- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
575-576

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Ö75

Saksa

57»;

^niis kukoistaa varsinkin Krefeldissä ja sen
ympäristössä. — Vaatetusteollisuus 011
suurenmoinen; sen pääpaikkoja ovat Berliini, Breslau.
Erfurt, Elberfeld, Miinchen-Gladback, Bielefeld,
Frankfurt a. M. y. m. — Ravinto- ja
nautinto-aineteollisuutta edustavat sokeritehtaat
sokerijuurikkaan viljelysalueilla (valmistus 2,44 milj. ton.
tiliv. 1912-13), olutpanimot (valmistus maailman
suurin, 1907 73.8 milj. lii, josta Baierin osalle
18.4 milj. hl), viinatehtaat (varsinkin
itä-elbeläi–issä maakunnissa), myllyt (satamakaupungeissa),
margariini-, kaakao-, hedelmä- ja
lihasäilyke-sekä tupakkatehtaat. — Puuteollisuus on osaksi
keskittynyt metsäseuduille (sahoja), osaksi
kaupunkeihin (huonekaluja: Berliinissä,
Münche-nissä, Nürnbergissä y. m.; leikkikaluja:
Niirn-bergissä). Selluloosatehtaita ja puuhiomoita on
koskirikkailla mailla (Riesengebirgessä,
Erzge-birgessä, Ylä-Baierissa, Schwarzwaldissa),
paperitehtaita monessa kaupungissa. —
Nahkateollisuuden pääpaikat ovat Etelä-S:ssa.
Reinin-maakunnassa ja Schleswig-Holsteinissa,
kumiteollisuu-den muutamissa teollisuuskaupungeissa
(Berliinissä, Harburgissa, Hampurissa. Hannoverissa
y. m.). — Kaikenlaisessa graafillisessa
teollisuudessa S. on maapallon ensimäinen maa ;
keskustoja ovat Leij)zig. Berliini, Stuttgart. Dusseldorf,
München, Götha.

Liikenne ja kauppa. — Kotimainen
liikenne ja kauppa pääsivät kehittymään vasta
sitten kun S:n tulliliiton syntyminen 1834 vapautti
ne niistä kahleista, joihin S :n pikkuvaltioiden
tullirajat ne sitoivat (vielä Wienin
kongressinkin jälkeen tullirajoja oli 38). Nykyänsä ne ovat
mitä paraimmalla kannalla, vaikka
rautatieverkkoa vielä jossain määrin haittaa keskityksen
puute, muistoina ajoilta, jolloin pikkuvaltiot
laativat ratasuunnitelmansa pitämättä silmällä koko
valtakunnan yhteisiä etuja. — Maantiet ovat
erinomaisessa kunnossa; tämän vuosis. alussa
niitä oli kaikkiaan 130.000 km (1857: 30.000
km). — Rautateitä (ensimäinen rak. 1835
Nürnbergin ja Fürthin välille) 1912 oli 62,734
km (ll.s km 100 km2:iä kohden, enemmän vain
Belgiassa, Luxemburgissa ja Englannissa), josta
normaaliraiteisia (raideleveys 1.4ss mm) (S0.521
km ja kapearaiteisia 2,213 km: lisäksi on n. s.
pikkuratoja (raitioteitä ja maantieratoja) 16,154
km. Normaaliraiteisista radoista oli eri
valtioiden omistamia 56.859 km, yksityisten 3,662 km;
120 km yksityisratoja oli valtioiden hallinnossa.
Kapearaiteisista oli valtioiden 1.070 km,
yksityisten 1.143 km. Normaaliraiteisten ratojen
perustamispääoma 1912 lopulla oli 22,755 milj. mk.
(374.000 mk. ratakilometriä kohden), jolle sain.
v. saatiin 6.29 %. Niillä kuljetettiin 667.7 milj.
ton. tavaraa (66,021 milj. ton.-km) ja 1,744 milj.
matkustajaa (39,933 henkilö-kni. josta 1 luokassa
363 milj., II :ssa 3,862 milj., III:ssa 16,147 milj.
ja IV:ssä 17,911 milj. henkilö-km).
Kapearaiteisten ratojen perustamispääoma-arvo oli 219
milj. mk. (puhdas tulo 1,8%) ja kuljetettu
tavaramäärä li,» milj. ton. (134 milj. ton.-km) ja
35,4 milj. matkustajaa (309,4 milj. lienkilö-km).
S. on Euroopan tärkein läpikulkumaa ; 24 euroopp.
kansainvälisestä pikajunalinjasta 12 kulkee S:ii
kautta. Tärkeimpiä rataristeyksiä ovat Berliini.
Hampuri, Magdeburg, Breslau, Leipzig. Köln,
Frankfurt a. M., München ja Niirnberg. Melkein

