- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
369-370

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsin kieli ja kirjallisuus - Ruotsin kirkon lähetys - Ruotsin laki - Ruotsin Lappi (Lappland) - Ruotsinmielisyys, ks. Ruotsalainen puolue - Ruotsin oikeus. 1. ks. Ruotsin laki. 2. ks. Helsinglannin oikeus - Ruotsin Pommeri - Ruotsinpyhtää - Ruotsinsalmi (Svensksund)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

1840-talet" ^1889), J. Mortensen, „Från
Aftonbladet tili Röda rummet" (1905).] R. S.

Ruotsin kirkon lähetys. V. 1874 Ruotsin
kirkolliskokous asetti lähetysjohtokunnan, jonka
itseoikeutettu puheenjohtaja on Ruotsin
arkkipiispa ja jonka tarkoituksena on liittää
virallisestikin Ruotsin kirkolliseen elimistöön kaikki
sen piirissä harjoitettu pakanalähetystyö.
Tarkoitusta ei kuitenkaan saavutettu, kun
ainoastaan vanha Ruotsin lähetysseura luovutti
mainitulle johtokunnalle lähetystyönsä Intiassa.
Ruotsin kirkon lähetys on sittemmin saanut
verrattain runsasta kannatusta Ruotsin
korkeakirkolli-sissa piireissä. Lähetysaloja Etelä-Afrikassa
(Natalissa) ja Intiassa. Lähetystyöntekijöitä
(1913) 49, niistä 24 pappia ja 22 naista, 21
lähetysasemalla ; heillä 261 alkuasukasapulaista, niistä
5 papiksi vihittyä; kastettuja pakanakristittyjä
lähetyksen hoidossa 7,666. U. P.

Ruotsin laki, Ruotsin oikeus,
Ruotsin kirjoitettu laki, nimitys, jolla
vanhoissa laeissa useasti tarkoitetaan yleistä lakia,
aikaisemmin siis yleistä maanlakia (ja
kaupunginlakia), sittemmin 1772 v:n lakia. R. 1.
tarkoittaa toisinaan myös Ruotsin
oikeusjärjestystä sellaisenaan. Kun Hallitusmuodon 2 §:ssä
sanotaan, että kuninkaan tulee hallita
valtakuntaansa, niinkuin R. 1. sanoo, tarkoitetaan R. 1:11a
lähinnä maanlain Kuninkaankaarta. — R. 1.
tarkoittaa joskus jokapäiväisessä kielessä Suomen,
Ruotsin-vallan ajoilta alkuisin olevia
(perustus-y. m.) lakeja. R. E.

Ruotsin Lappi (ruots. Lappland, myös
Lapp-marken), maakunta Pohjois-Ruotsin sisäosassa,
Norlannissa, käsittää Länsipohjan maakunnan
ja Norjan rajan välisen, harvaan asutun ent.
lap-palaisalueen (Åselen, Lyckselen, Piitimen, Luulajan
ja Tornion Lapinmaat), nykyisten Vesterbottenin
ja Norrbottenin läänien sisäosat ja ulottuu etelästä
pohjoiseen 570 km, lännestä itään 270 km; n.
118,650 km2 (josta sisävesiä 7,700 km2), 81,509 as.
(1910). — Norjan rajalla R. L. on korkeaa (aina
2,123 m yi. merenp.), karua ja autiota
tunturimaata, jossa vain lappalaiset poroineen tulevat
toimeen. Itään ja kaakkoon tunturialue jyrkästi
laskeutuu ylätasankomaiseen, suo- ja
vesistörikkaa-seen (Malgomai-, Voim-, Suur-Uumajan-järvi,
Hor-navan-, Uddjaur-, Storavan-, Suur-Luulajan- ja
Tornion järvi) järvialueeseen. Se taas idempänä
vaihtuu järvistä lähteneiden vuolaiden,
koskirik-kaiden jokien (osa Ångerman-jokea, Uumajan-,
Slcelleften-, Piitimen-, Luulajan-, Kainuun- ja
Tornionjoki) halkomaan, laaksoissa
paikoitellen viljelyskelpoiseen, verraten metsärikkaaseen
maahan. R. L:n Vesterbottenin lääniin
kuuluvasta osasta 0,24% on peltoa, 2,5%
luonnonniittyä, 38% metsämaata; vastaavat luvut
Norrbottenin lääniin kuuluvasta osasta ovat 0,o«%,
0,8% ja 19%. R. L:n pohjoisosassa ovat
tavattoman rikkaat n. s. Pohjois-Ruotsin 1. Lapin
rautamalmialueet. Asutuksesta ja elinkeinoista
ks. N o r r h o t t e n, Vesterbotten, Lappi,
Lappalaiset. (E. E. K.)

Ruotsinmielisyys ks. R u o t s a 1 a i n e n p u
o-1 u e.

