten yhtiöiden 153,001 km :iin
69,182 puhelinta (1912). R :ssa on 1.000 as.
kohden 36 puhelinta; enemmän on vain Tanskassa
(39; Suomessa 10). — Kauppalaivasto oli
viime vuosis. lopulla suhteellisesti heikontunut,
mutta 1890-luvulla alkoi uusi, voimakas nousukausi.
Purjelaivasto tosin yhä pieneni, mutta sen sijalle
rakennetaan nopeaan -uusi suuri höyrylaivasto.
V. 1911 aluksia (yli 20 rek.-ton. netto) oli kaikkiaan
2,758 kpl., yhteensä 765,068 rek.-ton. netto. Siitä
höyryalusten osalle tuli 610.100 rek.-ton. (1890:
141,267 rek.-ton.), ja purjealusten osalle 154,968
rek.-ton. (1890: 369.680 rek.-ton.). V. 1913 R:lla
oli purjealuksia 153,827 rek.-ton.. höyryaluksia
651,559 rek.-ton., yhteensä 805,306 rek.-ton. R:n
kauppalaivasto on nyk. kokonsa puolesta
kahdeksas. Huomattavaa meidän oloihimme verratessa
on se, että R:n höyrylaivastossa on jo paljon
isoja aluksia, 331 yli 1,000 rek.-ton. brutto,
yhteensä 636,125 rek.-ton. brutto (koko
höyrylaivasto 868.330 rek.-ton. brutto). Suurimmat
kauppalaivastot 1911 oli Gööteporilla, 194,040
rek.-ton. netto; Tukholmalla, 138.418 rek.-ton.,
Helsingborgilla, 100,796 rek.-ton. ja Malmöllä,
26.671 rek.-ton. — R:n satamissa selvitettiin 1911
kotimaisessa liikenteessä 26.s milj.,
ulkomaisessa liikenteessä 23.4 milj. rek.-ton. netto.
Ulkomaisesta laivaliikenteestä 11,s milj. rek.-ton.
tuli ruots. alusten osalle. R. on niinollen niitä
harvoja maita, joiden ulkomaisessa
laivaliikenteessä omien alusten osuus on yli 50%. Ruots.
yhtiöt ylläpitävät säännöllisiä kulkuvuoroia paitsi
useimpiin Euroopan maihin (liikenne Suomen
kanssa on kuitenkin suom. yhtiön hallussa),
Etelä-Afrikkaan, Etelä- ja Pohjois-Ameriikkaan,
Mek-sikkoon, Austraaliaan ja Itä-Aasiaan.
Mainitta-vimmat liöyrylaivayhtiöistä (1913) ovat
toiminimi Broströmin omistamat „Ängfartygs-a.-b.
Tirfing", „Angfartygs-a.-b. Ferm", „A.-b. svenska
ostasiatiska kompaniet" (Itä-Aasiaan) ja „A.-b.
svenska Mexieo-linjen’’ (Meksikkoon; kaikki
yhteensä 33 höyryalusta, 72,195 rek.-ton.),
..Stock-holms rederi a.-b. Svea" (Saksaan, Englantiin,
Ranskaan, Venäjälle; 73 alusta, 44.163 rek.-ton.).
„Rederi-a.-b. Luleå-Ofoten" (rautamalmialuksia:
41.000 rek.-ton.), „Rederi-a.-b. Nordstjernan"
(Etelä-Ameriikkaan; m. m. kaksi 6.000
rek.-tonnin dieselin-moottori-alusta), „Rederi-a.-b.
Trans-atlantic" (Etelä-Ameriikkaan ja Austraaliaan).
Kaikki valtamerentakaista liikennettä
harjoittavat yhtiöt saavat valtionavustusta,
„Svea"-yhtiö postin kuljetuksesta Riian ja Tukholman,
sekä ,,Gotlands ångfartygs a.-b."
postinkuljetuk-sesta Gollännin ja mantereen välillä.
Ulkomaisen laivaliikenteen selvityksistä 1911 tuli Malmön
osalle 3.7 milj., Gööteporin 3,4 milj., Trelleborgin
2,8 milj., Helsingborgin 2,5 milj., Tukholman
1,7 mili., Luulajan 1,4 milj., Nyköpingin 1 milj.
ja Geflen 0.» milj. rek.-ton. netto
(hövrylau-tat lukuunotettuina). Ruots. alukset harjoittavat
vielä sangen huomattavaa rahdinkuljetusta
ulkomaisten satamien välillä (siinä liikenteessä 1911
selvitettiin 8,6 milj. rek.-ton. netto), ansaiten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0183.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free