kaikki S:n. Itävalta-Unkarin, Alankomaiden.
Luxemburgin ja Romaanian rautatiet, yksi
Belgian yksityisrata sekä Varsovan-Wienin rata,
1. kaikkiaan 111,713 km, kuuluvat saks.
rautatie-hallintojen yhdistykseen. — S:ssa ei ole
laiminlyöty sisä vesiteitä rautateiden hyväksi
kuten useissa muissa Euroopan maissa;
sisävesistöjen osuus kotimaisessa tavaraliikenteessä
kohosikin 1875-1900 21 % :sta 24%:iin.
Varsinkin Pohjois-S:n tasangolla, jossa 011 voitu
käyttää jääkauden aikuisten jokien uomia, on
kana-villa ollut helppo yhdistää eri vesistöjä toisiinsa.
Melkein kaikkien jokien juoksua 011 lisäksi
jollain tavoin syvennetty ja oikaistu; kaikkiaan
sisävesiteitä 011 11. 13.800 km. josta 5,800 km
yli 2 111 syvää. Kanavia 011 yli 2.100 km.
Tärkeimmät niistä ovat Brombergin kanava Brahesta
Netzeen (yhdistää Veikselin Oderiin), Fredrik
Vilhelmin kanava ja Oderin-Spreen kanava
(molemmat Oderista Spreehen) sekä
Berliinin-Stettinin kanava. Havelin kanava (Oderista
Haveliin), Alte ja Neue Plauesche Kanal
kanavat (Havelista Elbeen), Elben-Traven kanava
iLauenburgista Lyypekkiin), Eiderin kanava
(Itämerestä Eideriin), Dortmundin-Emsin kanava.
Ludvikin kanava Regnitzistä Altmiihliin
(yhdistää Mainin Tonavaan), Reinin-Rhönon kanava ja
Reinin-Marnen kanava (alkavat Strassburgin
luona). Keisari-Vilhelmin merikanava katkaisee
Jyllannin niemimaan yhdistäen Itämeren
Pohjanmereen. Reinin. Weserin ja Elben välille
suunnitellusta Mittellandkanalista on päätetty
rakennettavaksi osa Reinistä Hannoveriin. Pisin ja
tärkein vesitieverkko 011 Reinin vesistö; siitä 011
kuljettavaa 11. 2.700 km. Pituutensa puolesta
seuraavat Oderin. Elben, Brandenburgin. Emsin,
Weserin. Tonavan, Veikselin, Memelin ja Pregelin
vesitiet. V. 1912 oli kaikilla S:n sisävesiteillä
29.533 alusta, kantavuudeltaan 7,394,657 ton.,
joista aluksia ilman omaa liikuntavoimaa 25,042.
7.133.602 ton. Sisävesilaivastosta tuli Elben
vesistön osalle 15,316 alusta, yhteensä 2,987,676
ton.. Reinin vesistön 4,574 alusta, 2.331.312 ton..
Oderin vesistön 4.919 alusta, 1.237,700 ton.
Kaikilla sisävesillä 1912 kuljetettu tavaramäärä oli
93,« milj. ton. (1911: 80 milj. ton.), josta
kivihiiltä 25,4 milj., maata, hiekkaa y. m. s. 10,8 mil j.
sekä rautamalmia 10 milj. ton. Kaikkiin
sisävesisatamiin tuotiin ja niistä lähetettiin yhteensä
147 milj. ton. (Reinin alueella 76 milj., Elben
alueella 25,7 milj., Brandenburgin vesistöillä
I8.5 milj., Oderin alueella 11 milj.,
Weserin-F.msin-Jaden alueella 9,5 milj., itäisten vesistöjen
alueella 5.3 milj., Tonavan alueella 0.? milj. ton.).
Tavaraliikenne suurimmissa jokisatamissa oli
1912: Duisburg-Ruhrortissa 24.8 milj..
Hampurissa 12,2 milj., Berliinissä ja Charlottenburgissa
6.7 milj., Mannheimissa 5,4 milj., Aistimissa
(Reinin alueella) 3.7 milj.. Koselissa (Oderin
varrella) 3.4 milj., Ludwigshafenissa 2,8 milj..
Emdenissä 2,7 milj. ton. (tukkilautat otettu
lukuun). — Tiedonantoliikenne.
Postitoimistoja 41.415, postilähetyksiä 11.197.2 milj.
kpl. Sähkölennätinlin joja 238,493 km, -lankoja
765,327 km; 17 langatonta sähkölennätinasemaa.
Puhelimia 1,387,326, puhelinlankoja kaupungeissa
5,97 milj., maaseudulla 1,»« milj. km (kaikki
luvut viita 1913). Tiedot koskevat myös Baieria
ja Württembergiä, joilla 011 oma posti- ja sähkö-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0310.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free