Ruotsin oikeus. 1. ks. Ruotsin laki.
-2. ks. H e 1 s i n g 1 a n n i n oikeus.

Ruotsin Pommeri, se osa Pommeria, joka jäi
Ruotsille Tukholman rauhassa 1720 (Preussin

370

saadessa muun osan), nimittäin Peene-joen
länsipuolella oleva osa Etu-Pommeria. Se luovutettiin
Kielin rauhassa 1814 Norjaa vastaan Tanskalle,
joka vuorostaan jätti sen Preussille (vrt.
Pommeri, hist.). G. R.

Ruotsinpyhtää (ennen myös Ruukin p i t
ä-j ä s; ruots. Strömfor s. ennen Svenska
P y 11 i s). 1. K u n t a, Uudenmaan 1., Pernajan
kihlak., Ruotsinpyhtään-Lapträskin nimismiesp.;
kirkolle Loviisan kaupungista 19 km. Pinta-ala
277,9 km2, josta viljeltyä maata (1910) 4,355 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 1,375 ha,
puutarha-ala 19 lia). Manttaalimäärä 36,9994, talonsavuja
215, torpansavuja 41 ja muita savuja 719 (1907).
4,361 as. (1914), joista ruotsinkielisiä 2,024.
929 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 405 :llä, teollisuus 270:11 ii (1901).
461 hevosta, 2,252 nautaa (1912). —
Kansakouluja 11 (1914), joista 5 ruotsinkielistä; 3
kiinteätä pientenlastenkoulua. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Strömforsin ruukki, saha ja myllv
(omist. A. Ahlström o.-y.); Kungsbölen
juusto-meijeri. — Historiallisia muistoja:
Vähä-Ahvenkosken kylä oli v:een 1809 ruotsalaisen
rajavartioston asemapaikka, siinä oli silloin myös
rajapostikonttori ja tulliasema; main. kylässä
011 myös vanhoja vallituksia. — Vanhoja
kartanoita: Petjärvi ja Kulia. —
Luonnonnähtävyyksiä: Vähä-Ahvenkoski, Kymijoen läntisimmässä
suuhaarassa. Kaunis merensaaristo. — 2. S e u r
a-kunta, keisarillinen, Porvoon hiippak., Porvoon
tuomiorovastikuntaa; muodostettu Pernajaan
kuuluvaksi kappeliksi kunink. käskykirj. 22 p:ltä
marrask. 1745 niistä osista Pyhtään pitäjätä,
jotka Turun rauhassa (1743) jäivät Ruotsin
puolelle rajaa, mutta jo 1748 (kunink. käskykirj.
2 p :ltä tammik. sam. v.) tehtiin Loviisan
(1. Degerbyn) anneksiksi (silloin nimellä ..Svenska
Pyttis"). R. erotettiin Loviisasta itsenäiseksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 13 p:ltä huhtik.
1863 (ensimäinen khra v :sta 1870). — Kirkko
puusta, rak. 1770-72, perinpohjin korj. 1898.

L. H-nen.

Ruotsinsalmi (ruots. Svensksund).
Kuut-salon ja Tiutisen välinen useiden pikkuluotojen
jakama salmi Kymissä Kotkasta itäkaakkoon; sen
kautta kulkee Kotkan-Haminan välinen
laiva-reitti. Kotkan saaren edustalla lähellä tätä
salmea 1789 ja 1790 tapahtuneita meritaisteluja
nimitetään R:n taisteluiksi. — Edellinen oli
24 p. elok. 1789. Summan lahdessa (Haminasta
lounaaseen) oleva ven. saaristolaivasto ryhtyi
main. päivänä karkoittamaan ruots.-suomal.
saa-ristolaivastoa Kotkan edustalta. Päävoima (78
laivaa) lähestyi Nassau-Siegenin prinssin johdolla
idästäpäin, missä ruotsalaiset olivat esteitä
upottamalla tukkineet R:n ja läheiset pikkusalmet.
Toinen osasto, 11. s. Haapasaaren eskaderi (29
laivaa), jota komensi amiraali Kruse, purjehti
merelle ja kierrettyään Kirkkomaan saaren alkoi
i/a 10 aamulla etelästä päin ampua Ruotsin
laivastoa, joka oli asettunut rintamaan Kotkan ja
Kuutsalon välille Varissaarista (nyk. Fort
Elisabet) Hietakarille (nyk. Fort Slava). Viimemain.
laivasto, jota johti amiraali K. A. Ehrensvärd,
käsitti 49 alusta, joista 13 oli kuitenkin
rintaman takana R :ea vartioimassa. Seitsemättä
tuntia kestäneen taistelun jälkeen pakotettiin Kruse
peräytymään. Venäläisten päävoima sai tällä

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0207.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free